Ridván Messages

Nalliuttorsiorfiit Akimanersaata pitarutilernerani, nunarsuaq tamakkerlugu Pilersaarusiassap tullinnguuttup piareersarneqarnera naammassivoq: maanna Guutip ikinngutai ukiunut tallimanut nutaanut sapiissuseqarlutik, aalajangiusimassuseqarlutik isumalluutinillu atuilluarlutik nutaamik pimoorussilernissaat kajumissaarutigaarput.

Bahá’u’lláhp innuttai aalajaatsut allanngujaallutik qeqartuarsinnarput. Qaammatini kingullerni aqutsisoqarfiit aqqutigalugit katersuuttartut malunnartumik ingerlatassamut annertoorsuarmut tullinnguuttu- mut aallartisarnissaminnut pilerisunnertik arlaleriaqalutik malunnartittareerpaat. Siunnersortit Ataatsimeersu- anerannut nalunaarusiami piumasaqaatit pingaarutillit maanna nakimaatsumik iliuuseqarfissatut pilersaarusi- orlugit timitalersortalereerpaat. Ukiut qulikkaartut arlaqartut sapiissuseqartumik ilungersuuteqartarnermik- kut inooqatigiit aaqqissugaanertik ilusilersorsimavaat, siuariartornissamut pilersitsisinissamut sapinngissu- sertik uppernarsarlugu, ullormut matumunnga piukkunnartunngortitsisumik. Ukiuni qulikkaartuni kingullerni marlunni ingammik sapiutinngissuseq qangalili erinigisimasaq taanna malunnartumik annertusiartuinnarsi- mavoq.

Ukiut taakku ingerlanerini iliuuseqarnissamut sinaakkusiat ineriartortut atulersinneqarsimane- risigut, ikinngutit periarfissinneqarsimapput annertunerujartuinnartumik inuttut piginnaanerit qitiusut ineriar- tortissallugit, inaarsaavigissallugit pitsanngorsaavigissallugillu, aallaqqaammut kiffartuussiniarluni iliuuse- qarninnguit aqqutigeqqaariarlugit, iliuuseqariaatsinut peqqissaarulluarnerusanut nuukkiartuuarsimapput, taakkuttaaq inuttut piginnaanernut suli katitigaanerusunut ineriartortitsivigineqarnissamik piumasaqaateqar- tuusimapput. Taamatut ileqqoqarluni inuttut piginnaatsinik ineriartortitsineq inooqatigiinnillu nappaatitsineq tulleriissaakkamik aaqqissuussaasoq pilersinneqarsimavoq anguniagaqarfissatut killilersugaasimasuni tusinti- linni arlaqartuni – taakkulu akornanni amerlasuut siuarsimasorujussuanngorsimallutik. Uppertoq ataasiinnaq, inooqatigiilluunniit Upperisallu aqutsisoqarfii kisimik ukkatarineqarsimanngillat; nunarsuup Nutaamik Aaqqissugaasup inerikkiartornerani immikkoortut pingasut taakku avissaartillugit agguluttorneqarsinnaan- ngitsut anersaakkut nukinnik Pilersaarutip Guuterpaluttup siaariartorneranit aallartinneqarsimasunit uumma- rissarneqarsimapput. Ineriartornerinut takussutissat malunniukkaluttuinnarput: uppertut kisissaanngitsut Bahá’u’lláhp inuunera pillugu unikkaarinninnissamut sapiinnerulersimapput, Saqqummersimaneratalu kinguneri Angerusaalu assissaqanngitsoq pillugu oqalliseqartalerlutik; tamakku kingunerisaanik tarningit amerliartuinnartut Siunertaanut kajumileriartorsimapput, Takorluugaatalu ataasioqatigiilersitsisussap piviusunngortinnissaanut ilapittuuteqartalerlutik allaat; Bahá’ít ikinngutaasalu inuiaqatigiinni inuinnaat akornanni periuseq inuttut pissusermut qanoq allannguisinnaatigisoq pillugu, inuiaqatigiillu iluanni inooqa- taanerup ilusilersorneranut taassuma sunniutai pillugit oqalloreqalutik nassuiaasinnaalernerisigut; nunagisap iluani innuttaasut amerlanerujartuinnartut Bahá’ít aqutsivii ingerlatsiviilu aqqutigalugit inooqatigiinnut tunngassutilinni aqqutissiuisutut inissisimalerneritigut; unneqqarissumik, tukkortumik pilliuteqartartumillu Aningaasaaateqarfimmut, Upperisap siumukariartornissaanut pingaaruteqarluinnartumut, tunniussaqartar- neritigut; inooqatigiit iluanni siuarsaaniarluni sammisaqartitsinerit tapersersorniarlugit siornatigut takuneqar- simanngitsumik sikkerartutullusooq inuit ataasiakkaat suliniartalerneritigut peqatigiillutillu iliuuseqartarneri- sigut; tarningit namminissarsiortuunngitsut inuususseruttortut amerlaqisut kajumillutik suliamut matumun- nga nukissamik nutaamik pilersuineratigut, ingammik kinguaariit nukanganerusut anersaakkut ilinniartinne- qarnissaasa iluani; inooqatigiit akulikitsumik qinoqatigiinniarlutik katersuuttarneranni tunniusimassutsip annertusineratigut; Bahá’ítut Aqutsisoqarfiit iluanni tamani piginnaaneqarnerulersimanikkut; aqutsisoqarfiit ingerlatsiviillu aammalu inuit ataasiakkaat aaliangersimasumik periuseqarluni eqqarsartaaseqartumik inger- latsinissamut piareersimasunngorsimapput, pisariaqartitatik siunitsiannguaminniittut takusinnaallugit najuga- qarfigisaminnilu atortussatik qanoq ittuunersut nalilersinnaallugit, tamakkulu aallaavigalugit pilersaarusior- tarlutik; ilinniaqatigiittarnikkut, isumasioqatigiittarnikkut, iliuuseqartarnikkut isumaliuteqaqqissaartarnikkul- lu maanna takornartaajunnaartukkut, ilinniarusussusermik isiginneriaaseqarluni ileqqoqalersitsisimasukkut; Ilinniutit atorlugit inuiaqatigiit iluanni iliuuseqarluni timitaliisarnissap isumaa naleqassusialu suli annertune- rujartuinnartumik paasineqariartuinnarneratigut; inuiaqatigiit akornanni qulequttat oqallisaasartut iluanni Bahá’ítut isiginneriaatsip neqeroorutigineqartarneranut periarfissarpassuit atorluarneqartalerlutillu ujartorne- qartalernerisigut; nunarsuarmioqatigiit iliuuseqartarnerisa tamarmiusut iluanni aaqqissugaanerup guuterpa- luttup saqqummeraluttualerneranut takussutissaasut nukiup inuiaqatigiinnik nappartitsisinnaasup Siunertap iluaneereersup takutitaata sianigineqalersimaneratigut; ilumut, ikinngutit namminneq iliuuserisartakkatik aqqutigalugit ilukkut nutaanngoqqinnissaq anguniarlugu iliuuseqartarnerup, ataasioqatigiinnerup siammariar- torluni neruttoriartuinnartinneqarnerata, kiffartuussinerullu iluani allanik suleqateqartalernerup, inuuttaaqa- taasullu namminneq anersaakkut, inooqatigiinnikkut aningaasarsiornikkullu ineriartornerminnik akisussaaf- fimmik tigusinissaannut ikiuuttarnerup sianigineqariartuinnalernerata – iliuutsillu tamakku tamaasa aqqutiga- lugit nunarsuarmi pissutsit pitsanngorsaavigineqarnerata – upperisarsiornerup immini siunertavia suunersoq ersersippaat.

Naak uuttuut ataasiinnaq atorlugu inooqatigiit Bahá’ít tamakkiisumik ineriartornerat uuttorne- qarsinaanngikkaluartoq, annertuumik inerniliissutaasinnaasut tassaapput anguniagaqarfissatut killilersugaa- simasut siuariartorniarluni aaqqissuussamik pilersaarusiorfioreersimasut amerlalluinnassusii, taakkumi Abháp Kusanassusiata tunniussimasai qujamasuutigigaangakkavut aqqutigalugit, maanna uppernarsarsinnaa- lerparput amerlassutsimikkut 5.000-inik sinneqalereersimasut. Taama isorartutigisumik toqqammaveqarnis- saq piumasaqaataasimavoq suliassamut maanna Bahá’ít Silarsuaata alloriarfissaatut tullinnguuttussatut inis- sisimalerneranut – tassa siuariartorniarluni aaqqissuussamik pilersaarusiorfinni tamarmik anguniagaqarfissa- tut killilersugaasimasuni aallartisarneqareersuni, inooqatigiillu akornannut inuunermut pisuunnguallaataasus- satut siammartussani, ineriartorneq nukittorsarneqartussaammat. Taamatut ataavartumik ilungersuuteqarnis- saq piumasaqaataasoq imaannaanngitsuusussaavoq. Taamaattoq inerneriumaagassaa tupinnaannartumik pingaaruteqartussatut ilippanaateqartuuvoq, nutaarluinnarmik pisoqartitsiviulluarsinnaalluni allaat. Alloriarnerit annikikkaluartut, akulikikkunik pilertortumillu ingerlanneqartarunik, aqqut isorartoorsuaq atuar- sinnaalluarpaat. Aallaqqaammut anguniagaqarfissatut killilersugaasimasut siuarsarnissaat pisariaqartoq ukkitarineqarpat – soorlu ukiunik 200-nngortorsiornissaq siulleq sioqqullugu piffissamik killiliussat arfinillit aqqusaagassatut innersuussaasimasut eqqarsaatigigalugit – taava ikinngutit ukiut tallimat iluanni angusaqar- fissatik tullinnguuttut angusaqarfiginiarlugit annertuumik iliuuseqassapput. Nalliuttorsiornissaq sioqqullugu piffissami killiliussat taakku tamarmik nakimaatsumik siumut ingerlaarnissamut periarfissanik qarsupittuuso- rinaraluartunik ulikkaarluinnarput, periarfissat taakkuupput iluatinnartut uteqqittussaanngitsut.

Inuiaqatigiit avatangiisivut qiviassagutsigit, ata, tarnikkut naalliuutit perulunnartut sunniutaat suli qalleraatiinnaleqapput ajorsiartuinnarlutillu. Tupinnaqaaq inuiassuit akornanni nakorsaatissaq ilumoor- toq amigaatigalugu noqqaajuaraluarlutik toqqissisimanngeqalutillu neriuummik tunineqarnissamik qinerler- tuaraluarlutik imaqanngitsunik siumuiuartut qeqqanni, ilissi peqatigiillusi atortussaq Guutip Oqaasiata naas- saanngitsup uummatinut attaveqalersitsisussaa ivertikkiartorissi isigalugu. Tupinnaqaaq isummiussat nikik- kumajunnaarsimasut soqutigisallu illuatungeriissut akersuullutik sakkortusiartuinnarlutik imaaginnalerfianni, ataasioqatigiilluni oqquisarfissatut inooqatigiissanik inuit katersuuffissaannik pilersitsiniarlusi ukkatarinnit- tusi isigalusi. Nikalluutiginngilluinnarlugit nunarsuarmiut isumaat pigiliutiinnakkat akeqqersimaarnerilu ilis- sinnut eqqaasitsissutaagilik tarningit avatangiisissinniittut tarngut katsorsaataasoq ilissi kisissi tunniussinnaa- sarsi qanoq nukingernarluinnartigisumik pisariaqartitsigigaat.

Piffissaq manna tassaavoq Ukiunut Tallimanut Pilersaarusiat parlakaattuusimasut kingullersa- riligaat. Taassuma matunerani Pilersaarutip Guuterpaluttup ineriartornerata nutaamik aallartiffia pilerlaaq aallarnerpoq, Bahá’u’lláhp innuttaasa Bahá’ít Ukiuisa untritilikkaat pingajussaannut ikaarsaarfissaat. Qanortoq Guutip ikinngutaasa nunani sumiikkaluartulluunniit ukiut aggersut arlaqanngitsunnguit ilippanaa- taat qujarullugit tigugilisigik, suliassanut aggersunut suli annertunerungaartunut pimoorussilluni piareersar- fissaapput. Pilersaarutip maanna atuuttup siunniussimasai isorartuut kimilluunniit suliassamut tapersersuinis- samut periarfissiisuupput, tunniussassat qanorluunniit nikanartigigaluarpata. Suleqatigut iluatigingaakkavut, Tamanit Asaneqarnerpaajusumut asannittuususi, qinnuigaatsigit ilikkarsimasasi suulluunniit atorlugit ilu- ngersuuteqartuinnaqqullusi, piginnaanisi pikkorissutsisilu Guutimit tunniussaasut atorlugit Pilersaarutip Guuterpaluttup tulliani pingaarutilimmik alloriarnissaanut siuarsaanissamut. Ilissi qilammit ikioqqullusi iluunngarlusi qinunissinnut aamma uagut Ilerfini Illernartuni qinnutivut tapiliuppavut Siunertami matumani tamanik imaqartumi suliniuteqartut tamaasa sinnerlugit.

Takusigit Aqqit Annersaata innuttai qanoq makerartiginersut! Pilersaarutip nutaap pileqqaarneranilli ukioq ataaseq qaangiutilersorlu, suliniuteqarluni misiliisarnerit angusarilikkallu qanoq annertutigilereersut nalunaarusiani takuneqarsinnaalerput. Sukumiisumik ineriartornissamut programmit 5.000-inik amerlassuseqartut annertusaavigineqarnerisa siusinnerusukkut takuneqarsimanngitsumik ilungersuuteqarnissaq pisariaqartippaat. Pilersaarusiap tunngavigisai suunersut paasilluarsimallugit, ikinngutit amerlasoorsuakkuutaarlutik piumasaqaatitaannut piviusunngortitsiniarlutik iliuuseqarput, qisuariarnermikkut nakimanatik pilliuteqartarlutillu. Soorlu siumut takorloorneqareersoq, sukumiisumik ineriartornissamut programmit maanna sivisuumik aallunneqalereersut ilisimasaqassutsikkut atortussatigullu aallerfissaalerput, najugarisami eqqaamiorisanut tapertaalerlutik paasisimasaqassutsip misilittagaqassutsillu sukkasuumik siammartiternissaanut aqqutissiuisumik. Qitiusumik aallussiviit uummaarissut taakku - eqqamioriinnut nunaqarfeqatigiinnullu innuttaaqataasut akornanni ineriartortitsiviusut – pikialaarfiupput tamat akornanni nutaanngulernissamut naggorissaasuulluartut. Siunnersortit ikiortaasa taakkulu tapersersortaasa toqqakkat amerlisarneqarsimasut uummaarissuseqartullu uppertut iliuuseriniagaannut qiimmassaasuupput, siuariartortitsinerup qanoq annertusarneqarnissaa pisartuni assigiinngitsuni qanoq aallunneqassanersoq takorlooruminarsarlugu, anguniagaqarfissatullu killilersugaasimasut nunap immikkoortortaani anguniagaqarfiusussallu akornanni periutsit taakkununnga tulluuttut qanoq ittuusinnaanersut nassuiaassutigisarlugit. Nuna Tamakkerlugu Anersaakkut Isumasioqatigiiffimminnit tapersersorneqarlutik Nunap Immikkoortortaanni Bahá’í-tut Siunnersuisoqatigiiffiit Pilersaarutip siumut ingerlaartuarnissaa anguniagaqarfissatut killilersugaasimasut akornanni ataatsikkut qanoq aallunneqarsinnaanersoq ilinniarpaat, nunani minnerusuni suli Siunnersuisoqatigiiffinnik peqanngitsuni, ingerlatsiviit nuna tamakkerlugu suliaqartussat aamma assingusumik suliaqalerput. Naak pisut ingerlaartut ingerlatseqqinneqartarnerini ilimagisariaqartutut allatulli siuariartarneq pilertoqisoq najukkani assigiinngitsuni malunnarsereeraluartoq, allani suli malunniutinngikkallarsimavoq, taamaattoq nunarsuarmi sukumiisumik ineriartornissamut programmit tamakkiisut amerliartorlutik ilaartortuarsinnarput. Aammattaaq nuannaarutigeqalugu malugisimavarput Pilersaarusiap aallartinneraniilli manna tikillugu immikkoortuini sisamani siullerni aallutassiaasutut aaqqissuussanut peqataasarneq malunnaqisumik annertusisimasoq.

Tamanna pillugu ukiumut aggersumut ilippanaateqalersut amerlaqaat. Tulluutissannginnerporlu Kusanassutsip Pilluaqqusaasup inunngornerata kingorna ukiut untritillit marluk qaangiuttullu Asannittaasa Upperisaata suli isorartunerusumut siammarsarneqarnissaa pimoorullugu sulissutigissappassuk? Tamakkulu pillugit Bahá’í-t silarsuaanni ukiut untritillit marlussuit nalliuttorsiutiginissaasa siulliat nalliussinerussaaq alutornaateqangaartunik imartussuseqartussaq. Qimerloorluassagutsigulumi, Bahá’u’lláhmut uummatinut attaveqartitsilernissaq ukioq manna nunarsuaq tamakkerlugu aatsaat taamak periarfissarissartigaaq. Qaammatini aggersuni kikkuttoq tamarmik periarfissaq iluatinnartoq tamanna isummaminniitittuarilissuk, Inuunera ajoqersuutaalu qaffasingaartoq allanut ilisarileqqullugu periarfissat suugaluartulluunniit atorluarnerisigut. Ilinniartitsinissamut periarfissaq maanna Bahá’í-t silarsuaanni annertunerpaamik atorluarniartussanngortoq eqqarsaatigalugu, inummik kinaagaluartumilluunniit oqaloqateqartarniaraanni tamanna isumassarsiorsinnaaneq tamatigoortoq atorluartarlugu pisariaqarpoq. Isumalimmik oqaloqatigiittarnerit taamaattut aallunneqartillugit paasinnissinnaassuseq ipinnerulertarpoq uummatillu ammanerulersarput – ilaatigut tassanngaannartumik pisinnaallutik allaat. Suliami nikagisassaanngitsumi taamaattumi kina kajumilluni aallussiumalertussaavoq, suliallu taamaattup nuannaarnartuanik kinaluunniit imminut arsaartariaqanngilaq. Asaneqartoq Taanna iluunngarluta qinnuigaarput ukioq manna ukiut untritillit marluk pillugit nalliuttorsiorfiusoq tamarmi qanortoq qiimanerup minguinnerpaap atoruminarnerpaallu pianik matuminnga pitarneqarili: Guutip Ulluata qaammalernera pillugu tarnimut allamut tusarliinermik.

Pisussaaffiit aalajaallutik uppertoqatigiit naammassisariaqagaat nukinginnarsinerupput suli nunarsuatsinni paatsiveerunneq, pasillerneq ularussinerlu atuukkiiartuinnartillugit. Ilumummi, ikinngutit periarfissaq sunaluunniit atorlugu qaamaneq aqqutissamut qaammarsaasussaq aarlerisunut oqilisaasussaq, ernumasunut neriunnermik tunisisussaq qinngortittariaqarpaat. Siunnersortip inooqatigiiusut Bahá’ít arlaannut siunnersuutigisimasaanut nalitsinni pissutsinut soorlumi naatsorsuussaasimasumut eqqaasinneqarpugut: ”Inuiaqatigiit nalitsinni aaqqissugaanerat pisut aarlerinartut ajunaarnerillu tamaviaarnartuisa artorsartitsinerisalu qulloortillugulu eqqakattaaraat, qulloornerit - naalagaaffiit, inuiaqatigiinni assigiinngitsunik inissisimaffillit, assigiinngitsunik ammimikkut qalipaatillit, uperisarsiortullu assigiinngitsut akornanni qunnertut avissaartuutsitsisut takussutissartaat ersarissisut amerliartuinnartillugit, Pilersaarusiamik piviusunngortitsisussat, anersaakkut inuunerminni aqutsisoqarfinnilu sulinerminni suli annertunerusumik ataqatigiissitsilissapput, ilungersuuteqarnerminnilu suli pitsaanerusumik tamaviaarnerunertik takutillugu, imminnut ikioqatigiinnikkut, ataqatigiillutillu suliniuteqaraangamik oqimaaqatigiissumik ineriartortitsillutik.” Upperisarput pillugu suliaqarnitta anersaakkut pingaaruteqassusia erseqqissartuarlugu, uppertullu pisussaaffimmik illernartunik aalajangiusimalluinnarlutik

naammassinninnissaat kaammattuutigalugu, aammaarluni Shoghi Effendi politikkikkut saqitsaattunut, ilattooqqasunut oqqaterujoortunullu akooqqusinani sianisaaqqusivoq ima: ”Illuinnaasiorniarnernit, (partiilersorluni) immikkoorniartuunernit tamaasa qarsutissavaat,” allatigullu aamma ima kaammattuilluni, ”assortuunnerit imaqanngitsut, nalilersuinerit paatsiveerussaarisut, tiguartisimasarnerit qarsupittut nunarsuup allanngoriartortuartup saavani aalassassaaralutik tiguaallutik uungaannaq isigilersitsisartut ningortersigit.” Tamakku tassaapput mallit qaffianerisa qapunnersui serpalinnerilu pinngitsoortussaanngitsut inuiaqatigiinnut avissaartuussimallutik sakkortuumik aalaruluttartunut mallisut qaraartuartut. Tamakkununnga tiguartisimanissamut navianarluinnarpoq. Soorlu Bahá’u’lláhmut malinnittup kialuunniit nalunngilluaraa, inuiassuit naggataatigut atugarissaarnissaat aaqqiagiinnginnerit akimorlugit ataasiussusiata qajannaatsumik tunngavilerneqarsimaneraniippoq. Bahá’íusup kialuunniit inuiaqatigiinnut najortigisami inuunerannut tapersiilluni tunniussassaraa ataasioqatigiinnermik pilersitsinissaq; nunaqqatigiissut akornanni nappaaqataaniarluni suliniut sunaluunniit tassunga aamma siunnerfeqartuuvoq. Saqitsaattunut qatsussisimasunut Aqqit Annersaata alannguani inooqatigiit siuariartortut ataasioqatigiinnerup qanoq angusaqarsinnaasusianik assersuutissatut kimittuumik sassaalliutissaqarput.

Naalakkat Naalagaat unnersiorfigaarput Asasaasa qanoq amerlatigisut assigiinngitsorpassuartigut inuiassuit ataasiussusiata erfalasuat qutsissumut qullarniarlugu imminnut tunniulluinnarsimatigissusiat isigigatsigu. Ikinngutit iluatinnangaartusi: Ukiup annertuumik iluanaarnartussap maanna aallartilernerani, tamatta minitaqarata isumaliutigissannginnerparput ileqqorissutsit qilammiorpaluttut Saammaannerata tunniukkumaagassai ikiorsiullugit angusaqarfigisinnaasavut suunersut?

Ukiut ilusilersorfiusut ataqatigiiffiisa tallimassaata aallartinnerani Upperisap iluani avataanilu pisut pitoraatiinnavissut takusassaapput uissuumminanngitsuunngitsut. Siunertap iluani, majimi kingullermi Karmelip Qaqqaani sanaartukkat oqaluttuarisaanermut pingaatuteqaqalutik naammassineqarnerisa Bahá’í-tut sammisaqartarnermi aatsaat taama tusagassiutitigut samminnittoqartigaaq alutornarluinnarnerilu tamanut takusassianngorlugit pilertoqisumik satellitsikkut aqqutit aqqutigalugit nunarsuaq tamakkerlugu siammartiterneqarput. Uissuumminaannartumik kusanarluinnassuseqarlutik nunarsuarmiut isaannut

Karmelimut Allakkami allanneqarsimasuni takussutissatut saqqummernerini, Bahá’u’lláh-p Siunertaa malunnaatsuuffimmiit tamanut sassariartuinnarnera pisserujussuarporlusooq. Upperisap oqaluttuassartaanut pisoq tamanna imungarsuaq asinngartussaanngitsoq malunnarpoq.

Upperisatta saneqqutiinnarneqarsinnaanngitsup uumassuseqarluassusiata qallikkut taamatut takussutissaqartitsivigineqarnera aamma ingiorteqarpoq siorna Ridvánimi Ukiunut Tallimanut Pilersaarusiap aallartinneqarneraniilli Upperisap iluani pisorpassuarnik. Taamaammat kiminneqarpugut Nuna Tamakkerlugu

Ataatsimeersuarnernut aallartitat aammalu Bahá’u’lláh-p malinnittai nunarsuarmi sumiikkaluartut tamaasa kaammattussallugit Pilersaarutip atuutileramili ukiuani siullermi pisimasut pingaarnerit kimittunerusut isumaliutiginerini peqatigeqqulluta - - pisut pingaarnerit tamakku uummammik

iimmatsitsinngitsoorsimanngillat Pilersaarutillu ingerlaarfianut annertuumik ilimanaateqarluartumut tatiginninnermik annertuumik pilersitsinngitssoorsimanatik.

Ridván sioqqullugu kingornagullumi Nunat Tamakkerlugit Anersaakkut Isumasioqatigiiffiit Siunnersortillu piumasaqaatinut qisuariarnissamut kajumissuseqarluarlutik pilersaarusioqatigiittarlutik ataatsimiittarsimapput. Ataatsimiinnerit taakku Pilersaarutip uummaarissumik aallartilluarneranut sunniuteqarsimapput amerlasoorsuakkuutaarlutillu isaalersussat piareersarneranni nutaamik tamatumuunakkut ingerlaffissaqalersimavoq. Nunat immikkoortut tamarmik Bahá’í-tut aqutsisoqarfiit nunagisartik immikkoortukkuutaanut aaqqissuuteqqissaakkamik avititerlugu aallartissimavaat, taakkulu immikkoortukkuutaat piviusorpalaartumik ineriartortitsivigalugu suliffigineqarsinnaanissaat aaqqissuunneqarluni. Nunat maanna taamatut aaqqissuisimasullutik nalunaartut 150-it pallereerpaat, tassalu taamatut sulineq aqqutigalugu aaqqissuussaalluakkamik nunap iluani Upperisamik siammartiterineq tunngavilersuinerlu periarfissanngorpoq. Maannalu takorlooruminarsivoq nuna tamakkerlugu immikkoortukkuutaartumik ineriartortitsineq qanoq ingerlassanersoq. Tamannalu aqqutigalugu nunap immikkoortui suli iserfigineqanngitsut siusinnerusukkut iserfigissallugit pilersaartarsimanertulli pioner-iuffigissallugit anguniagaqarfinngorsimapput. Nunap immikkoortui iserfigineqareersimasuniittut iluminni ineriartornissaq aallutissavaat Pilersaarutip tunngaviusumik toqqammavigisai imminnut nukittorsartartussat pingasuusut tunaartaralugit, tassa; inuk, aqutsiviit nunaqqatigiillu.

Neriuuteqarluarnarpoq takullugu suliaq tamanna nukissamik tuniorarneqartoq institutsit sungiusarfiit ingerlannerat aqqutigalugu, tamanna siorna malunnartumik nukittortinneqarpoq nunat arlallit sungiusaasussanik amerlisaaniarlutik ilungersuuteqareermata.Insitutsit sungiusarfiit tunngavilerluarneqarsimagaangata ingerlaavartuartuuppatalu, sammisat qiteraliusutut taaneqarsinnaasut pingasut ukuusut; ilinniaqatigiittarnerit, qinoqatigiittarnerit meeqallu klassii,

ajornannginnerusumik amerliartulertortarput. Ilumummi sammisanut taakkununnga suli uppertunngorsimanngitsut ikinngutiminnit Bahá’í-nit kaammattorneqartarlutik paassiniaaniarlutik peqataasartut amerliartorneri, suliaq taanna nutaamik siunertaqalersissimavaa, uppertunngortartullu taamaalillutik amerlisarlutik. Tassani ippoq ilinniartitsilluni sulinermi aqqut ilimanaateqarluartorujussuaq. Qitiusutut sammisaqarfiit taakku aallaqqaataani uppertunut iluaqutissatut pilersinneqaqqaaraluarsimasut, maanna amerlasoorsuakkuutaarlutik isaalersussanut isaaffissuartutullusooq ilersimapput. Ilinniaqatigiittarnerit, qinoqatigiittarnerit meeqqanullu klassit taakku nunap immikkoortitersimanerinut anguniaavissanut ikkukkaanni taava iliuuseqarnissamut aqqutissaq ataqatigiissoq pilersinneqassaaq maannakkullumi amma tikiluaqqunaqisunik inerneqartitilereerluni. Periuseq taamaattoq nunarsuaq tamakkerlugu atuutsilerneqarpat, qularinngilarput Siunertap ukiuni aggersuni ineriartornissaanut periarfissarpassuarnik pilersitsissasoq.

Pisut ilimanaateqarluartut tamakkua suli kimittortinneqarsimapput Nunarsuaq Tamakkerlugu Ilinniartitsinissamut Qitiusoqarfiup nukiit annertuut atorlugit nunani tamalaani aaqqissuussaasumik ineriartortitsinerup suussusianik

paasisitsiniaareerneratigut. Siunnersortit Ikiortaasa nutaat qanittumi toqqarneqarneri iluatsillugit Ilinniartitsinissamut Qitiusoqarfik nunat immikkoortuini paasisitsiniaalluni ataatsimeersuartitsinerit 16-it aaqqissuussimavaat. Taakkununngalu tamanut najuukkiartortarsimapput Qitiusoqarfiup ilaasortai marluk. Qulequtaq ”institutsit sungiusarfiit aaqqissuussaasumillu ineiartorneq” tunngavigalugu ataatsimeersuarnerit, nunarsuaq tamakkerlugu Siunnersortit Ikiortaanik tamangajalluinnarnik peqataaffigineqartut, paasissutissarpassuarnik tunioraaviusimapput, Siunnersortillu Ikiortaasa qasusuillutik sulisarnermikkut Bahá’í-eqatigiit tamakkerlugit pitarlugillusooq siammaavigiumaarpaat.

Bahá’í-eqatigiit taama peqareeqisut, misilittagaqarluartut, iliuuseqarfigissallugulu pilersaarusiamik Guutimit kiminneqarsimasumik aallussittuinnartut nunarsuarmik avatangiiseqarput majilli 2001-ip kingorna Nunami Iluartuutitami pisoqareernerata kingorna suli paatsiveerunnerpassuit marulluannut kiviartuinnartumik. Taamaattoq tassa atukkat taakkua kajungernanngikkaluaqisut qeqqanni Siunertaq siuariartussasoq sikkeralissasorlu ilimasaarutigineqareersimavoq. Katersaarsuit Naalagaata qaaqqusinera, Bahá’u’lláh-p nunarsuarmi kunnginut naalakkersuisunullu allagaasa tulutuunngorlugit tamakkerlugit nutserneqarsimalernera, piffissamut matumunnga tulluuppoq eqqaassusiillunilu qanoq naapertuilluanngitsumik iliorneq, naakkittaatsuliorneq ileqqorlunnerlu pillugit Mianersoqqussutai tusarneqanngippata kingunerlutitsisoqarsinnaatiginerinik. Inuit sumiikkaluartulluunniit isumaannut amiilaartitsisarnersuit maanna atuuttut erseqqissaannarpaat katsorsaat Taassuma atoqqusaa qanoq pisariaqarluinnartigilersimasoq. Uagut inooqatigiinnguakkuutaarluta Tassunga aalajaalluta kiffartortuusugut maanna ullunut akiorneqarsinnaanngitsumik periarfissiilluartunut apuussimalerpugut – ilinniartitsinissamut periarfissinneqarluta, Aaqqissuussaa tupinnartoq ilusilersussallugu, timikkullu pisariaqartitat pisariaqarluinnartut, anersaakkut iliuuserisassat ineriartortitassallu pinngitsoorsinnaanngisaat, pilliuteqarluta tunissuteqarfigalugit.

Pisussaaffik qimarratigisinnaanngisarput tassaavoq maannakkut uivernersuaq, ersissuteqarata nangaassuteqaratalu, atorluassagipput, Nalunaarutip nunarsuarmik eqqissisitsisinnaasutuap nutaanngortitsisinnaasullu, tamanut tamaanga siammarterneranut takutitsissutigineranullu. Kusanassutsip Pilluaqqusaasup oqaatsinik kimittuunik pisuttorsarlutalu qulakkeerusersimannginnerpaatigut? ”Nunarsuarmi pisut aliattaatigeqinasigit” Asannilluni siunnersuivoq ”Guuti pillugu uppernarsaavunga” nangillunilu ”Nuannaarnerup imarsuata ornillusi ilissinnut najuunnissaminut kipisangaarpoq, sunami ajunngitsoq tamarmi ilissinnut pinngortitaavoq, aammalu piffissat pisariaqartitsinerat naapertorlugu ilissinnut saqqummiunneqartarumaarpoq.”

Qularnernit akornuserteqarasi, persaqutinik assersorneqarasi siumut qerlortoruugitsi, Pilersaarut assassinniitillugu.

Ukiunut Tallimanut Pilersaarusiap ukiuata pingajussaa aallartittorlu siumukarneq annertusiartorpoq: angusat aatsaat taama annertutigisut ukioq manna naasorlu angusaasimasut qaammatini aqqaneq marlunni siuliinit angusaasimasunit annertunerusimaqaat. Siumukarnerup tamatuma kimitsisua Pilersaarutip tunngaviusumik sananeqaataasa imminnut aaqqiukiartornerannik pissuteqaannarani aammattaaq toqqissisimannginnerup anersaavata nunarsuarmik tamarmik aqqusaarinnittup sunniisarluni nikisitsisarneranik pissuteqarpoq.

Ingerlatsiveqarnikkut ukiup matuma nutaamik aallarnerfiata nalaani pisut pingaaruteqassutsimikkut nalorninartoqarlutillu unamminartuupput immikkooruteqarluinnartuullutillu. Ukiup qaangiuttup ingerlanera tamarmi nalorninartorsiorfiusunik paarlakaattuartunik nalaanneqarfiusimavoq naggataatigullumi tamanna Kangiani Qiterlermi sorsunnerup aallartinneranik kinguneqarpoq.

Tamatuma sunniutissai Aqqit Annersaata alannguani inuusut ineriartornissaannut pingaaruteqaannanngilaq, aamma allanngoriartorfiup nalaani ernisuttutullusooq

aalassassimaarfioqisup nunarsuarmiut imminnut qanilliartuinnartut ineriartornissaannut pissutsit tamakku pingaaruteqartuupput. Allanngoriartornerup tamatuma pitaruttarnera, annertussusia sumullu saattarnera pisariaqartumik siumut takorlooruminaatsuusimavoq. Ilami nunarsuarmi pissutsit iluanni allanngortarnerit qanoq sukkatigisimannginerpat! Tamakkua kingunerannik aporaannerup pisup taassumap maluginiartariaqakkamik Siunertap oqaluttuarisaanerata pileqqaarnerani nunami ineriartoqqaarfigisimasaani pisoqarneratigut, Bahá’u’lláh-p mianersoqqussutaanik matuminnga nutaamik eqqaasinneqarpugut “Nunarsuup Aaqqissuussaaneranit Nutaamit matuminnga annerpaamit sunnerneqarnermigut Nunarsuup oqimaaqatigiinnera pillukarsimavoq”. Ingammillu nuna Iraq, Bahá’í-ussutsip iluani kingornussimasatsinnut taama toqqaannartigisumik attuumassuteqartoq, pisut nalornisoornartut toqqaannartumik sunnersimagaat immikkut maluginiartariaqarpoq.

Akornusiisut tamakku, nunarsuarmilu pisut allat pissutaallutik, illua’tungaani ilimasutsitsilerput nunami Guutip Saqqummersitaata ukiuni qulikkaani ataatsini najorsimasaani, inooqatigiit Bahá’í-t najugaqartut iluatigineqaqisut naalliunnaqisumillu naqisimaneqartut oqaluttuarisaaneranni nutaamik pisoqalersoralugu. Aappatigullu pisut tamakku aamma Nunarsuaq Tamakkerlugu Qulingiluassaanik Ataatsimeersuarnissamut Upperisatta Nunarsuaq tamakkerlugu Qitiusoqarfiani piareersarnerit suujunnaarsissimavaat. Naak tamanna pakatsinaraluaqisoq nikalluutigisariaqanngilaq. Guutip Pilersaarutaa Anneq pilersaarutaata Minnerup perlaaraangagu, qularineqartariaqanngilaq piffissap ingerlanerani aqqutissaq Isumaginnittuusup ammarumaaraa Siunertaata akitsisitaasup soqutigisaanut periarfissanik qaammarissumik aqqutissiuisussaq.

Eqqissinerup Minnerup siaariartuaarnera ilutigalugu aporaannerup kingulliup matuma aliasunnerit, ersitsannerit paatsiveerunnerillu pilersitai nunarsuup nalorninartorsiortuarnera utertuartoq pillugu

naammagittaalliuutit narrutsassimanermillu misigisimanerit annertusissimavai. Nunarsuaq tamakkerlugu inuit ernumanertik naammaginnginnertillu maanna ima annertutigisumik akerliullutik takutittualerpaat allaat tamanna isiginngitsuusaarneqarsinnaajunnaarsimalluni. Akerliullutik takutikkumasaat malugeqqullutillu misigissutsit saqqummiuttagaat amerlasuutigut paatsiveerusimaarnermut uivernermullu akerliuffigisaraluannut ilaartuutaaginnartarput. Guutip ikinngutaannut maanna pissutsinut paatsuugassaanngitsumik nassuiaatissaqarpoq; annikilliornartut pakatsinerillu siaruaakkiartornerisa unamminartui pillugit kinguneqarluartumik iliuuseqarniarunik, Upperisap siumut takorluugai toqqammaviilu eqqaaginnassavaat. Ilinniutit tamakkununnga attuumassutillit itinerusumik paasisaqarfiginiarlugit ilungersorniarlik, Shoghi Effendip allagai The World Order of Bahá’u’lláh-miittut qimerloorniarlisigit, ingammik qulequttat makku: “The Goal of a New World Order”, “America and the Most Great Peace” aamma “The Unfoldment of World Civilization” qimerloorlugit.

Nunarsuaq aqqutissamigut uivernartukkut ingerlaartillugu, Ukiunut Tallimanut Pilersaarusiap ingerlasinnaanissaminut pisinnaassutsi angusimalereerpaa, allaat Bahá’í-tut inooqatigiiusugut angusassatta annerpaap, tassa amerlasoorsuakkuutaarluni isaasoqalernissaanut angusassap ingerlanneqarnissaanut alloriarnerit annertoorsuit tigusinnaalersimavagut. Upperisap nunarsuatta nunavittarsuani tallimani killiffik angusimasaa tamanna qiimmaallannartoq pillugu annerusumik januarip 17-ianili allagarisimasatsinni eqqartorparput; taanna qanimut qimerloorneqassasoq kaammattuutigaarput. Maanna sammisassat tamatumunnga tunngasut ataasiakkaannguit matumuuna kisimik pingaartitaralugit eqqaaneqassapput: nunani 179-ini nuna immikkoortortaqarfiliortiterlugu naammassineqarsimavoq; tassa siaruartiternissamut naggorissaavissat 17.000- it missaaniittut maanna piulerput. Immikkoortortaqarfinni tamakkunani ataatsimiiffiit isumalioqqissaarfiusartut aqutsivinni nunallu immikkoortuini ataatsimoorussamik eqqarsartaaseqalerlunilu iliuuseqartalernissamut pingaaruteqarluinnartut atortunngorsimapput; taakkua aqutsiviit inuillu ataasiakkaat iliuuseqarnissaannut kimittuumik ataatsimoorluni anersaaqartumik kaammattuuteqatigiinnermik pilersitsisimapput. Institut-eqartarneq siusinnerusumut naleqqiullugu suli malunnarnerusumik malunniuttalerpoq siammartiterinermut nukitorsaanermullu qanoq sunniuteqartuutiginersoq.

Pilersaarummut atatillugu suliarisat qitiusut ima angusaqarfiutigisimapput allaat siorna pisimasut qaangerneqangaarsimallutik. Tamatuma kinguneraa nunarsuaq tamakkerlugu ikinngutit amerliartuinnartut maanna ilinniartitsinermi aqutsinermilu sulineq aallutarilermassuk, tassuunalu takutillugu tatiginninnerup anersaava tuniluuttoq suli annertunerusumik iliuuseqalernissamut kimitsisuusoq. Inuusuttut meeqqallu suli aaqqissuussaanerusumik inooqatigiit suliniutaannut akuutinneqartalerput, Bahá’í-iunngitsullu misissueqatigiilluni katersuuttarnerni, qinoqatigiittarnerni meeqqanullu sammisaqartitsisarnerni peqataasartut amerlisimapput. Ilumut qiimmaallannaqaaq malugalugu Pilersaarut aallartimmalli piffissaq taama sivikitsigisoq qaangiutereeraluartoq sammisaqarfiit qitiusut taakku pingasut aallaqqaammut avinngarusimaneroqqaariarlutik maanna akulikitsumik sammineqarsimalermata amerlisimaqalutillu. Tamatumuuna takussutissaavoq inooqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu siassimasut aaliangiusimalluinnarlutik siornatigut nalisissaanngitsumik siumut ingerlaarlualersimasut.

Ukiumi qaangiuttumi Pilersaarutip ingerlannerani ineriartornermi malunniut tamanna suli sorlanikkiartuinnartillugu, ineriartornerit pingaarutillit allat ingerlalersimapput. Avataanut atassuteqartarneq eqqarsaatigalugu Nunarsuarmi Inooqatigiit Bahá’í-t ima suliaqarsimatigaat allaat maani eqqartussallugit amerlavallaalersimallutik, taamaattoq ataatsimut sunniutaa ima annertutigaaq ataatsimut eqqaasaqarfiginissaa qaangiinnarneqarsinnaanani. Suliniutit tamakku pingaarnersarisimavaat aprilimi kingullermi nunarsuarmi upperisarsiortut siuttuinut nalunaarusiatsinnut

tunngatillugu sulisimaneq. Tamanna inooqatigiinnut Bahá’í-nut nutaamik periarfissiisimavoq inuiaqatigiit akornanni sunniuteqarnerpaanut nunarsuarmi eqqissinissap anguneqarnissaata pisariaqartitai pingaaruteqartut suunersut ilisimatitsissutigissallugu.

Nunarsuarmi Bahá’í-nut Qitiusoqarfiup Tusagassiornermut Allaffeqarfiata ataqatigiissaarineratigut Nunallu Tamarmik Anersaakkut Isumasioqatigiiffiisa pilertortumik sulilluarnerisigut, nalunaarut taanna piffissap sivikitsuinnaap ingerlanerani nunarsuaq tamakkerlugu upperisarsiortut qullersaqarfiinut qaffasissortaannullu tunniussuunneqarpoq. Suliniutip tamatuma siunertaraa attuumassutilinnut kikkunnut tamanut ilisimatitsissutigissallugu qanoq upperisarsiortut siuttuisa upperisarsiorneq pillugu isummat pigiliutiinnakkat alapernaattariaqartigigaat, tamakkumi inuiassuit iluamik ingerlanissaannut ulorianaateqariartuinnarmata. Nalunaarummik tunineqarsimasut tigoreernerata kingorna amerlasuut qisuariaataat siulleq naapertorlugu malunnarpoq nalunaarut pimoorullugu sammineqartoq aammalu ilaatigut upperisarsioqatigiit assigiinngiiaat akornanni suleqatigiinniarnermi nalunaarut taanna isiginneriaatsimik nutaamik tunniussaqartarsimasoq.

Inooqatigiinnikkut aningaasarsiornikkullu ineriartortitsinerup iluani ingerlaaseq anguneqarsimavoq inooqatigiit Bahá’í-usut iluanni ineriartornerup avataanilu allanik suleqateqartarnermi aqutsiviit inuillu ataasiakkaat ilungersuuteqartarnerisa sunniutaat qanoq pingaaruteqartartiginersoq allaat takutillugu. Inooqatigiinnikkut Aningaasarsiornikkullu Ineriartortitsinermi Allaffeqarfik nalunaarpoq Pilersaarutip ukiuata aappassaani ineriartortitsinermik aallutaqartut Bahá’í-ussutsimik kiminneqarsimallutik suliaqalersimasut arfineq pingasut nutaat pilersinneqarsimasut, taakkulu qulequttat siammasissut makkua sammisarilersimavaat; arnat siuarsarneqarnissaat, peqqissuseq, narsaateqarnermut tunngasut, meeqqat ilinniartinneqartarnerat inuusuttullu piginnaanngorsarneqarnerat.

Nunami Iluartuutitami Bahá’u’lláh-p arabiamiusut allagaa Javáhiru'l-Asrár-imik taaguuteqarluni ilisimaneqartoq, tuluttuumut nutserlugu saqqummiunneqarpoq qulequtserlugu “Gems of Divine Mysteries” (“Tupinnartut guuterpaluttut sapangai”). ‘Akká-mi Bahá’u’lláh-p paarnaarussaaffigimasaata aserfallatsaalineqarnera naammassineqarpoq aammalu qaliani paarnaarussiveqarfiusimasup sinnera suliaralugu aallartinneqarsimavoq. Tulliani ilerfiartarnerup aallartinnissaanut oktoberimi 2003-mi pisussami ilerfiartartussat amerlassusii 150-iniit 200-nut amerlineqassapput.

Aammattaaq Nunarsuarmi Qitiusoqarfimmi ingerlatsiviit suli ineriartortinneqarnissaasa ilungersuutiginerini malunniuteqarnerpaat ilagisimavaat Huqúqu’lláh-p ingerlatsivittut, Siunertap Assaanit ‘Ali-Muhammad Varqá-mit siulittaasutut ataqqinartumik siuttuuffigineqarluni, ineriartortuarnera. Silatusaartumik aallarniisarnermigut ilungersuuteqartuarnermigullu Dr. Varqá-p ikinngutit tamani tamaaniittut Huquqú’lláh-p inatsisaa pillugu ilinniartitariuarsimavai. Ukiut qulikkaat qaangiupput inatsit taanna nunarsuaq tamakkerlugu atuutilerneqarmalli, maannalu nunani nunallu immikkoortortaqarfiini tatigisaallutik suliaqartut ataqatigiissaarisussat pilersinneqarsimapput taakkulu ikiuuttuullutik sinniisullutillu kiffartortussanut amerliartuinnartunut ataqatigiissaaralutillu siunnersuisassapput. Inatsimmut kimittoorsuarmut tassunga ilisimasaqarneq maanna

siammarluarsimaqaaq ikinngutillu nunavissuarni tamani tamaani tunniusimasumik anersaaqarlutik qisuariartalerput, tatigisatullu suliallit neriupput tamanna inatsimmut tassunga tunaartarinninnermut pilluaqqusaanerit kuugaarumaartut neriorsuutigineqarsimasut pillugit suli misissuisimanngitsunut aamma attorneqaataajumaartoq.

Ukiut marluk qaangiupput nalunaarutigigatsigu Nunarsuarmi Qitiusoqarfimmi illorsuaatit naatsiiviillu naammaginartumik ingerlanneqarlutillu aserfallatsaalineqassappata tamatumunnga aningaasanik immikkut pisariaqartitsisoqartoq, maannalu Nunarsuarmi Qitiusoqarfimmut Aningaasaateqarfik pilersinneqarsimavoq. Aningaasat tassunga tunissutigineqartartut ukiumut pisariaqartitanut matussutissiisinnaanissaamut suli naapertuutilersimanngillat. Taamaattumik pisussaasutut misigisimasimavugut dollarsit millionit tallimat aningaasanut erniatigut isertitsiviliornissamut immikkut atortussatut aserfallatsaalinissamut atortussiatut immikkoortissallugit. Taamatut iliorsimavugut Nunarsuaq Tamakkerlugu Bahá’í-t Aningaasaateqarfiat ikiorsiullugu aningaasartuutaasut pisariaqartitat matussuserneqaqqullugit suliassaagaluillu nalinginnarmik aallutaqarfiusussaagaluit unitsiinnarallarlugit.

Nuannaarutigalugu nalunaarutigissavarput Chile-mi Nuna Tamakkerlugu Anersaakkut Isumasioqatigiiffiup kissaateqarnera naapertorlugu Amerikap Kujataata Naalaffissuassaata Santiago-mi napparneqartussap isikkussaanut siunnersuusioqqusisimanerat naapertorlugu, nunarsuaq tamakkerlugu illussanik titartaasartunit ilusilersuisartunillu 185- init siunnersuutit tiguneqarsimammata. Sorliup qinerneqarumaarnera piffissanngorpat nalunaarutigineqarumaarpoq.

Ikinngutit asasat: qanittumi avinngarusimasumilu ineriartornerup tigussaalluinnartumik uppernarsaatissaqalernera qujamasuutigeqalutigu, Ukiunut Tallimanut Pilersaarutip – nalitsinni pisariaqartitanut tulluussakkamik Pilersaarusiaasup - iluani tunniusimallusi ilungersuutisi Naalakkatta tamanit Qutsinnersaasup kipisuitsumik ilissinnut uppernarsaaqqiiffigiumaarai qularinngilarput. Angusaqarfiginiarlugu nikallujuitsuunersi qanortoq nukinnik suli mattussaaqqagallartunik aniguisitsigili, Abhá-p Kusanassusiata saammaannera tunisineralu aqqutigalugu nunani tamani amerlasoorsuakkuutaarluni isaalernerup ingerlaarnera nukittoorsuarmik supisarluni siuartinneqaqqullugu.

Ukiunut Tallimanut Pilersaarusiap ukiuisa pingajuat qaangiuteqqammivoq. Pisut Ukiunut

Sisamanut Pilersaarusiami aallartisarneqarsimasut, meeqqat ilinniartitaanerat immikkut pimoorullugu aallunneqalerneratigut Qaammatit Aqqaneq Marlunnut Pilersaarusiap ingerlanerani nukittorsarneqarsimasut ukiunilu kingullerni qasusuilluni pimoorussinikkut ilaartorneqarsimasut, maanna aallartinneqaqqaarmat ilimasuutit annertungaartut eqquutitillugit piviusunngortitilerput. Nunarsuarmi piffinni suniluunniit Pilersaarusiap immikkoortui pingasoqiusut tassaasut inuk, nunaqqatigiit aqutitsiviillu – tamarmik immikkooruteqartumik ingerlaaseqaraluarlutik imminnut pisuttorsaqatigiipput. Qitiusumik sammisaqarfiit tassaasut ilinniaqatigiittarnerit, meeqqanut klassit qinoqatigiittarnerillu pingaaruteqartunngorsimapput imminnut ikorfartoqatigiittut Bahá’í-tullu inooqatigiinnermut uummarissaasunngorlutik ingerlalluartitsisunngorlutillu. Nukiit inunniit pisut malunniukkiartuinnalersimapput Illoqarfinnilu Anersaakkut Isumasioqatigiiffiit uummarissusermut tamatumunnga annertusiartuinnartumut qisuariartalersimallutik.

Nunarsuaq tamakkerlugu piginnaaseq meeqqanut bahá’í-tut perorsarneqarnissaannut ineritikkiartorneqarsimasoq tupinnaannartumik ajasoornarpoq. Inuusuttuaranngulersut anersaakkut inuunerannik nukittorsaaniarneq aallarterlaaq iluatsilluartumik ingerlavoq. Eqimattakkuutaat sammisaqartarnermikkut annertunerusumut appakaakkiartortarnerat aqunneqarnerusumik ingerlalersimavoq siuariartuinnarnerallu ilutigalugu inuit Bahá’í-unngikkaluarlutik pilersaarutip sammisaqartitsinerinut qitiusunut uummaarillutik peqataasartut amerliartuinnalersimapput uppertutullu nalunaarsimasut akornannut ikaarsaartitilersimallutik. Immikkoortortaqarfinni siuarsimanerusuni aqutsinikkut annertuumik ineriartornissamut ilutsit malunniukkiartuinnarput. Naak Nuna Tamakkerlugu Anersaakkut Isumasioqatigiiffiit nunani akisussaaffigisami iluanni pisariaqartitat tamaasa isumagisaralugit ingerlatsiuaraluarlutik, immikkut pingaartitaralugit qimerloortariaqagassatik suunersut ilikkariartulersimavaat taakkulu kaammattortuarlugit ineriartortitaralugit inuttut nukiit sungiusarluni kursuseqarnikkut ineriartortissimasat imminut nammassinnaasumik pilertortumillu ineriartornissamut qitiusoqarfinngortissimavaat.

Soorlu siumut takorloorneqarsimasutut, sungiusarluni institutseqartarnerit ineriartornissamut aqqutissiuussisuusimapput. Nuna Tamakkerlugu Anersaakkut Isumasioqatigiiffiit amerlanerujussuit nunat isumagisamik pisariaqartitaat periarfissallu nalilersortarnerisigut Ruhi Institutsip kursuserutissaliai atortussamissut toqqarsimavaat pilersaarutip pisariaqartitaannut tulluunnerusutut nalilertaramikkit. Tamanna iluatsittumik nassataaqarsimavoq, tassami atortussat assigiiaarpassuit oqaatsinut amerlasoorsuarnut maanna nutserneqarsimalermata, Bahá’í-llu sumulluunniit nunarsuarmi appakaakkaluarunik ikinngumminnik siumuisaraat aqqumik assingusumik atugaqartunik atuakkallu aamma periutsit namminneq ilisimaarisatik immisulli ilisimasaqarfigineqartut siumortarlugit.

Nunat tamalaat akornanni inuiaat sammiveerussimasut isummersoriaatsinik soqutigisanillu imminnut akerleriittunik avissaartitersimasunik, qunusiarinninnikkut anguniagaqartunik saassunneqariartuinnarnermik, inatsisaatsuliorfigineqariartuinnarnermik, atorfinni ileqqorlunnermik, aningaasarsiornikkut ingerlanerup isasoorneranik mangiartorneqarlutik, piitssuussutsimik nappaatinillu saassunneqarput. Tamakku tamarmik qeqqanni inooqatigiit Bahá’í-t saqqummeraluttuinnarput, takorluukkamik guuterpaluttumik kiminneqartumik aalajaatsumik toqqammaveqartumik tunngaveqarlutik nukittoriartuinnarput, pisut maanna inissititereersimasut aqqutigalugit kinguariartutullusooq misiginartartut misigititsinerannik nikallortinneqaratik. Bahá’í-t silarsuaata pisunut siumut ilimaginngisanut qisuariarsiunnaasusia siorna takutinneqarpoq, taamani ulorianartut arlalissuit pissutigalugit Nunarsuaq Tamakkerlugu Bahá’í-t Ataatsimeersuarnerat taamaatiinnarneqartariaqarpoq; taamaattoq Silarsuarmi Naapertuilluarnerup Illua pissusissamisoortumik qinerneqarpoq Pilersaarullu quaaqqajaanngitsumik ingerlajuarsinnarpoq. Tassungalu atatillugu, naak Irak-imi paatsiveerunnersuaqarlunilu isasoorneqaraluartoq, nunami tassani Bahá’í-t attavigineqarsinnaanngorsimapput Illoqarfinnilu Anersaakkut Isumasioqatigiiffiit pilersinneqarsinnaanngorsimallutik. Maannalu nuannaaqaluta nalunaarutigissavarput Ridvánimi maani Irak-imi Nuna Tamakkerlugu Anersaakkut Isumasioqatigiiffik, ukiuni 30- ini ipisaanngunartumik naqisimaneqarsimareerluni, maanna nunat tamalaat akornanni Bahá’íeqatigiit akornanni inissisimaffissani tulluuttoq atorsinnaalermagu.

Killiffimmi matumani Pilersaarutip Guuterpaluttup pisariaqartitaa tassaavoq uagut, tatiginnilluta uummaarillutalu maanna siunnersimaffigisatsinnut ingerlaartuassasugut, inuiassuit silarsuaannut anorersuit torartuartut merserinatigit. Qularinngikkisiuk Kusanassutsip Pilluaqqusaasup alloriarnissasi aqqutissiorumaarmagit Katersaarsuillu Qutsinnerussaartumiittut Upperisaata siumukartinnissaanut ilungersuutisi tamaasa nukissamik tuniorartuarumaarmatigit.

S

Ukiut ilusilersorfiusut tallimassaasa aallartinneranni bahá’í-t silarsuaanni saqqummerarnerit pilersimasut annertuumik uagutsinnik nuannaartitsisuusimapput. Qaammatittaaq aqqaneq marluk qaangiuttut aamma taamatut issimapput. Inooqatigiit Bahá’ít tulleriissaakkamik siuariartornerat ingerlaavarsimavoq maannalu Ukiunut Tallimanut Pilersaarusiap ukiuisa kingullersaat aallartittorlu nukittussutsimik malunnarluinnartumik peqarluni inissisimaffeqarpoq – nukittussuseq tamanna ikinngutit tamanit tamaaneersut amerlasoorsuakkuutaarluni isaasoqalernissaa aqqutissiorniarlugu pilersaarusiorluarlutik pimoorussisimanerannit pissuteqarpoq.

Naak ineriartornerup maanna atuuttup pingaaruteqassusia nassuitsumik suli qulaajarneqarsinnaanngikkaluartoq kisitsisit maanna anguneqareersimasut ilaat takussutissaqartilereerpaat. Inuttut nukiit Upperisap iluani atorneqartussat ingerlaavartumik annertusiartuinnarsimapput. Nunarsuaq tamakkerlugu 200.000-it sinnerlugit maanna Ruhi

Institutsip Atuagartaa siulleq sammisarereersimavaat aammalu tusintillit arlallit sammisaqaqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu akulikikkiartuinnartumik ingerlanneqartartut iluanni ilitsersuisutut suliaqarsinnaalersimapput, kingullermik kisitsisoqarmat 10.000-inik sinnillit kisinneqarsimapput. Qitiusumik sammisaqarfiusuni paasiniaallutik akuusartut suli amerliartuinnarsimapput maannalu qaammatit arlalinngortut qaagiummatali 100.000- it qaangereersimavaat. Aammattaaq maanna immikkoortortaqarfiit 150-it ima ineriartorsimatigilersimapput amerliartorluni ineriartornissaq anguniarlugu suliniutit aallartereersimallutik piareersimasunngorsimallutilluunniit. Maannakkut ilimanaatit takussagaanni ilimagineqartariaqalerpoq taakku amerlassutsimikkut Pilersaarutip naalernerani suli annertuserujussuartussaasut.

Suiliniutit tamakku nersualaarutigalugit eqqartornerini aammattaaq tulluusimaarutissatut eqqaasariaqarpoq ilikkagaqassutsikkut siuarsimaneq tamakkununnga tunngaviusuusoq.

Immikkoortortaqarfinni ineriartornissap aqqutissiornissaanut sakkussaajuarsimavoq pimoorussilluni institutsini sungiusaanerup pissusissamisoortup pingaartitariuarneqarsimanera. Pissutsit pisariaqartut takkussimalernerini Upperisap siammartiterneqarnissaa nukittorsarneqarnissaalu anguniarlugit aallutat tulleriissaakkamik aaqqissuulluagaasut pisariaqartitat naapertorlugit aallartinneqartarsimapput. Pimoorussilluni sammisaqartarnerit annertusiartortarnerisa pissusianut ilisimalikkat iluatinnaatillit annertuut katersorneqarput, ilungersuuteqartarnerillu pissuserisartagaat aalajangersimasut aatsaat maanna iluamik paasineqartalerput. Sammisaqartarnerit immikkoortunut assigiinngitsunut avititerneqarsinnaasarput, taakkulu tamarmik qaammatinik arlalinnik sivisussuseqartarput, pilersaarusiornermut, siammartiternermut nukittorsaanermullu atorneqartartut. Inuttut nukiit pisariaqartitat ineriartortinneqarnerat kipisuitsumik immikkoortup aappaaniit tullianut ingerlaavartarput siammartiterineq taamaalillugu tunngavissalersortarlugu kisiannili aamma siuariartorneq annertusartarlugu. Naak tamakku pillugit ilisimasassanik suli annertuumik katersisoqartussaagaluartoq suli, misilittakkat maanna pigileriikkat naapertorlugit periuseq tamanna nunarsuarmi nunani allani immikkoortortaqarfinni suli amerliartuinnartuni assilillugu periusinngortinneqarsinnaanngussaaq.

Ilumut qiimmaallaatissaavoq ajugaanerit angusimasat pitsaassutsikkut annertussutsikkullu uuttorneqarsinnaammata. Angusat tamarmik qiterpiaanniippoq inooqatigiit Bahá’í-t inuuneranni sumiluunniit anersaakkut inuunerisa nukittorsariartorneqartuinnarnera. Anersaakkut uummarissuseq nutaaq tamanna qinoqatigiilluni naapeqatigiittarnerit, meeqqanut klasseqartitsisarnerit inuillu assigiinngitsunik tunuliaqutaqartuusaraluarlutik peqatigiillutik sammisaqaqatigiittarnerisa, amerlasuutigut Bahá’u’lláhp nalitsinni Guutip saqqummersimaneratut ilisarinninnermut

Upperisamullu ilannguttarnermik kingunertartartup, suli amerliartuinnarnerinut tunuliaqutaavoq.

Nunarsuarmi Qitiusiusoiqarfimmissaaq nutaanik ineriartortoqarpoq. Huqúqu’lláhp nunarsuaq tamakkerlugu sinniisuinik pilersitsisoqassasoq piffissanngortutut nalilersimavarput, taakkulu nunarsuaq tamakkerlugu Huqúqu’lláhp nunap iluani nunallu immikkoortortaqarfiini sinninniisuisa suliaannik siunnersuisuullutillu nakkutilliisuussapput. Taakku Huqúqu’lláhp sinniisuunerat Siunertap Assaa Alí-Muhammad Varqá, qanittumik suleqatigissavaat, taassumalu ilisimasai siunnersuisarneralu pisussaaffimminnik ingerlatsinerminni iluaqutigissavaat. Nunarsuaq tamakkerlugu sinniisussatut maanna toqqarneqarsimalersut pingasuusut tassaapput Sally Foo, Ramin Khadem aamma Grant Kvalheim. Qanoq sivisutigisumik kiffartuussissanersut kingusinnerusukkut nalunaarutigineqassaaq. Ilaasortanngortut Nunamut Iluartuutitamut nuussanngillat, kisianni Nunarsuarmi Qitiusoqarfiup Huqúqu’lláhmut allaffeqarfiata kiffartuussisarneri pisussaaffimminnik suliaqarnerminni ikiortigissavaat.

Siunertaq sammivinnut tamanut inissisimaffinnilu tamani maanna malunnartumik siumukariartorpoq – inuinnaat akornanniit aqutisivittut nunarsuaq tamakkerlugu ineriartornermi siammartiternermi nukittorsaanermilu malunnarluni. Inooqatigiit taamatut neriulluarnartigisumik ataqatigiikkiartuinnarnerat malunniuppoq nunarsuarmi inuiaqatigiit suli kinguariartuinnarnerannut takussutissat ajoraluartumik uppernasineqariartuinnarneqarnerisa nalaanni. Nunarsuaq ileqqorlussutsimit qerattartinneqarsimasup aserfallakkiartuinnarneranut takussutissat maani eqqartussallugit pisariaqanngilaq. Taamaattoq puigortariaqanngilaq pissutsit taakkorpiaat tassaammata ilinniutit malussarfigineruneqalernerannut aqqutissiuisuusut sulilu siammartiternerunissaannut periarfissiisuullutik.

Upperisap ukiuni ilusilersorfiusuni untritillit siulliit ukiuisa kingulliini suliniutissat ingerlatsisussat assigiinngitsut innersuutigaagut. Tassani pingaartillugu eqqaavarput pilersaarut suliarisaq sunaluunniit qitiusumik sammisaqassasoq, tassalu amerlasoorsuakkuutaarluni isaatitsilernissaq. Pilersaarutini taamaattuni siulliusoq tassaavoq Ukiunut Tallimanut Pilersaarusiaq, maanna qaammatit sivikitsuinnaat aqqaneq marluk qaangiuppata naasussanngortoq. Taakku qaangiuppata aamma Bahá’u’lláhp malinnittai kaammattortussaavagut nutaanik pilersaarusioqqullugit ukiunik tallimanik sivisussusilimmik. Tamanna pitinnagu Ikinngutit peqqussavagut tulleriissaakkamik aaqqissuussamik ilinniarneq, Nunarsuaq Tamakkerlugu Ilinniartitsinissamut Qitiusoqarfiup tapersersorneqaqisoq, piviusunngortinniarlugu pilersitsinissamut aalajangiusimallutik nukiit tamaasa atorlugit ilungersuuteqaqqullugit. Bahá’íp kinaagaluartulluunniit periarfissaq iluatinnartoq tamanna Pilersaautip sinneruttup pilersitaa, Ridvánip tullissaani suli anguniagaqarnerusumik aallartitsivissaq, sapangissanngilaa. Ilerfit Illernartut saavanni qinnutitta qamanngavik pisut tamassi poorumaarpaasi.

Ridván 2006 tassaavoq piffissaq ilimasulluarnerup ajugaanerullu anersaavanik ulikkaartoq. Maanna Bahá’u’lláhp malinnittai sumiikkaluartulluulluunniit Ukiunut Tallimanut Pilersaarusiap naammassigaluttualersup nalaani angusamik annertussusii pillugit pissusissamisoortumik tulluusimaartussaapput. Siunissamullu alakkarsinnaanngorput tatiginnissusermik misilittagartuut aalajangersimassuseqarluarlutik kisimik pigisartagaannik peqarlutik. Ukiuni tulliuttuni tallimani suliassat aggersut annertussusiat, tunniusimassutsillu itisoorsuup piumasaqaatigineqarnera, angusassallu pinngitsoortussaanngitsumik anguneqarumaartut annertussusiat isumaliutigilerlugu maanna Bahá’í-t silarsuaat tamarmi aalaterneqangaarpoq. Inuiassuit pillugit siunertaata uleeriartuarneqaarnera immikkut pisussaasutut isigalusiuk qujamasungaarlusi Bahá’u’lláhmut qinunissinni qinnutivut aamma qinnutissinnut tapiliuppagut. katersuussimasunut nalunaarusiatsinni, ulloq taanna Nunanut Anersaakkut Isumasioqatigiiffinnut tamanut aamma nassiussorneqarsimasumut, Ukiunut Tallimanut Pilersaarusiap 2006- imiit 2011-mut ingerlasussap qulequtai pingaarnerit saqqummiuppavut. Tassani ikinngutit aqutsiviillu kaammattorneqarput nalunaarusiaq taanna sukumerlugu misissoqqullugu nalunaarusiallu imarisaa maanna qularnanngitsumik ilissinnut nutaajussanngilaq. Maanna tamassi ataasiakkaarlusi qinnuigissavatsigit nukisi tamaasa atoqqullugit, ukiuni tulliuttuni tallimani pimoorussisumik ineriartorniarluni suliaqarfissat nunarsuaq tamakkerlugu immikkoortortaqarfiit 1 ,500-inik ikinnerunngitsut pilersinneqarfissaat iluatsittumik angusaqarfioqqullugu ilungersuuteqaqqullusi. Nunarsuaq Tamakkerlugu Qitiusoqarfimmiit Siunnersortit aallareernerisa kingorna qaammatit arlaqanngitsut qaangiutiinnartut Pilersaarusiap aallarnisarneqarnissaata tunngavissai taama pilertortigisumik tulleriiaarluagaatigisumillu nunani taarseraattuni pilersitsiortorfigineqarsimanerat Inooqatigiit Bahá’í-t unamminartut imminnut tunniunneqarsimasut angusaqarfiginiarlugit kajumilluinnassusiannut takussutissaavoq. Maani Pilersaarusiap piumasaqaatai pillugit annerusumik itisiliinissamut uagutsinnut pisariaqanngikkaluartoq, misigisimavugut inuttut ataasiakkaatut peqatigiillusilu ilungersuutigiumaagassassi nunarsuaq tamakkerlugu qanoq sunniuteqarumaassanersut pillugit isumaliutersuutiminnnguit ilissinnut isumaliutissatut saqqummiutissallugit.

Ukiut 70-it sinnerlugit matuma siorna Shoghi Effendip Nunarsuaq Tamakkerlugu Aaqqissugaanissamut suliani qanoq ittuussanersoq allagarisartakkamini nittartarpaa, tassanilu nunarsuarmi nukiit ingerlaartut qanoq ittuunersut sukumerlugit qulaajarlugit. Oqallorissuseq nammineq pigisani allanit assissaqanngitsoq atorlugu, Bahá’u’lláhp Saqqummernerata malitsigisaanik nukissuit marlussuit aallartissimasut eqqartorpai, arlaa sequtserisulik arlaalu katiterisussaq, taakkulu katillutik inuiassuarnut Nunarsuarmi Aaqqissugaanermut nutaamut Nammineq pilersitaminut qanoq ingerlaartitsisuujumaartussaanersut. Sernissuisumit mianersoqquneqarpugut “atugartuussutsip uleeriartortup annernaannartumik arriissusianit tammartitaaqqunata” imalt. “atugarissaarnerit sivisungaartussaanngitsumik takkuteqqittartut ilaannikkut ukiut aseruuffiusut nalaanni aqutsisoqarfiit nappaataasa anigorneqarsinnaanngitsut sunniutaasa sequtserisuusut aaqqissutissaannik peqartungasut pilersuisarnerinit

salloqittagaaqqunata.” Ukiuni qulikkaartuni qaangiuteqqammersuni pisut pillugit nassuiaatit suulluunniit nukissuit taakku paarlangasut sunniutaasa sakkortusiartuinnarnerat taama ersaritsigisumik Shoghi Effendip taamanili qulaajarsimasai, kialuunniit nangartarasinnaanngilai.

Inuiassuit ileqqorlunnermut suli itinerujartuinnartumut pulajartuinnarsimasut kialuunniit nassuerutigisinnaavaa, sequtserinerup nukiisa taakku inuiaqatigiit aaqqissugaanerata iluanni qanoq annertutigisumik asissuillutik aserorteritiginerat nalilersussaguniuk.

Namminissarsiussutsip, pasillernerup, ersinerup peqquserlunnerullu takussutissartai Sernissuisup taama ersaritsigisumik isigisimasai ima siammarsimatiginnginnerpat, allaat nalinginnarmik malinnaasumut ersarilluinnartunngorsimallutik? Pinngitsunik saassussisarnerit ( terrorisme) qangali eqqartorsimasai, maanna nunat tamalaat akornanni ima siammarsimatiginnginnerput allaat sumiikkaluartunut inuusuttuugaluarunik utoqqaagaluartunulluunniit ernumatsatsitsiuartunngorsimallutik? Perruumaataarutissat nunamiorpaluttut, pigissaarniarusussuseqarnersuaq, nuannaarniusersorniarnersuaq aliikkutasserinersuarlu pissanngatigeqalugit unittussaanngitsumik qilalertutullusooq ujartortuarneqartuartut sunniutaat ima sakkortutigilersimannginnerpat, allaat inuttut naleqartitaasunut nuannaarnermut, aalajaassusermut asanninnermullu qulangiillutik naalaganngorsimallutik? Ilaqutariittut ataqatigiinnerup sanngiillisimanera, katissimasutut inuunerup akisussaaffeqanngitsumik pissusilersorfigineqalernera, tamakku ima annertutigilersimannginnerpat, allaat inuiaqatigiittut inuunerup toqqammaviusup tamatuma ataavarsinnaassusia ulorianartorsiortilerlugu? “Inuup suussusia kanngunartuliornermut saatinneqarsimasoq, inuttut pissuserlunneq, inuiaqatigiit aqutsiveqarfiisa ileqqorluttunngorsimasut suujunnaartitaasimasullu” Shoghi Effendip qangali mianersoqqussutigisimasai alianaraluaqisumik imminnut takutittalerput “ajornerpaasumik maajunnarnerpaasumillu kiinaqarlutik.”

Sernissuisup inuiassuit ileqqorlunnermut pulajartuinnarnerannut annertunerpaamik pissutaasutut tikkuartorpaa upperisarsiornerup inuiaqatigiit iluanni nukittut iluaqutaasussatut atorunnaarneqarsimanera. Bahá’u’lláhp oqaasii innersuussutigai “Upperisap qullia qallerneqassagaluarpat ... paatsiveerunneq uivernerlu piulissapput, naleqquttumik pissuseqarnerup, naapertuilluarnerup, toqqissisimanerup eqqissinerullu qaamarnga nungussaaq.” Allakkat tamakku allareernerisa kingorna ukiuni qulikkaartuni tullinnguuttuni upperisarsiornerup ileqqorissaarnissamut sunniutaata ingerlaavartumik nungujartuinnarneranut kisimi takutitsiviusimanngilaq, aamma upperisarsiornermi aqutsisoqarfinni ileqqorlunneq aqqutigalugu amerlasuukkaarpassuit pakatsisitaangaartarsimapput. Tamakku iluanni nutarsaaniartaraluarnerit ingasaassiniarnermik ima annertutigisumik pilersitsisarsimapput, allaat nakkutigineqanngikkunik inuit akornanni ileqqorissumik pissusilersornissaagaluap toqqammavia aserorsinnaallugu. Iranimi Bahá’í-t malersugaanerat qanittumi suli sakkortusineqartoq, imminermini naammattumik takussutissaavoq taartup nukiisa uppernerup innerata sumiluunniit qaammaarilluni ikumasup qaminniarneqarneranut. Naak Siunertap naggataatigut ajugaanissaa qularinngikkaluarlutigu, Sernissuisup mianersoqqussutaa isiginngitsuusaarsinnaanngilarput, tassa Upperisarput akeqqanit siornatigornit eqqorneqarsimasarnerminit sakkortunerullutillu peqquserlunnerusunit akiorneqarumaartoq.

Naalakkersuinermi ingerlatseriaatsip amigartassusia sukumiinerusumik eqqartussallugu pisariaqanngilaq naak tamanna kusanaqisumik Shoghi Effendimit Nunarsuaq Tamakkerlugu Aaqqissugaanissaq pillugu allakkamini ilanngussimagaluaraa. Pisuut piitsullu aningaasarsiorneq eqqarsaatigalugu avissaanganerujussuat, naalagaaffiit akornanni akaareqatigiinngittarnerit qangarsuaaniilli pisimasunit naggueqartut, najukkaminniit peersitaasimasut amerlerujussuarneri, aaqqissugaasumik pinerluttoqarnerup persuttaasarnerullu tupinnaannartumik annertusinera, toqqissisimanngitsutut misiginerup tamanit aqqutaluginninnera, nunat immikkoortortaani amerlaqisuni tunngaviusumik sullinneqartarnerup amigarluinnalersimanera, nunap pisuussutaanik killeqanngiusartumik atuipilulerneq – tamakku tamarmik nunarsuarmi naalakkersuinikkut siuttuusut inuiassuit akornanni ajornartorsiutit nappaatitut atuutilersimasut ataavartumik aaqqivigisinnaanissaannut sapiuttassusiannut takussutissaapput. Taamaattoq oqartoqassanngilaq pimoorussilluni aaqqiissutissanik suliniuteqartoqarsimanngitsoq ukiunilu qulikkaartuni taarseraattuni tamakku amerliartorsimanngitsut. Suliniutilli tamakku, qanorluunniit isumaliuutaalluarlutillu nutaaliortigigaluarpata “ajortup nalitsinni inuiaqatigiiaat oqimaaqatigiissuunerannik naakkittaaqisumik akornusiisimasup pissutaata sorlaqarfia” kaanngartissinnaassuseqarfiginngilaat. “Allaammi” Sernissuisoq nangippoq “nunarsuaq tamakkerlugu aningaasarsiornikkut politikkikkullu ataasioqatigiilernissamik sakkussaq pisariaqartoq aqqutissiorneqaraluarpalluunniit .... inuiaat nunallu aaqqissugaasut uummaarissusiannik toqunartup mangiartuilluni ataavartumik nungujartortitsisup katsorsaatissaanik tamatuma immini nakorsaasersinnaanngilaa.” “Suummi allap,” Shoghi Effendip qulakkeerutigaa

“taamaallaat Pilersaarusiap Guuterpaluttup” Bahá’u’lláhmit tusarliunneqarsimasup “qularinngilluinnarlugu akuerineqarsimasup ... ukiuni makkunani inuiassuit

ataasioqatigiilernissaannut aaqqissuussap tunngavimmigut Guutimit aalajangiiffigineqarsimasup, aalajangersagartaasalu tamarmiusut sunniuteqarluartussaanerinut aalajangiusimannilluinnassuseqarnerup .... nukiit ataqatigiit akornanni isasoortitsisut naggatissaq tikillugu taamaallaat akiorsinnaavai, taakkulumi nakkutigineqanngippata inuiaqatigiit aaqqissuussat naalliuuteqartut ilorpiaat mangiartortuartussaavaa.”

Nunarsuarmi avissaartuunnerit nungujartortitsisut pillugit Shoghi Effendip nassuiaanera ilumut itingaarpoq tamanillu pitarsisuulluni. Taamatuttaaq tupinnartuuvoq nukiit katiterisut pillugit ersarilluinnartumik qulaajaanera. Eqqartorpai “Nunarsuaq tamakkerlugu ataqatigiinnerup anersaavata inuiaqatigiit avissaangaqisut tukaqisullu akornanni takkuteriataartarnera “ Bahá’u’lláhp inuiassuit ataasiussusiannik aalajangiissutaanut toqqaannanngikkaluartumik tamakku akornanni saqqummeriasaartarnerarlugu. Ataqatigiinnerup anersaava tamanna ukiuni qulikkaartuni arlalinni suli siammariartuinnarsimavoq maannakkullu ineriartornera assigiinngitsutigut takussutissaqartitilerpoq, inuiaat ammimikkut qalipaataat pillugu tunngavissaqanngitsumik isummiussaannaat ajattorlugit nunarsuarmi innuttaaqataanermik isuma saqqummeriartuinnalerpoq, pinngortitaq avatangiiserlu pillugit annerusumik malussarinniartoqartalerpoq inuiaqatigiillu akornanni peqqissuunissaq pillugu suleqatigiissitaqartalerpoq, inuttut pisinnaatitaaffiit eqqumaariffigineqartalerput aammalu tulleriissaalluakkamik nunarsuaq tamakkerlugu ilinniartitaanissaq pingaartinneqalerluni, upperisat assigiinngitsut naapillutik suleqatigiittalerput aammalu tamani tamaani puttussulerput illoqarfinni, nuna tamakkerlugu nunallu tamalaat akornanni suleqatigiiffiit sunik inooqatigiinermut tunngassutilinnik assigiinngitsunik sammisaqartartut.

Taamaattoq Bahá’u’lláhp malinnittaannut nukiit katiterisut eqqarsaatigalugit tamatuma iluani ineriartornerit pingaaruteqarnersaat Upperisamut toqqaannartumik attuumassuteqarput, taakkunani amerlasuut Sernissuisumit aallarnisarneqarsimapput, naak aallarteqqaarnerat eqqarsaatigalugu annikiginarsimassaqqooraluartut maanna annertoorsuarmik siuariarsimalerput. Ilinniartitsinissamut pilersaarusiat uppertut ikittuinnaagallartillugit pilerseqqaarsimasaanniit maanna nunarsuaq tamakkerlugu inooqatigiit amerlasoorsuakkuutaanngorsimapput piffinni tusintilinni arlalissuarni inissisimaffeqalersimallutik, taakkulu tamarmik ataasiakkaarlutik tunngaveqarluarlutik suliniuteqartiterput Upperisap toqqammavii anguniagaalu aallaavigalugit. Aqutsisoqarfik Shoghi Effendip peqqissaaruteqalugu sulileqqaarnerminiilli ukiuni qulikkaani siullerni tunngavilersorsimasaani maanna Nunat Illoqarfiillu iluini Anersaakkut Isumasioqatigiiffiit amerlasuut qanittumillu suleqatigiissut pilersimapput uummaarissumik Siunertap suliassartaannik aallussisut nunani 180-it sinnerlugit inissisimaffillit. Upperisap Siammarterneqarnissaanut Sernissorneqarnissaanullu Siunnersortit Ikiortaat ikittunnguullutik aallartissimasai toqqammavigalugit maanna Nunarsuaq Tamakkerlugu Ilinniartitsinissamut Qitiusoqarfiup ataani Siunnersortit 81-iusut akornanni siunnersorneqarlutik nikuissimalerput pimoorussillutik sulisut tusintingajaat. Upperisap Nunarsuaq tamakkerlugu Aqutsinermut Qitiusoqarfiata Nunarsuaq tamakkerlugu Anersaakkut Qitiusoqarfiup iluaniittup ineriartornera Shoghi Effendip ineriartortinniarlugu ilungersuutigisimaqisaa, maanna alloriarnermut tullinnguuttumut pingaaruteqarluinnartumut isersimavoq, tassami Karmelip Qaqqaani maanna Silarsuarmi Naapertuilluarnerup Illua inissisimaffeqalersimavoq aammalu Nunarsuaq tamakkerlugu Ilinniartitsinissamut Qitiusoqarfiup illorsuartaa naammassineqarsimalerpoq taamatullu Allagaatit pillugit Misissuinermut Qitiusoqarfik. Huqúqu’lláh pillugu Aqutsivik Guutip Siunertaata Assaata ‘Alí-Muhammad Varqá-p, ukiut 50-it matuma siorna ingerlatsisussatut Shoghi Effendimit toqqarneqarsimasup, nakkutilliisuuneratigut ingerlaavartumik ineriartorsimavoq, inatsisip taassuma kimittoorsuup inuiassuarnut tamanut nalissaqanngitsumik pilluaqqusaaffiusup, suli siammasinnerusumik tunngavilersorneqarnissaa anguniarlugu nunat tamalaat akornanni 2005- imi siulersuisussanik pilersitsiviuvoq. Sernissuisup Upperisap nunat tamalaat akornanni isigineqarnerata annertusarneqarnissaa pillugu suliniuteqarsimanera maanna inerissimalerpoq avammut attaveqartarfimmik aaqqissugaasumik annertuumik peqalernikkut, taakku Upperisap soqutigisaanik illersuisinnaassuseqarluartuupput Upperisallu oqariartuutaanik nunarsuaq tamakkerlugu siammaasinnaassuseqarluarlutik. Upperisap sinniisui Upperisaq pillugu nunat tamalaat akornanni sammisaqartartunut saqqummiussigaangata Upperisap malunnartumik ataqqineqartarnera angusaavoq immikkut malugisarialik. Inooqatigiit taamaattut inuiassuit tamakkerlugit assigiinngiiaassusiat tunuliaqutaralugu ilaasortaqartitertut Bahá’u’lláhp Angerusianut aalajaassusiat tunniusimanerallu tassaavoq nukimmik aallerfissaq aaqqissugaallutik peqatigiit allat pigisutut oqaatigisinnaanngisaat.

Sernissuisup siumut takorlooreersimavaa Ukiut Ilusilersorfiusut nalaanni ukiuni ataqatigiissuni tulleriiaattuni Silarsuarmi Naapertuilluarnerup Illuata nunarsuaq tamakkerlugu suliat aallartisarumaaraat, Nunat Tamakkerlugit Anersaakkut Isumasioqatigiiffiit “ataasiussusiannut assersuutaasut sulianillu ataqatigiissaaralutillu kattutsitsisussat”. Maanna ukiut ataqatigiissut taamatut ittut pingasut ingerlareerneranni inooqatigiit Bahá’í-t pimoorussillutik nunarsuaq tamakkerlugu Pilersaarusiat Silarsuarmi Naapertuilluarnerup Illuata pilersissimasaasa iluanni sulisimalerput Bahá’í-tullu inooriaaseq inuup anersaakkut ineriartorfissaanik aqqutissiuisoq pilersissimavaat ilaasortaasalu peqatigiillutik nukiit aqqutissiorpaat inuiaqatigiit iluanni anersaakkut nutarterisussat. Tamatumunnga piumasaqaataasimapput nalunaarummik tarninut malussarissunut amerlasoorsuarnut siammaasinnaassuseqarneq, taakkulu toqqammaveqarluartumik aallartiffissaqarnissaannik qulakkeerisinnaaneq aammalu Upperisap nutaap iserfigisimasamik tunngavii pingaarnersat suunersut paasinninnerulernissaannut aqqutissiuisinnaaneq. Isumasioqatigiinnerup toqqammavia, Tunngaviliisumit saqqummiunneqarsimasoq, piviusunngortissinnaanngorsimavaat peqatigiillutik aalajangeeqatigiittarnissamut kinguneqarluartussamut sakkutut pitsaasutut atortuliullugu aammalu ilaasortaminut qanoq atorneqarnissaanik ilitsersuussutigalugu. Ilaasortaminnut inuusunnerusunut anersaakkut ileqqussakkullu ilinniartitaanissamut ingerlatsivissat pilersissimavaat aammalu meerartaminnuinnaq inuusuttuarartaminnuinnarlu atuinnarnagu nunaqqatiminnut allanut atortussatut siammarsimallugu. Piginnaaneqarluartunik akornaminni inuttaqartuunertik pissutigalugu atuagassianik amerlasoorsuarnik pilersitsisimapput oqaatsit assigiinngitsorpassuit atorlugit atuarneqarsinnaasunik, namminneq pisariaqartitaminnut aammalumi inuiaqatigiit avatangiisimik soqutigisaannut attuumassutilinnik. Annertunerujartuinnartumik inuiaqatigiinnut avatangiisiminnut akuunerujartuinnalersimapput, suliniuteqarfiillu inooqatigiinnermut aningaasarsiornikkullu ineriartortitsiviusut arlalissuit pilersitsiortorsimallugit. Ingammik 2001- imi ukiut ataqatigiissut tallimassaat ammarneqarmat pingaarutilimmik angusaqarfigisimavaat inuttut piginnaatsit amerlisaaffigalugit, sungiusaaneq inuiaqatigiit iluanni tamaginnut tulluuttoq pilersillugu ammalu ineriartorneq ataavartoq anguniarlugu sakkussat nutaat nassaariortorsimallugit.

Tassaaku nukiit maani eqqartorneqartut imminnut sunneqatigiittarnerat aqqutigalugu amerlasoorsuakkuutaarlutik isaalersussat qanoq siuarsarneqarsinnaanernissaat eqqartorneqartariaqartoq. Ukiunut Tallimanut Pilersaarusiap maanna ammarneqartup piumasaqaatigaa ilissi nukisi pisumut tamatumunnga atussagisi siumullu ingerlaarnerit taakku marloqiusaasut ilorpiamikkut imminnut ataqatigiissut suli pilertornerusumik ineriartornissaat qulakkiissagissi. Tamanna tassa suliassarsi pingaarnerpaaq. Ilungersuutisi kinguneqarlualeraangata aammalu ineriartorneq nutaamik killiffeqalertillugu Nunarsuarmi Qitiusoqarfimmut unamminartut periarfissallu nutaat ukiuni tallimani aggersuni saatassanngorumaarput, soorlu makkunani; avammut atassuteqartarnermi, inooqatigiinnikkut aningaasarsiornikkullu ineriartornermi, ingerlatsinermi aammalu Bahá’í-tut inatsimmik atuutilersitsisarnermi. Inooqatigiit ineriartornerat ilutigalugu nutaanik aaqqissuisoqartalereerpoq, soorlu ilerfiartut maanna oktober 2007 aallarnerfigalugu amerlassusiat marloriaatinngussaaq ataatsikkut najuuttartussani inuit 400-nngortinneqassallutik. Aammattaq allanik suliniuteqarpoq malersortariaqakkanik. Taakku ilagaat Bahá’u’lláhp Ilerfata eqqaani naatsiiviit ineriartorteqqinneqarnissaat, aammalu Ridvánip Naatsiiviani Mazra’ihmilu; Nunarsuaq Tamakkerlugu Toqqorsiviup Allagaateqarfiullu illorsuartaa nutarterneqassaaq; Bábip Ilerfata illorsuartaani iluarsaassisoqassaaq, tamatumalu qanoq annertutiginissaa suli ilisimaneqanngikkallarpoq; aammattaaq Chilemi Naalaffissuaq Sernissuisup takorlooreersimasaa sananeqassaaq, tassa Ma sh riqu’l-A dh kárit kingullersaat. Suliniutit tamakku suliarineqalertillugit, sukkut tamaana ikioqqulluta saaffigisarumaarpatisigit, ilaatigut aningaasatigut ikiorserneqarnissamut immikkullu piginnaaneqartunik sulisussarsiornermut tunngassutilinnik, isumatta saaniitittuassavarput Upperisap atortussai pisinnaasaq annertunerpaaq naapertorlugu Pilersaarusiap piumasaqaataannut naapertuuttumik qanoq ingerlanneqassasoq.

Asasavut ikinngutit: Avissaartuunnerup nukii suli annertussutsimikkut nukittussutsimikkullu annertusiartuinnartut isiginngitsuusaarneqarsinnaanngillat. Tamatuma assigisaanik aamma ersarippoq Aqqit Annersaata malinittai nukimmiit nukimmut siunnersorneqartuarsimasut Isumasiuinerup Assaanit, maannalu amerlassutsimikkut annertusisariaqarput piginnaatsitillu annertusartariaqarpaat. Ukiunut Tallimanut Pilersaarutip ingerlanissaa ersarippoq. Qanoq ililluta, inuiassuit naalliullutik atugaqarnerinik ilisimannittutut, aammalu oqaluttuarisaaneq sumut ingerlaarluni siaariartortoq ilisimallutigu, piginnaanerput tamaat atorlugu nikuinngitsoorsinnaanngilagut anguniagaanullu imminut tunniulluta. Sernissuisup Ukiunut Arfineq Marlunnut Pilersaarusiap siulliup aallartinneqarnerata nalaani oqaatsit allagai “Pisussat maanna piareerput” nalitsinnut aamma tulluuttuunnginnerpat? Oqaasii makku siutitsinni akisuatitsigit: “Piffisaq asuliinnartissinnaanngilarput.” “Nangaassutit inissaqanngillat.” “Periarfissaq manna uteqqittussaananilu taartissaqanngilaq.” “Misiliineq, ilungersorneq, tassa ajugaanermut naammattumut takkutinngitsoortussaanngitsumut qulakkiisoq.” Qularinngikkisiuk Alloriusap Illernartup saavani siunnersorneqaqqullusi sernissorneqaqqullusilu qinnuttuaritsigit.

Ukiunut Tallimanut Pilersaarutip ukiuisa siullersaani pisimasut takutippaat Bahá’u’lláhp malinnittaasa decembarip 27- ani 2005- imi suleriaaseqarnissap sinaakkutassaa qanorlu isikkoqarnissaa pillugu taakkartukkagut pimoorussillutik malunnarluartumillu tunuaartarisimagaat amerlasoorsuakkuutaarlutillu isaasoqalernissaa pillugu tunniusimallutik suliniuteqarsimasut. Eqimattakkuutaartuni sinaakkutassiat taakku imarisaat tamakkerlugit ataqatigiissumik atuutilerneqarsimatillugit ingerlaavartumik siumukarneq siumugassaasarsimavoq, tamanna malunnarpoq nunaqqatigiit akornanni uppertut taakkulu ikinngutaasa peqatigiillutik peqataasarnerini, aammalu uppertut amerliartornerisigut, ilaat allaat nalunaartarput qaammatit amerlanngitsuinnaat ingerlanerini untritilikkuutaartunik ilannguttoqartaannartoq allallu nalunaartarlutik inuk naallugu amerlassusilinnik isaasoqartarlutik. Ineriartornermut tamatumunnga pingaaruteqarluinnartuusimavoq suliap tamatuma anersaakkut pingaaruteqassusia annertunerusumik amerlanerit akornanni paasiartorneqalermat, aammalu aalajangiisoqassatillugu periutsit Pilersaarutip qitiusumik tunngavigisai annertunerusumik paasisaqarfigineqaleriartornerisigut.

Nunarsuaq tamakkerlugu Pilersaarusiat taarseraallutik maanna atuutilersimasut ataasiinnarmillu siunertaqartuusut, tassa amerlasoorsuakkuutaarlutik isaasoqartalernissaa annertunersumik aqqutissiorneqassasoq, sioqqulluguli nunarsuatsinni tamani tamaani pilertoqisumik annertuumillu amerliartortoqarsimavoq – taamaattoq amerliartorneq tamanna attatiinnarneqarsimasinnaanngilaq. Tamanna pillugu unamminartua tassaasimanngilaq Siunertap malinnittaanik nutaanik ilaqalerluni amerliartornissaq – ingammik piffinni malussarillutik qisuariartarfioreersut eqqarsaatigalugit – kisianniuna nunaqqatigiit akornanni akuunerulersitsinissaq aammalu akuusut tamakku akornannit suli siammalertornissamut sullissiumallutik kajumittunik pilersitsiortornissaq unamminartuusoq. Tamanna Bahá’í-t silarsuaanni ima pisariaqarlunilu pingaaruteqarsimatigaaq allaat Ukiunut Sisamanut Pilersaarusiamut qitiusumik suliassatut taakkartorsimallutigu Nunagisanissaaq Anersaakkut Isumasioqatigiiffiit peqqusimavagut aqutsivittut nukissaqalernissamut annertusaanissamut nukitik atoqqullugit, sungiusarluni institut-inik pilersitsinikkut inuttullu piginnaaneqalersussanik sungiusaasaqqullugit. Nalilersuinerput naapertorlugu uppertut amerliartuinnartut pisortatigoortumik institutinik sungiusarfissanik pilersitsisoqassappat tamanna iluaqutigisussaassammassuk, annertunerusumik paasisaqalersillugit anersaakkullu ineriartortillugit, taamaalillutik amerlasoorsuakkuutaarlutik isaasoqalerpat tamatumalu malitsigisaanik uppertoqatigiit akornanni ataavartumik patajaallisaaqataanissamut suleqataanissamut kiffartuussinissamullu piginnaanerit pisinnaasallu ineriartortinneqarsinnaanngoqqullugit.

Maanna eqimattat tamakku patajaatsumik ineriartorlutik ingerlaarneranni maluginiarparput taakku tamarmik iluanni ikinngutit institut-it ineriartornerat nukittorsarneqarnerallu akuuffigilluaraat Upperisallu tapersersortaat eqeersimaartut amerliartuinnartut qanoq piareersarneqassanersut ilinniaraat, suliniutimik ataqatigiissaarnissaannut uummaarissumik atortussiornikkut, namminnerlu inuttut aallarnisarlugit suliniutitik peqatigisamik suliniutaannut ataatsimoorussillutik suleqatigiinnermut kinguneqarluartussamut ataqatigiisitsinermikkut, namminnerlu suliniutimik pilersaarusiutigineranni paasissutissat tulluuttut misissorluariarlugit atorluartarnerisigut. Malunnarpoq siammariartornermi patajaallisaanermilu suliniutit - ineriartornermut ataavartussamut qitiulluinnartuusut - ataatsimoorutsillugit suliniutigineranni aqqutissartik nassaarilluarsimagaat. Takussutissat tamakku qularnanngitsumik tunniusimalluni uppertumut kimulluunniit tulleriissaarluakkamik ilinniarnissap aqqutaanut siumut tikkuussutaareersumut patajaatsumik ingerlajuarnissamut kimitsisuusussaapput.

Ukiuni makkunani ilungersuuteqarluni annertungaartumik suliniuteqarfiusuni angusaasimasut eqimattani amerliartupiloorsimasuni patajaallisaaviusimasunilu taamaallaat siumugassaasimanngillat. Periuseq Ukiunut Sisamanut Pilersaarusiami aallunneqarsimasoq Qaammatinilu Aqqaneq Marlunni Pilersaarusiamik malitseqarsimasoq siusinnerusukkullu Ukiunut Tallimanut Pilersaarusiami ingerlanneqarsimasoq malunnartumik inunnut amerlanerusunut akuunerunissamut uppertunut periarfissiisimavoq, najukkaminnilu assigiinngitsutigut inuiaqatigiit iluanni akuunerulersimapput. Inuttut piginnaaneqalersitsinerulernissamik suliniuteqarnerup ukiuni qulini kingullerni aallunneqarsimasup, nunarsuarlu tamakkerlugu Pilersaarusiat taarseraattartut pingasut iluanni pingaartitaralugu suliniuteqarfiusimasup, maanna malunnarluartumik iluaqutaasimassusia takussaallualerpoq. Tamani tamaani sumiikkaluaniluunniit malunnartumik inuttut piginnaanerit ineriartortinneqarnissaata pingaassusiata paasineqarnissaa pisariaqartuusimavoq. Sumiluunniit ikinngutit ikkaluartut ataavartumik ineriartornissap piumasaqaatai suunersut ilinniaqqaartariaqarsimavaat – taamatuttaaq tulleriissaalluakkamik iliuuseqartarnissaq siuarsarneqassasoq, suullu puussaarutaasinnaasut uiarterneqartassasut. Peqatigiilluni aalajangiisoqassatillugu periutsit ataasiakkaat inuinnarnut sunniuteqarniartunut nittarsaattarlugit aammalu nunaqqatigiit siunertaqartutut misigisimaleqqasut pilersillugit, kikkut tamat minitaqaratik peqataasarnissaat kaammattuutigalugu aammalu sammisaqartitsinerminni inuiaqatigiit iluanni assigiinngiiaartumik inissisimaffeqartut inissaqartittarlugit, ingammik meeqqat inuusuttuaqqallu eqqarsaatigalugit, taakkumi tassaapput siunissami Guutip Siunertaata illersuisussai Taasumalu atugartuussusiata nappartiterisussaat.

Taama patajaatsigisumik toqqammaveqareerlutik uppertut kikkulluunniit isumaminni salliutittuaannagassaat tassaavoq ilinniartitsineq. Namminneq inuttut suliniuteqarnermikkut ikinngutiminnik aggersaallutik ilinniartitsinnikkut, aammalu qitiusumik sammisaqartarnerni akuutitsisarnermikkut, sammisaqartitsinerillu tamakku ilinniartitsiniarluni suliniarnermut qitiutittarnerisigut, nunaqqatigiittut meeqqat inuusuttuaqqallu - eqimattat aallarteqqaarfigiumaagassaat - sullikkunikkit utoqqaanerusullunniit salliutillugit suliniarunik, pilersaarusioqatigiissimaneq aallaavigalugu pimoorussisamik peqatigiillutik namminneq ilaqutariinnut pulaartarnermikkut, upperisamilluunniit annerusumik paasisaqarusuttunik piffissap ingerlanerani sukkut tamaana pulaartarunik – tamakku tamarmik taamaallaat ikinngutit qanoq periarfissaqartiginerat naapertorlugu qanorlu atugaqarnerat naapertorlugit, nunaqqatigisamillu akuuffigisamik qanoq ittuususii naapertorlugit aalajangiiffigineqarsinnaapput. Taamaattoq kikkut tamarmik qanorluunniit atugaqaraluarunik nassuerutigisariaqarpaat, ilungersungaartumik pisariaqartitsillutik inuiassuit anersaakkut inuussutissaqaratik isumatsannermut suli itinerujartuinnartumut kiviartuinnarmata, qanorlu Aqqit Annersaata peqatigiinnerannut ilaasuusugut tamatta ataasiakkaarluta ilinniartitsinissamut pissussaaffitta nukinginnarluinnartiginera.

Bahá’u’lláhp malinnitsini pisussaaffilersimavai Siunertani ilinniartitsissutigeqqullugu. Maannangaaq tusintillit arlalissuanngortut kajumilluarlutik Pilersaarusiap aalajangersagai piviusunngortinniarlugit sullipput tarningit Saqqummernerata Imarsuanut aqqutissiorniarlugit. Ulloq uppertup kialuunniit ullut tamaasa kajumissuseqangaarluni salliutittuarlugulu ilinniartitsiuannartalernissaa takussallutigu ilimasulluarluta takkussiivarput, aammalu Bahá’i´-t ataasioqatigiilernerat ima sakkortutigilissasoq allaat taamatut inissisimanerup qaammarsaanera kipisuitsumik kiffartuussinerup aqqutaanut malunniuttuinnartunngorluni. Tamanna tassa ilissinnut iluunngarluta neriuuterput, Alloriusallu Illernartup saavani ilorpiatsinnit pisumik qinulluta kiminneqangaartarfipput.

Tusintilippassuit aammattaaq suli tusintilippassuit, assigiinngissutsip iluaniittut inuit tamarmik ilaqutariiussusianniittut, sammisaqarput aaqqissuussaasumik ilisimatusarnermik sammisaralugit Oqaatsit Piinngortitsisut, avatangiiseqarlutik ataatsikkut ilumoorsaarfiullunilu qiimmaallannartumi. Allanngoriartornermi akoqartumi iliuuseqarnermik, akisunnermik isumasioqatigiinnermillu, paasisatik ilungersorlutik atulerpaat, takulerlugulu upperisamik kiffartuussisinnaanertik qaffasissutsinut nutaanut inissittoq. Qisuariartartillutik uummatit tamarmik itisuumik kipisannerannut Pinngortitsisuminnut nalunaarnissamut, ingerlappaat ataatsimoorluni qinnuiginninnerit assigiinngitsunik avatangiiseqarlutik, allat ataasioqatigalugit qinoqatigiillutik, eqeersarlugu anersaakkut pissarserusussuseq, pilersillugulu inooriaaseq, anersaakkut qanoq issutsimini ilisarnaateqartoq. Imminnut pulaaraangamik angerlarsimaffimminnut aammalu pulaaraangamikkit ilaquttatik, ikinngutitik ilisarisimasatillu, ingerlattarpaat oqallinnerit pingaarutillit anersaakkut pingaaruteqartunut tunngasut, itinerulersillugit ilisimasatik upperisamut, Bahá’u’lláh-p oqariartuutaanik pissarseqatigiillutik, tikilluaqqullugillu amerligaluttuinnartut anersaakkut suliassamut annertuumut. Ilisimaaralugit silarsuup meeraasa anguniagaqarnerat pisariaqartitsinerallu anersaakkut perorsarneqarnissamut, siammartiterpaat ilungersuutitik annertuumik akulerutsinniarsaralugit amerligaluttuinnartut ilinniaqatigiinnut peqataasartut, tassaalertussat qitiusoqarfiit kajumernartut inuusuttunut, nukittorsassavaalu upperisap sorlaqarnera inuiaqatigiinni. Ikiussavai inuusuttuaqqat ingerlaniarneranni inuunerup nalunarseruttorfiata anigornissaanut aammalu pisinnaalersissallugit nukissatik atorsinnaanngorlugit inuiassuit siumukarnissaannut. Iluaqutigalugillu inuit pisinnaasut sinnillit, amerlanerugaluttuinnartut pisinnaanngussapput upperisaminnik nassuiaasinnaanngussallutik, aqqutigalugit malittulli qaputtutut ilungersornerit, tikkuussisut inuiassuit pisariaqartitaannik tamaasa anersaakkut timip piisigullu tunngatillugu. Assiliaq taamatut isikkoqarpoq, siunitsinni isigisarput, unillatsiarnitsinni uani Ridván-imi takorloorniarlugu silarsuaq tamakkerlugumut tunngassutilik ilagiit Bahá’í-it.

Arlaleriarluta ersarissartarsimavarput, siunertarineqartoq tulleriiaarilluni nunarsuaq tamakkerlugu pilersaarusiornermut, angusaqartitsisussamut bahá’í-it silarsuaata nalliuttorsiornissaanut ukiut untritililinngorneranut upperisap ilusilersorluni ukiuinut 2021-mi, anguneqarumaartoq malunnartumik siuariartornikkut uppertumi ataasiakkaami, suleqatigiifinni aammalu inuiaqatigiit suliaanni ineriartorneranilu. Maani aqqutip qiteqqunnerani, tassaalerumaartumi ukiuni untritillit sisamararterutaanni ataavartumik siunnerfilimmik ilungersorsimanermi, ilisarnaatit pisinnaasat annertusisimanerinut sumi tamaani ersaripput. Immikkut pingaaruteqarpoq annertunerusumik sunniisinnaanerup uummaarissusia, aniasoq sunneeqatigiinnermiit peqataasut pingasut pilersaarutimeersut akornanni. Suleqatigiiffiit nuna tamakkerlugumiit sumiiffinnut ataasiakkaanut, paasinnipput ersarinnerusumik, qanoq isillutik pilersitsissanerlutik pissutsinik, tapersiisussanik uppertunut amerliartortunut, anguniagaqartunut ataatsimoorussamik siunertanut, qanoq isillutik ersarissarsinnaaneraat anersaakkut nukissartik. Inuiaqatigiit kiffartuussipput annertunerugaluttuinnartumik, avatangiiseralugit inuup ataasiakkaap ilungersuuteqarsinnaanera aammalu ataatsimoorussamik ilorsinnaaneq pilersinneqarsimasoq suleqatigiiffimmiit, tapersersoqatigiillutillu angujumallugu siumukarneq. Nipip qanoq issusia saqqummertoq, siunertarineqartumilu ataasiussuseq uumassusiliisoq ilungersuuteqarneranut, kajungertitsivoq siuleriiaaminut annertuunut, inuiaqatigiinni qanoq inissisimaninngaaneersuninngaaniilluunniit, pilerisuttut piffissartik nukissartillu tunniutissallugu inuiassuit atugarissaalernissaannut. Inuiaqatigiit matuisa ammanerulersimanerat kimulluunniit tarnermut ammasumut, pissarsillunilu inuussutissamik Bahá’u’lláh-p saqqummerneraniit ersarippoq. Annertunerusumik uppernarsaatissaqanngilaq pilersaarutip peqataasuisa pingasuusut sunniuteqarluarnerannut, qiviaraanni siorna ilinniartitsinerup sukkassusiata annertoqisumik sukkatsikkiartorsimanera. Amerlasuukkuutaarlutik isaanerup ingerlariaasiata ineriartornera ilumut pingaaruteqarsimaqaaq.

Taassuma ataatsimoorluni iliuuseqarnerup pitsaanerulersimasup silaannaata iluani, nammineerluni iliuuseqarsinnaaneq suli annertunerusumik atorluarsinnaanngoriartorpoq.. Siusinnerusukkut nalunaarutini innersuussisarsimavugut, suleqatigiinni ingerlaarnerup nukissamik tunisisinnaanera angorusukkaanni uppertup ataasiakkaap qanoq iliuuseqarsinnaanera. Ikinngutit nunavissuarni tamaninngaaneersut ilisimatusarfigaat allagaatit, ersarilluinnartumik siunertaralugu ilinniutit ilikkarnissaat upperisap ineriartorneranut atorsinnaanngorlugit. Malugisarialimmik amerlassusillit akisussaaffimmik tigusisimapput, inuiaqatigiit najukkamik anersaakkut uummaarissusiannut; Ummaarillutik ingerlappaat kiffartuussinerit, naleqqulluartuusut ineriartornerup isikkuanut peqqissumut. Ingerlatsissimaleraangamik kiffartuussinerup narsaataani upperisaq pillugu, attallugu isummeriaaseq maniguuttoq ilinniarnermut, nammineq sapiissusertik ilisimassusertillu, nammineq pilerinertik anersaakkullu ersarissumik takunnissinnaanertik, nammineq kissassusertik isumatussusertillu, aaliangersinnaassusertik Guutimullu tatiginninnertik, ataatsimoortissimavaat annertunerugaluttuinnartumik imminnut nukittorsarniarlutik.. Saqqummiukkaangamikku Bahá’u’lláh-p nalunaarutaa ilumuussusiilu nassuiaraangamikkit, Shoghi Effendi-p oqaasii tigusarpaat, ”nangaanatilluunniit” ”uppeqqajaassanngitsut”, ”ingasaassillutilluunniit” ”annikillitissanngikkaat” taanna ilumuussuseq sorsuutigisartik. Aammalu ”ingasaassiniartuunatillu” ”ingasattumik kiffaanngissuseqaratik”. Ataannartumik ilinniartitsinerminni annertusarsimavaat naliliisinnaanerminnut piginnaanertik, tusarnaartimik tigunnissinnaanerata pisariaqartinneraa ”mianersorneq” imaluuniit ”sapiiserneq”, ”sukkasuumik iliuuseqassanersut” imaluunnit ”ingerlaannaq qimagutissanersut”, ”toqqaannartuliussanersut” imaluunniit ”toqqaannartuliussannginnersut” periuutsini atukkaminni.

Ataavartumik suli qiimmassaatigisartagarput tassaavoq takullugu qanoq imminut aqussinnaatiginersoq nammineq iliuuseqarsinnaaneq. Sumiluunniit tigusinnittarput inuiaqatigiit arriitsunnguamik ilinniakkaminnik aaqqissuusaasumik aaqqissuussinermiit, sinaakkusillu,

ilusilersorneqarsimasut massakkorpiaq tulleriiaartuni pilersaarutini, tunisipput ataannarsinnaassusermik eqaassusermillu ikinngutit iliuuseqarnerannut. Killilersuinngilluinnarlutik takku sinaakkutit pilersitsipput periarfissanik tigusinissamut, attavigisanik ineriartortitsinissamut aammalu ilumuussutsimut nuutsisinnaanermik aaqqissuussaasumik ineriartornermut takorluuisinnaanermik. Naatsumik oqaatigalugu, ilusiliivoq ataatsimoorussamik nukiannut.

Qaavaniit qiviarutsigit, anguneqarsimasut silarsuarmi tamarmiusumi, ulikkaarneqarput ummatigut immikkut ittumik nersorinninnermik Iran-imi uppertunut, pissutsit ajornakusoorluinnartut atoraluarlugit nikuissimammata sapiiserlutik nunartik kiffartuunniarlugu, nukissatillu sammitillugit nutaamik tassani uumassuseqalersitsiniarlutik, naak periarfissaat killeqaraluaqisut. Killilersuutillu tunniunneqarsimagaluartut, upperisap aqutsisoqarfianut, aallartissimapput inuttut ataasiakkaatut pilersaarutinik innuttaaqatitik ilisimatinniarlugit Bahá’u’lláh-p ilinniutaanik, toqqaannartumik oqaloqatiginnilertarlutik katsorsaataasumik Oqariartuutaanut tunngasunik. Imaaginnanngilaq tamakku aallartikkamikkit, pissarsiarisimagaat siornatigut takusimanngisaannagartik tapersersorneqarneq tarnerniit qaammarsarsimasuniit, kisiannili aammattaaq naapissimavaat tigusisinnaassuseq qaangerujussuarlugu pisinnaasutut takorloorsinnaasaanniit.

Kikkulluunniit Bahá’u’lláh-p tapersersortai, ilisimannittut nukinik akuusinnaanermut aammalu akuusinnaajunnaarnermut ullutsinni inuiaqatigiinni atuuttunut, takusinnaavaat imminnut atanerat upperisamik tigusisinnaanerup annertusisimanera nunarsuaq tamakkerlugu aammattaaq silarsuarmi aqutseriaatsit sanngiinnerat. Taasuma tigusisinnaanerup annertusiartornissaa ilutigalugu inuiassuit naalliuutaasa annertusiartornerat qularnanngilaq. Qularnartoqassanngilaq: Taanna pisinnaasanik piorsaaneq, aallartinneqarsimasoq tigunnissinnaanermut alliartortumut akissutitut, suli qanoq issutsimini aallarterpaaffimminiippoq. Piumasaqaatit annertussusiat, silarsuarmi paatsiveerussimasumeersut, taanna pisinnaanngorsimaneq misilittassavaat killissaa tikivittarlugu ukiuni aggersuni. Inuiassuit naalliutsinneqarput naqisimanninnerup nukinginiit, akornusersuineq ingerlanneqaraluarpalluunniit upperisamut tunngatillugu isummanik pigiliutiinnakkaniit, imaluunniit peqqarniitsumik nunap piinik pigisaqarusussutsip inngiininngaaneeraluaruniluunniit. Bahá’í-it pisinnaapput nassuerutiginninnissamut taassuma naalliuutip aallaaviinut. ”Suna ’naqisimanninneq’ ajorneruva” aperivoq Bahá’u’lláh ”uuminngaaniit, tarnerup ilumuussutsimik ujarlertup, Guutimillu ilisimasaqarnermik angusaqarnissaminut kissaateqartoq, ilisimanngikkuniuk, sumunnassanerluni pissarsiariniaruniuk, kiminngaaniillu ujassanerlugu?” Piffissamik asiutitsisoqassanngilaq. Ataavartumik siuariartorneq anguneqassaaq pilersaarutip peqataasui pingasuusut suliartassaatigut ineriartortinnerisigullu.

’Abdu’l-Bahá-p nersorsimavai ”kajumissaarutit marluk” ingerlatitsisussat ”ineriartornermut pigissaarnermullu”, tusaaneqarsinnaasut ”inuiassuit pilluarnerata qutsissusaaniit”. Ataaseq tassaavoq kajumissaaruteqarneq ”atugartuunngorsaanissamut”, aammalu ”nunap piisa silarsuaani ineriartornissaq”. Sananeqaateqarpoq ”inatsisinik”, ”maleruaqqusanik”, ”eqqumiitsuliornermik ilisimatusarnermillu” taakkunuunatigut inuiassuit ineriartussasut. Aappaa tassaavoq ”tarnermik itertitsisumik kajumissaarut Guutiminngaaneersoq”, inuiassuit naassaanngitsumik pilluarnerannut pinngitsoorsinnaanngitsitsisoq. ”Taanna kajumissaarutip aappaa”, Naalakkatta nassuiarpaa ”toqqammavilerneqartoq Naalakkap ilitsersuussineraniit oqaaqqissaarineraniillu aammattaaq mianersoqqusinerit aammalu imminut iluaqutaasussaanngitsumik misigissutsit, pigineqartut ileqqorissaarnerup naalagaaffianiit, qaamanertut qaammaarissutut qaammarsaasut seqertillugulu qaamanertik inuiassuit ilumuussusiata qullianut. Pissaanerata akimuisinnaanera tassaavoq Guutip oqaasia.” Ingerlatsitsiinnartillusi suliassinnik sumiiffissinni, noqinneqaraluttuinnassaasi annertusiartortumik inuiaqatigiinnut inuuffigisassinnut, aammalu unammillerneqartassaasi aaqqissuussaasumik ilisimatusarnerup ingerlannerani annertusaanissamut, taannami sammisarsi, akoqartariaqalissaaq annertusiartortumik inuttut ilungersuuteqarnermik. Aqqutissanut isummerfigisassinnut, periuutsinut atukkassinnut aammalu sakkunut atukkassinnut, pisariaqartissavarsi angusaqarneq ataqatigiissaarinerup qaffasissusiata assinganik, ineriartornerup isikkuanik ilusiliisumik, massakkorpiaq aggersumik.

Ataavartumik ineriartorneq sumiifimmiit sumiiffimmut aaliangerneqassaaq pitsaassutsinik, nersorneqaatissiissummik kiffartuussinissinni silarsuup inuinut. Eqqarsaatisi iliuutsisilu minguiarneqarsimasariaqarput sunulluunniit isummanut pigiliutiinnakkanut – ammip qalipaataannut, upperisanut, aningaasaqarnernut, naalagaaffiussutsinut, naggueqatigiiussutsinut, inuiaqatigiinni inissisimanernut, imaluunniit piorsarsimassutsinut – taamaalilluni allaat takornartat ilissinni takusinnaallugu ikinngut asannittoq. Maligassatut anguniakkassi pitsaassusai imatut qaffasitsigisariaqarput inuunisilu imatut eqqiluitsigisariaqarput ataasiinnaallutillu, allaat ileqqorissaarnerup sunniuteqarnera, aallutarsi, akimuissasoq ilisimassusermik inuiaqatigiinni avatangiiserisassinni. Aatsaat takutikkussiuk eqqortumik iliorluni pissusilersorneq, soorlu upperisap allagaataani kajumissaarutigineqartut tarninut tamanut, pisinnaanngussaasi akiuunnissamut ajortuliornernut amerlangaartunik ilusilinnut, saqqumisunut saqquminngitsunullu, taakkuami inuiaqatigiit pisariaqavissumumik atortuinik nungutsilerput. Aatsaat nassuerutigiussiuk inuup kialluunniit ataqqinassusia angissusialu – apeqqutaatinnagu pisuujunersoq piitsuunersorluunniit – illersorsinnaanngussavarsi naapertuilluassutsip siunertaa. Aammalu siammasissusiliinikkut aqutsisoqarfissi ilinniarfiisa ingerlataanni siulersortikkussi bahá’í-it isumasioqatigiinnermut ileqqussarititai malillugit, inuiassuit amerlasoorsuakkuutaavi angisuut bahá’í-eqatigiinni oqquinissamut ujarlersinnaanngussagaluarput.

Siumut ingerlanissinni tatiginnissaasi, katersaarsuit qaaffasinnerpaamiittut sassartimmagit sakkutoorpassuani piareersimappullu ikiorniarlusi ornigunnissamut. Ataavartumik qinnutitta ungussavaasi.

Ukiut pingasuinnaat matuma siorna Nunarsuaq Tamakkerlugu Pilersaarusiap kingulliup naanerani iliuuseqarnissamut sinaakkutissiaq ersarilluinnarluni saqqummertoq atorluaqqullugu Bahá’í-t silarsuaannut kaammattuutigaarput. Qisuariarneq neriuutigisatsituut ingerlaannaq taamani malunniuppoq. Ikinngutit sumiikkaluartulluunniit kajumeqalutik ineriartornissaq anguniarlugu sukumiisumik aallussivissat nunarsuaq tamakkerlugu eqimattakkuutaat 1.500-jut pilersippaat, amerliartuinnartuarsinnarsimallutillu. Taamaattoq arlaannaataluunniit taamani takorloorsimagunanngilaa Katersaarsuit Naalagaata Ilisimassutsini killissaanngitsoq aqqutigalugu piffissap taamak sivikitsigisup ingerlanerani inooqatigiit Malinnitsini qanoq allanngortinniartigalugit pilersaarutigisimanerai. Sunaaffa inooqatigiit siunertaqarluartut imminnullu tatigilluartut Pilersaarusiaq qiterpaartorlu nalliuttorsiornialermata, nunarsuaq tamakkerlugu nunat immikkoortukkuutaavini 41- uusuni ataatsimeersuarlutik! Nukik ataqatigiiaassuserlu taamatut takutinneqartoq tupinnaannartumik nunarsuarmut uiverfiulluni ajornartuuleruttorluni paatsiveerusimaarlunilu paatsuungaleruttortumut illuatungiliulluinnartuuvoq! Ilumummi taakku tassaapput Sernissuisup oqaatigisimasai tipaatsunnerup inooqatigiivi. Inooqatigiit taakku piginnaanermik isorartoorsuarmik tunineqarsimanerminnik ilisimannittuupput, nunarsuarmut sequmissimasumut nappaqqiinissamut pinngitsoortussaanngitsumik iliuuseqartuunissaminnik ilisimannilluartut. Inooqatigiit taakku qummut ingerlaartuupput, naak nunarsuatta ilaani sakkortoqisumik naqisimaneqaraluarlutik, tunniutiinnaratik annilaarsimassuseqaratillu ataatsimut kattusimallutik piginnaasatik annertusartuarpaat Bahá’u’lláhp siunertaa inuiassuarnik naqisimaneqarnerup naalliunnarnerpaap tiguaasimaneranit aniguisitsisussaq sulissuttuarlugu. Ataatsimeersuarnernut najuukkiartortut 80.000-it missaanniittut tamarmik akornanni takuarput oqaluttuarisaanermi pisussanut qaqugumut eqqaamaneqartussat saavanni uppertoq saqqummeriartulersoq, Pilersaarusiap sakkussaasa periusiisalu kinguneqarluarluni kimeqassusiinik upperinnilluinnartuusoq taakkulu piviusunngortinnissaannut piginnaassuseqarluinnartuusoq. Najuuttut tamakku imarsuartut illutik amerlassuseqartut akornanni tarneq kinaagaluartorluunniit Upperisap nukinganut allannguisinnaasumut uppernarsaasutut qeqarpoq. Tamarmik minitaqaratik uppernarsaataapput Bahá’u’lláhp neriorsuutaanut, kinaluunniit qilersorsimassuseqarani ilumoortuulluni nikuissappat Nammineq ikiorumaaramigit. Tamarmittaaq minitaqaratik qarsupikkaluamilluunniit takussutissaapput pinngortitanut tunniusimasunut sapiitsunullu, minguitsuusunut iluartuusunullu, kinguaariiaat taarseraattuarneranni Bahá’u’lláhp Saqqummernerata toqqaannartumik sunniineranut ineriartortuartussatut aalajangikkanut.

Taakkunanittaaq takugujarput Pilersaarusiap aallartilernerani Upperisap pilersitsisinnaassusermik sunniinera aqqutigalugu inunnut hunnorujutuusintilikkaanut institut-inik ingerlatseriaaseq aqqutigalugu siammaajumaartussatut neriuutiginnilluta unnernitta piviusunngorfissaattut nalunaaqutaasut siulliusut. Tamakku tunngavigalugit takussutissaalluartutut isigaarput Ridvánip naanerani nunarsuaq tamakkerlugu ineriartornissaq anguniarlugu sukumiisumik aallussivissat 1.000-issaat pilersinneqarumaartoq. Nalliuttorsiornerup matuma nuannaarnarnerpaap aallarnisarneqarnerani allamik iliorsinnaasorinngilagut taamaallaat maniguulluta Guutip saavani sikissalluta, Aqqillu Annersaannik malinnittunut killeqanngitsumik tukkungaassusianut qutsavigingaarlutigu.

Uummatitsinni Bahá’u’lláhp malinnitaannut nuannaartorinninnermik peqangaaqaluta maani Ridvánip qiimasungaarfiusup aallartinnerani nuannaarutigalugu nalunaarutigissavarput nunarsuaq tamakkerlugu nunavissuarni tamani pimoorussisamik ineriartornissaq anguniarlugu sammisaqartitsinerit nutaarpassuit aallartisarneqarsimalermata, maannalu nunarsuaq tamakkerlugu sammisaqarfiit tamakku 1.500-­‐‑jut sinnerlugit amerlassuseqalersimasut, taamaalilluni Ukiunut Tallimanut Pilersaarutip anguniagassartaasa ilaat allaat ukioq ataaseq sioqqullugu

isumannaarneqareersimalerpoq. Angusaq tupinnartoq tamanna, ajugaassut immikkooruteqarluinnartoq pillugu Guutimut qujamasulluta niaqquvut sikitippavut. Kikkut tamat suliamut tamatumunnga peqataasimasut namminneq takusinnaavaat Upperisap siammartitissallugu suliniutigineqarnerata ingerlaartup, patajaallisaanerullu tamani tamaani pilersinneqareersimasup, suli isumannaallisarneqarnissaanut sulinissamut ukiumik ilivitsumik Naalakkatta saammaalluni malinnitsini periarfississimagai, nunarsuaq tamakkerlugu ingerlatsinerminni alloriarnissap tullinnguuttup suliassartaannut aallussinissamut kajumissaarneqarnissaminnut piareersaatitut – tassa Ukiunut Tallimanut Pilersaarusiassap nutaap eqqunneqarnissaanut. Pilersaarusiat taamaattut immikkoortunut tallimanut immikkoortiterneqarsimapput, tamarmillu ersarissumik siunertaraat amerlasoorsuakkuutaarlutik Upperisamut isaalersussat aqqutissiorneqarnissaat patajaallisassallugu.

Ulluni nalliuttorsiorfiusuni makkunani unikaallannitsinni qujamasungaarnerput tulluusimaarutiginninnerpullu qamannga pisoq angusassi kisitsisitigut amerlassusaannit isumaliornermit pingaarnertut aallaaveqanngimmata ersarissassallugu kiminneqarpugut, naak tamanna immikkut isiginiassallugu aamma pingaaruteqaraluartoq, kisianniuna ineriartornerit tapertariiaartut itisuumik periuseqarnerup iluanit aallaaveqartut pissutaallutik angusarissaarnermut tikkuussisuusimasut. Tamakku akornanni immikkut taasariaqarpoq ikinngutit anersaamut tunngassutilinnik allanik oqaloqarteqartarnerisa annertusisimanera maluginiarsimagatsigu, aammalu Bahá’u’lláhp Inuttaa Saqqummerneralu pillugu akornuteqaratik

oqalussinnaassuseqalersimanerat. Ilinniartitsineq tukkusuumik inuuneqarnerup tunngaverpiaasa ilagigaat paasilluarsimavaat.

Nalunaarusiarisartakkani ungasinngitsumi saqqummersartuni nunarsuaq tamakkerlugu ilinniartitsinerup sukkatsikkiartuinnarnera nuannaarutigalugu maluginiarsimallugu unnersiutigisarparput. Uppertumut anersaakkut pisussaaffiup tunngaviusup tamatuma piviusunngortinnissaa Bahá’í-­‐tut inuunermut ilisarnaataavoq pinngitsoortussaanngitsoq pinngitsuugassaanngittuarsimasorlu. Pimoorussisamik ineriartornissaq anguniarlugu sammisaqartitsinerit 1.500-­‐‑jut pilersinneqarnerisa takutippaat uppertut qanoq ilaquttamik qaninnerit ikinngutimillu akornanniiginnaratik sapiissuseqalersimallutik pimoorussilersimallutillu avammut sassariartuinnalersimatigisut, Tamanik Saammaasup Assaanik siulersorneqarlutik tarninut malussarissunut sumiluunniit najugaqartunut aqqutissiorneqarlutik. Nalilersuinerugallartulluunniit allaat takutippaat maanna 10.000-­‐‑ilikkaat ilisarisimanngikkaluanik paaseqatigiilluni ikinngutitaartornissaq siunertaralugu aallusseqatigiittarnerni peqataasalersimasut.

Upperisap tunngavigisai pingaarnerit paasinartumik ersarissumillu saqqummiunnissaannut uppertut Ruhi Institutip atuagartaasa arfinilissaanni assersuutit ersarissut iluaqutigilluarsimavaat. Apeqqusernagu malitassaannartut isigiunnaaraanni tulleriissaartumillu eqqarsarluni saqqummiukkaanni, taava tarningit marluk akornanni oqaloqatigiinneqalersarpoq – oqaloqatigiinneq itisuumik paasinninnermik tatigeqatigiinnermillu imaqartoq. Naapeqqaarneq qaangerlugu oqaloqatigiinneq ingerlaqqikkaangat ikinngutigiinnerit ilumoortut pilersarput, taamatullu ilinniartitseriaaseqarneq anersaakkut nutarternermut ingerlaavartumut kimitsisuusinnaavoq. Nutaamik ikinnguteqalerneq taamaattoq upperisamut ilanngunnissamik qaaqqusinermik allatigulluunniit sammisaqarnermut peqataasalernissaa pingaarnerpaajunngilaq. Pingaarnerpaasoq tassaavoq tarneq kinaagaluartorluunniit inooqatigiinnut tikilluaqqusaasutut misigissasoq, inooqatigiit iluanni pitsanngorsaaqataanermut peqataasutut misigaluni inuiassuarnik kiffartuussinissamut aqqutissaq tummillugu, taava tamatuma aallartinnerani kingusinnerusukkulluunniit pisortatigoortumik ilaasortanngorsinnaalluni.

Ineriartornerup tamatuma pingaassusia annertoqaaq. Periuseq aalajangersimasoq pilersinneqareerpat, taava tamatigut suleqatigiinneq nutaanillu ilisarisimasaqalerneq aqqutigalugu siammariartornissaq eqeersimaarfigineqassaaq, inuiqatigiit iluanni ikittukkuutaarlutik eqitersimasut salliutillugit, taakkulu tamarmik tassaalissapput pimoorussisamik aallussiviusut. Illoqarfiit iluanni qitiusumik aallussiviusut tamakku imatut agguataarneqarsinnaapput, tassa illoqarfiup immikkoortortaani eqqaamioriikkaat killeqarfii killiliullugit; avinngarusimanerusuni nunaannarmiittut nunaqarfiit naapiffissatut qitiusinnaapput. Tamakkunani najugaqartut ilinniartitsiartorlutillu tikeraartut suliarisatik inuiaqatigiinnik kiffartuussinertut isigisassavaat. “Matumiit matumut” kasuttorluni ilinniartitsinermik taassallugu piukkunnanngilaq, naak immaqa ilaatigut siumut nalunaaqqaarani alakkaanermik suliniut tamanna

aallartinneqarsimagaluartoq, tassami suliniutip tamatuma siunertaraa inuiaqatigiit iluanni anersaakkut, inooqatigiinnikkut silassorissutsikkullu ineriartornissaq siunertaralugu nammineq akisussaassuseqarfigilernissaata inuiaqatigiit aalajangersimasut iluanni annertusarneqarnissaa. Sammisaqartitsinerit ingerlatsinermik taamaattumik kimitsisuusut, ikinngutitaanngortunullu akuuffigissallugit kaammattuutigisassat – ataatsimiinnerit inooqatigiit qinoqatigiittarnerinnik nukittorsaasussat; meeqqat uummataat isumaliortaasiallu malussarissoq naggorissarniarlugu ilinniartitsinermik imalik; inuusuttuaqqat nukingat pikialaartuartoq aqqutissiorniarlugu suleqatigiiffiusoq; ilinniaqatigiinniarluni katersuuttarnerit tamanut ammasut, inunnik

assigiinngitsunik tunuliaqutalinnut naligiissumik ineriartorfiusussat upperisamut ilinniutinik nammineq inuttut inooqatigiillu akornanni inuunerminnut qanoq tulluussarsinnaanerlugit misissuiffiusoq – tamakku tamarmik ingerlaannassagunik piffissami aalajangersimasumi avataaniit aggersunit ikiorteqarluni ingerlanneqarsinnaapput. Taamaattoq ilimagisariaqarpoq qitiusumik ingerlatsinerit tamakku amerliartuinnalerpata, inunnit nunaqarfinni illoqarfeeqqanilu najugaqavissunit namminernit isumagineqalissasut – arnanit angutinillu avatangiisiminni atukkamikkut timikkut anersaakkullu pitsanngorsaanissamik soqutigisalinnit. Taava taamatut inooqatigiit akornanni periuseq pileriartussaaq Bahá’u’lláhp nunarsuarmik aaqqissuusseriaatsimik nutaamik takorluugaanut piviusunngortitseqataassallutik pisussaaffilersimasunik amerliartortitsisussaq.

Pissutsit taakku eqqarsaatigalugit inuiaqatigiinnik kiffartuussinissamut kajumittuuneq qitiusumik sammisaqartitsinerit tamakku pilersitaat saqqummersarpoq ammasuuneq aqqutigalugu. Nunat immikkoortortaqarfiini taarseraattuni pimoorussisamik ineriartornissaq anguniarlugu

sammisaqartitsiviusuni, ukiumi tulliuttumi ikinngutinut suliassaq tassaavoq inuiaqatigiit iluanni immikkoortukkuutaat ammasumik isumaqareersut ataatsit arlaqartulluunniit ilinniartissallugit, Upperisap tunngaviusumik isumai suunersut toqqaannartumik saqqummiuttarnerisigut, tarningillu maleruutiinnalernermik inuiaqatigiinni pissutsit maanna atuuttut pissutigalugit atugarilersimasaminnik qilerussaarusussuseqartut nassaaralugit, sanileralugillu najugaqarfigisani pissutsinik kikkut tamat atugaannik nutarsaalernissamik suleqatigilerlugit. Ikinngutit taamatut najugarisami eqqaamiorisani inuiaqatigiinnik kiffartuussinissamut periusissanik ilikkarniarlutik kimigiiserpata, qularinngilarput qangali erinigisaq kikkut tamat Upperisap iluani sammisaqartitani peqataasalernissaat siumut aallarluni angusassatut qularnaarneqassaaq.

Unamminartoq tamanna naapinneqassappat, uppertut aqutsiviillu uppertunut kiffartuussisut najugarisaminni eqimattakkuutaani institutit ingerlaasiat nukittorsassavaat, najugarisallu iluani ilinniaqatigiittarnermi ilitsersuisutut (tutoritut) ingerlatsisinnaasut amerlisarujussuarlugit; tassami nassuerutigisariaqarpoq periarfissat ikinngutinut maanna ammasut nunaqarfinni eqqaamioriillu akornanni eqeersimaartumik pisoqarfiulluartumillu

pilersitsinissamut aqqutissiuisut, siunertaqarnermillu misiginermik ulikkaaqqasut, taamaallaat pilersinnaasimapput ukiuni qulikkaajusuni kingullerni ineriartornerit pingaaruteqarluinnartut ilaat Bahá’í-­‐‑t kulturiannut ilaalluinnartoq pilersinneqarsimasoq pissutigalugu, tassa itinerusumik upperisamut tunngasunik paasiniaasarneq toqqammaveqarluartunngortinneqarsimammat.

Decembari qaammat 1995-­‐‑imi nunarsuaq tamakkerlugu institutinik sungiusarfissanik pilersitsinissaq kaammattuutigigatsigu, periuseq taamani inooqatigiit Bahá’í-­‐‑t akornanni nalinginnaanerusumik atuuttoq tassaasimavoq uppertoq Upperisamut tunngassutilinnik itinerusumik paasisaqaleqqullugu ikiorneqartassasoq, annerusumik kursusit ilinniaqatigiittarnerillu assigiinngitsunik sivisussuseqartartut assigiinngitsunillu qulequtaqartartut atorlugit. Taamani inooqatigiit Bahá’í-­‐‑t nunarsuaq tamakkerlugu sassariartuaartut ikittunnguugaluanik ilaasortaqarlutik nunarsuarmi siammarnerunissaq annerusumik ulapputigaat. Taamaattoq taamanili ersarissarparput Upperisatta allagaataannik misissuisarneq allatut periuseqarluni aalluttariaqartoq, inuppassuarnik ataatsikkut iliuuseqarsinnaanissamik kimitsisinnaassuseqartumik amerlasuukkuutaarlutik Upperisamut isaalersussat amerliartorlutillu sukkatseriataassagaluarpata upalungaarsimaffigisinnaaqqullugit. Tassungalu atatillugu uppertut amerliartuinnartut Upperisamut ikiuussinnaalernissaat anguniarlugu institutinit sungiusarfissanik pilersitsisoqassasoq, tassanilu kursuseqartoqartassasoq ilisimasat, paasisat piginnaatsillu suli siammariartulernermut patajaallisaanermullu pisariaqartinneqartut ilinniarsinnaaqqullugit.

Allagaatit atuartarnissaat aammalu Bahá’u’lláhp saqqummernerata nalissaqanngitsup pingaaruteqassusiata pitsaanerusumik paasisaqarfiginissaa anguniarlugu ilungersuuteqarnissaq, tamakkuupput malinnittuisa tamarmik pisussaaffii. Kikkut tamarmik peqquneqarput Saqqummernerata imarsua aqqarfigalugu misissuiffigissagaat ilisimassutsillu sapangai tassani toqqorsimasut nassaaralugit, namminneq piginnaatsitik kajumigisakkatillu naapertorlugit. Taamaalilluni pissusissamisoortutut najugarisani itinerusumik paasisaqarniarlutik katersuuttartut pilerput, aamma vinter-­‐‑ aamma sommerskolit aammattaaq pilerput immikkut naapeqatigiisitsisarnerit uppertut ataasiakkaat Allagaatinik ilisimasaqarluartut Bahá’í-­‐‑tut inooriaaseqarnermi qulequttanik namminneq ilisimasaqarluarfigisaminnik saqqummiiffigisartagaat. Soorlu Bahá’í-­‐‑p kinaassusianut ullut tamaasa Allagaatinik atuartarneq ilaalluinnartuujuassasoq, aamma taamatut paasiniaaqatigiittarnerit inooqatigiit akornanni inuunerannut ilaalluinnartuupput. Taamaattoq Saqqummernerup qanoq imaqassusia, ingammik inuttut ineriartornissaq taamatullu inooqatigiit akornanni siuariartornissaq eqqarsaatigalugu, aatsaat annertusisussaavoq paasiniaasarneq kiffartuussinerlu imminnut ataqatigiisinneqalerlutillu sanileriillutik piviusunngortinneqartalerpata. Tassami kiffartuussinerup aqqutaani ilisimasat misilerarneqartarput, misilittakkat tunuliaqutaralugit apeqqutit nutaat takkussortalissapput paasinneriaatsillu nutaat anguneqartalissallutik. Maanna nunani amerliartuinnartuni isorartuukkut avinngarusimasuniikkaluartulluunniit angusinnaalerlugit ilinniartitsisalerneq siammariartuinnartoq aqqutigalugu ilinniaqatigiittarneq, tutori Ruhi Institutillu ilinniarnissamut pilersaarusiai sakkugalugit nunarsuaq tamakkerlugu Bahá’í-­‐eqatigiit piginnaaneqalersimapput tusintilikkuutaat allaallumi millionilikkaat eqimattannguakkuutaarlutik Allagaatinik paasiniaatittalersinnaalerlugit allamik siunertaqanngitsumik taamaallaat Bahá’í-­‐‑t ilinniutaat timitalerneqarsinnaanngortillugu, taamalillugu Upperisap iluani suliassat alloriarnissamut tullinnguuttumut ikaarsaarsinnaanngortillugu, tassa ataavartumik siammasissorsuarmik siammalertornissamut patajaallisaanissamullu.

Taamaammat periarfissat tamakku pilersinneqarsimaneri kialuunniit arajutsinngikkiligit. Maleruutiinnalerneq nalitsinni nukiit inuiaqatigiit iluanniittut pilersitaraat. Aliikkusersorneqarnissamik kajumissaarneqarneq meeraanerulli nalaani pikkorilluinnartumik kaammattuutigineqartaannarpoq, taamaalillutik kinguaariit arlallit misigissutsinik ikkattunik pilersitsillaqqissunut kikkunnulluunniit aqunneqarnissaq tunniutiinnarfigisaannarpaat. Ilinniartitaanermissaaq periutsit amerlasuut aaqqissugaanermikkut ilinniartut paasissutissanik tigooraasussaannartut allaat isigisalersimavaat. Bahá’í-­‐‑t silarsuaanni kulturimik pilersitsisoqarsimanera eqqarsartaatsikkut, ilinniarnikkut iliuuseqarnikkullu kikkut tamat peqatigiillutik kiffartuussinerup aqqutaatigut ingerlaaqatigiinnertalik – imminnut kaammattoqatigiinnertalik siumukaqatigiinnertalillu, sukkulluunniit allap ilisimasaanik ataqqinninnertalik, inunnik qaammassakitsunut qaammaassaqarnerusunullu immikkoortitsiniarnermik peqanngitsoq – angusaavoq tupinnaannartumik annertussuseqartoq. Tamatumalu iluaniippoq ingerlaarnerup unitsinneqarsinnaanngitsup sunniisinnaassusiata kimia.

Avaqqunneqarsinnaanngitsumik ilinniaqatigiilluni katersuuttarnerup iluani ingerlaatsip perorsaanertaqartup pitsaassusia ukiumi aggersumi suli malunniutilimmik qaffassartariaqarpoq, nunaqqatigiit eqqaamioriillu sunniisinnaassusiisa kimingat piviusunngortinneqarsinnaassappat. Tassani tutorit qitiulluinnartumik inissisimasuupput. Taakkununnga unamminartussaavoq avatangiiseq institutimi kursuseqartitsisarnermi takorluugaasoq pilersinniassallugu, tassa peqataasut anersaakkut nukittorsarneqarsimallutik misigisimalissapput, namminneq ilinniarnerminni eqeersimaartumik ingerlatseqqiisussatut imminnut isigilerlutik, ilisimalersimasatillu inuttut inuiaqatigiinnillu nutarterinissamut atornissaannut sorsuutiginnittuartutut. Tamanna pissanngippat nukik allanngortitsinissamut kimitsisuusussaq qatangiinnassaaq, qanorluunniit amerlatigisunik nunaqqatigiit iluanni ilinniaqatigiilluni katersuuttartunik pilersitsisoqassagaluarpat.

Tutorip suliassaa tassaassappat pitsaassuseqarluinnartumik annertusiartuinnartumik angusaqarnissaq, eqqaamasariaqarpoq nunagisap nunalluunniit immikkooortortaata iluani inuttut piginnaatsinik pilersitsiortornissamut akisussaassuseq annerpaaq institutimi sungiusaavimmiimmat. Peqataasussat amerlisarnissaata suliniutiginerata saniatigut instituti aaqqissugaanermigut – tassa siulersuisut, killiffinni assigiinngitsuni ataqatigiissaarisartut tutorillu inuinnaat akornanni sulisuusut – immikkut qulakkeertariaqarpaat periutsip sunniuteqarluarsinnaassusiata immikkut qulakkeerneqarnissaa, tassami inernissaa isigissagaanni suut angusassat kisitsisitigut piumaartussat qanoq pitsaatigisumik siumukarnerup ingerlaneranut attuumassuteqanngitsoortussaanngimmata. Eqimattakkuutaat eqqarsaatigalugit ataqatigiissaarisup nammineq misilittakkani sunniuteqarluarsinnaassutsillu piviusunngortissinnaanissaa isumagissavaa tutoritut kiffartorlutik suliaqartut suleqatiginerini. Akulikitsumik ataatsimeeqatigisassavai, namminneq suliniutitik isumaliutigilluarniartassammatigik. Institutimi atortussiani sammereersimasaagaluit ilaannikkut sammeqqittarlugit iluaqutaasinnaasarput, utertaarlugu sungiusaaginnarnermik kinguneqartitsinngippata. Tutorip piginnaasii annertusiartortarput iliuuseqarluni misiliisarluni ingerlatsinermini allanillu nunarsuaq tamakkerlugu pilersaarutaasunut tunniussaqaqqusilluni ikiuinermini, taamatuttaaq kursusit malinnaaffigeriarlugit timitalersuilluni iliuuseqarnissamut innersuutitaanik malittarinnitsilluni. Arnat angutillu qanorluunniit ukioqaraluartut tutorinik tapersersorneqarlutik kursusit naammassiortorpatigit, allat piareersimasariaqarput timitaliillutik namminneq piginnaatsitik soqutigisatillu aallaavigalugit kiffartuussiniarneranni ikiuuttussat – ingammik ataqatigiissaarisunut meeqqanik, inuusuttuaqqanik ilinniaqatigiillutillu katersuuttartussanut akisussaaffeqartunut timitaliilluni kiffartuussinerit periutsip ingerlaannarnissaanut pingaaruteqarpoq. Periutsit tamakku iluanni uummaarissuseq tulluuttoq piujuaannassappat, nunani tamani qaammatini aqqaneq marlunni tullinnguuttuni ilinniarneq pimoorussisoq aallunneqartariaqarpoq.

Meeqqat anersaakkut perorsarneqarnissaat pillugu ernumassuteqarneq Bahá’í-­‐‑t inooqatigiittut kulturiannut ilaajuartuusimavoq, ernummateqarnerlu tamanna piviussutsinut marlussunnut imminnut atasunut avinneqarsimavoq. Siulleq Iranimi ikinngutit periusiannit tigusaasimavoq, tassanilu klassiniit klassinut tulleriissaaraluni Bahá’í-­‐‑t meerartaannut atuartitsisoqartarsimavoq, annerusumik siunertaralugu Upperisap oqaluttuassartaa ilinniutillu suunersut kinguaariinnut tulliuttunut tunngaviusumik ilisimasaqarfiulissasoq. Nunarsuup sinnerani taamatut atuartitseriaaseq atorlugu ingerlatsineq iluatsippallaarsimanngilaq. Piviusut aappaat nunaannarmi illoqarfinnilu Upperisamut isaasoqarfiungaatsiartuni pisimavoq. Misilittakkap tamatuma isiginneriaaseq aalajangersimasoq tamakkiisuunerusoq aallaavigisimavaa. Naak meeqqat angerrlarsimaffinniit assigiinngiiaartunit ingerlaannaq meeqqat ilinniartitaanerannut ilaaqqusaallutik tikilluaqqusaagaluartut, assigiinngitsut pissutaallutik ingerlaavartumik ukiumiit ukiumut ingerlanneqarnissaa pisinnaasimanngilaq. Nuannaarutigaarput marloqiusaassuseq tamanna, oqaluttuarisaanerup nassataanik pilersimasoq maanna atorunnaalermat, ikinngutillu tamani tamaani najugallit institutit aqqutigalugit sungiusarneqarsimasut tamanut ammasumik tulleriissaarinerusumik periuseqarlutik ilinniartitsisalermata.

Aallartisarnerit neriulluarnartut tamakku eqeersimaartumik malersorneqartariaqarput. Piffinni eqimattakkuutaarfiusuni pimoorussisamik ineriartornissaq anguniarlugu sammisaqartitsinernik aallussiviusuni pisariaqartinneqarpoq meeqqat amerliartuinnartut ilaqutariinnit assigiinngiiaartunik tunuliaqutaqartut anersaakkut perorsarneqarnerisa aaqqissugaanerusumik periarfissinneqarnissaat – inooqatigiit eqqaamioriinni nunaqarfinnilu siuariartuinnarnerisa pisariaqartitsineq taamaattoq atorfissaqartilersimavaat. Suliassaq imaannaanngitsuussaaq angajoqqaat aqutsisoqarfiillu naammagittarlutik suleqatigiillutillu ingerlattariaqagaat. Ruhi Instituti peqquneqareersimavoq meeqqanik ilinniartitsisinnaasunik kursuseqartitsisarnissamut pilersaarusiatik sukkanerusumik naammassiniaqqullugit, taakkulu ukioqatigiinnut assigiinngitsunut avititersimassapput, meeqqat tallimat arfinillillu akornanni ukiulinniit qummut qulinut aqqanilinnullu ukiulinnut. Taamaalilluni maanna taamatut ukiullit inuusuttuaranngortullu akornanni ilinniusiat pilersinneqarsimasut soorlu makku: Spirit of the Faith (Upperisap anersaava) aamma Power of the Holy Spirit (Anersaap iluartup pissanera) eqqarsaatigalugit avissaanganeq matuneqarsinnaaqqullugu. Taakkua Bahá’í-­‐‑ussuseq eqqarsaatigalugu taamatut ukiulinnut atortussiaapput ersarissut. Kursusit atuartitsinerillu taamaattut pilersiortorneqartillugit institutit nunani sumiikkaluartulluunniit ilinniartitsisussat ataqatigiissaarisartussallu piareersarsinnaalissavaat meeqqat anersaakkut perorsarneqarnerisa qitiusumik pilersaarusiat naapertorlugit klassikkuutaarlugit immikkoortitersinnaalernissaannut, taava taakku avataatigut sammisat allat tamatumunnga attuumassutillit aaqqissuunneqarsinnaapput. Tamakku saniatigut institutit pisinnaasannguartik tamaat isumaginiassavaat ilinniartitsisut meeqqanik assigiinngitsunik ukiulinnik ilinniartitsisussat pisariaqartitaat naapertorlugit atortussaannik tulluuttunik pilersussallugit, ilaannikkut atortooreersut toqqammavigisarlugit.

Nunarsuaq Tamakkerlugu Ilinniartitsinissamut Qitiusoqarfik Ukiunut Tallimanut Pilersaarusiap anguniagassartaannut taama pilertortigisumik angusaqartarnermut suliniutini pingaaruteqarluinnartuni sunneeqataalluarsimanera pillugu qujamasuffigiuarparput. Suliniut taamaattoq nunarsuaq tamakkerlugu aallussiviusoq pillugu nukimmik tunisiuarsimapput, tassami nikallujuillutik nunavissuarni tamani siumukarneq Nunavissuarni Siunnersortit suleqatigalugit malinnaaffigiuarsimavaat, tamannalu takullugu soorlu takuinnaripput Aqutsivittut Aaqqissuussap ilumini nukissuaq pigisaa innaallaannartartorlusooq. Maanna Ilinniartitsinermut Qitiusoqarfik sunneeqataasinnaassutsini taanna apeqqutinut eqimattakkuutaani suliniuteqarnermut tunngassutilinnut saatsikkuniuk, qularnanngitsumik Bahá’í-­‐‑t meerartaasa ilinniartinneqartalernissaannut tunngasut aamma immikkut sammissavaat. Qularinngilarput eqimattakkuutaani ataasiakkaani immikkut qinikkani assigiinngitsunik tunuliaqutaqartuni misilittagaasimasut misissorsimasatik aallaavigalugit ukiumi aggersumi iliuuseqarfigisinnaasatut periarfissat suunersut qulaajarumaaraat klassinik ingerlaavartunik ingerlatsiviusinnaasut, qanorluunniit ukioqaraluarpata, eqqaamioriinni nunaqarfinnilu sumiikkaluarpata.

*********

Asasavut ikinngutit. Qasseerpassuariarluni Naalakkatta asasatta (‘Abdu’l-­‐‑Bahá-­‐‑p) neriuutigingaakkani oqaatigisarsimannginnerpaa uppertut imminnut asaqatigiingaarlutik uummataat ulikkaaqqassasut nammineq takorloortarini, killeqarfiillu avissaartitsisimaneri soqutiginagit inuiassuit ilaqutariittut ataatsitut isigigaat. “Takornartatut naatsorsuussassanik isigisaqanngikkisi” taama oqaassivoq, nangillunilu: “paarlattuanik inuit tamaasa ikinngutitut isigisigit, asanninnermi ataasiussuserlu aqqutissaasuassapput assigiinngissuseq kisiat ukisiinnassagussiuk.” Quppernerit siuliini ineriartornerit sammisavut tassaaginnarput asanninnerup tamanik aqqusarinnittup Anersaap Iluartup pissaaneranit pilersimasup takussutissartai. Suummi allap taamaallaat Guutip asanninnerata takornartanngortutut misigisimanerup avissaartuunnerlu assiaqutai nungutissinnaavai, uummatillu kukkusussaanngitsumik ataasiussuseqalersillugit? Asanninnerata kimitsinerata kiffartuussinissap aqqutaanut ingerlatitarinnginnerpaasi, tarningillu tamat iluanni Guutimik ilisimannissinnaassuseq pallorfiginnittuunerlu takusinnaalersillugit? Saqqummernerata inuiassuarnut asanninnini pillugu kajumilluni naalliutsitaasumik inuunissani toqqarsimagaa ilissi ilisimatillugu eqeertutut kajumissuseqalinnginnerpisi? Akornassinniittut qiviarsigit qatanngutisi Bahá’í-­‐‑t Iranimiittut. Guutimut asanninneqarluni kiffartorusullugulu piumassuseqarnermut nukimmik peqassuseqarnermut assersuutaannginnerpat? Malersorneqarneq naalliunnangaartoq ajungaartorlu atoraluarlugu illuanut saatillugu takussutissaannginnerpa nunarsuaq tamakkerlugu inuit naqisimaneqartut millionilikkuutaat arlariit piginnaasaannut Guutip Naalagaaffiata nunami maani pilersinneqarnissaanut malunniuttussamik pilersitsiniarlutik nikuittunut? Inuiaqatigiit iluanni inooriaseq pillugu avissaartuussinerit nikalluutiginagit ingerlaqqigitsi Bahá’u’lláh-­‐‑llu oqariartuutaa tarninut eqqaamiorisassinniittunut, nunaqarfinniittunut, nunarsuullu teqeqquini sumiikkaluartunut apuullugu, inooqatigiittut Aaqqissuussagaanut Aqqit Annersaata malinnittaannut kajumilersunngortissigik. Isummatsigut qinnutitsigullu qimanngisaannarpatsigit, Ajugaqanngitsorlu qinnuigiuassavarput Saammaannini tupinnartoq aqqutigalugu nukittorsartuinnaqqullusi .

Ukiup ingerlanerani pisussat nutaat aallartiffianni matumani, Báb-ip Ilerfata ataqqinartup napasuliartaata qaarajunnera kuultimik qalligaq kusanartorsuaq qanittumi uleerneqartoq isigalugu isivut takoranningaartumik takusassinneqarput. Maanna illorsuaq nutartemeqarsimalerpoq Shoghi Effendip siunertaa tunaartaralugu kusanassuseq qilammiorpaluttumik akisunnilik nunamut, immamut, qilammut ulloq unnuarlu tamanut seqersinnaanngoqqullugu, taassuma iluani ilineqarsimasup iluartup ataqqinangaassusianut illernangaassusianullu uppernarsaatissatut.

Pisup qiimasunnartup tamatuma Pilersaarutip Guuterpaluttup uleeriartornerani kapitalip ilimanaateqarluartup naggaserneqamerata ingiaqatigaa. Maanna Ukiuni Ilusilersorfiusuni ukiuni untritilinni ingerlasimasuni ukiut qulikkaartut nunngutaat naajartulerput, ukiut untritillit siulliit taakku 'Abdu'l-Baháp kingornussassiamisut allagaata avaaginnilluni tuniuisup ataani ingerlasussiaapput. Ukiunut Tallimanut Pilersaarusiap maanna naasup ukiumigut amerlaqateqartoq kingoraartigissavaa, taassumalu imassai Bahá'í-t silarsuaanni sukumiisumik qimerloorluameqalereersimapput. Ilumullumi Nunavissuarni Siunnersortit Ataatsimeersuarnerannut nalunaarusiarisimasatsinnut qaammatillu aqqaneq marluk matuma siorna Ridvánimi Nalunaarusiatsinnut qisuariaataasimasut qujamasuutigingaarpavut. Imarisaat pillugit ilaannakortumik paasisaqarumanatik ikinngutit nalunaarutit taakku misissorlugit uteqqiaffigiuarpaat, inuttut ataasiakkaatut allanillu peqateqartarlutik, ataatsimiinnerni pisortatigoorpalaarnerusuni aammalu pilersaarutaanngikkaluamik naapittarnerminni, eqimattakkuutaatut eqqaamioriiffimminni ineriartornissaq anguniarlugu sammisassiat siumut ilisimatinneqareersimallutik eqeersimaartumik peqataaffiginerisigut taakkununnga tunngassutilinni paasinninnerat annertusarneqartuarpoq. Taamaalillutik nunarsuaq tamakkerlugu inooqatigiit Bahá'ít qaammatit arlaqanngitsunnguit atorlugit ukiunut qulikkaartunut tullinnguuttunut aallartilluarnissamut pisariaqartitatik pinasaaratik upalungaarsarfigisimavaat.

Piffissamissaaq tassani nunavissuarni assigiinngitsuni naalakkersuisut inuiaallu politikkikkut aalassassimanerit aningaasarsiornikkullu paatsiveerussimanerit qalleriiaattut isukkaassimapput. Inuiaat ilaat mumisitsinerup alloriusaanut apuussorsimapput, ilaalumi malunnartumik killissaa akimorlugu iserfigereerlugu. Nunani siuttuusut paasilerpaat sakkut pisuussutsillu isumannaatsuunissaq anguniarlugu sakkuusinnaanngitsut. Inuiaat pingaartitaat piviusunngortinneqarsimanngikkaangata, uumisunneq puttallartaraaq. Bahá'u'lláhp nunarsuarmi siuttunut qanoq ersaritsigisumik oqaaqqissaarinerata ersarissusia tassani siunitsinniisipparput: "Innuttasi tassaapput erlinnartuutisi. Naalakkersuinersitoq Guutip peqqusaannut killuussisuunngikkili, ilissilu oqartussaanersi tillittup assaanut tunniullugu." Oqaatsit mianersoqqussutit makku oqaatigissavagut: Inuiaat allanngornissamut kajumissuseqarlutik iliuuseqarlutik takutittagaat qanorluunniit tiguartinnartigigaluarpata, eqqaamasariaqarpoq pisut tulleriiaamissaannut pututitsiniaasunik siunertaqartoqartarmat. Taamaammat Nakorsap Guuterpaluttup katsorsaatissaatut atoqqusaa atorneqanngippat, ukiuni makkunani atugarliuutit atuuttuassapput annertusiartuinnarlutillu. Nalitsinni malinnaalluartup kialuunniit ingerlaannaq maluginngitsoorunnanngilaa suujunnaariartorneq annertusiartuinnartoq unittussaanngitsumik tikilajuartuusoq nunarsuup aaqqissugaanera naakkinaannartumik amigaateqaqisoq tamanut nittarlugu.

Taamaattoq paarlattua aamma appakaakkiartortoq malunnarsiartorpoq, pisartunut kinguneqarluartussanut Sernissuisup "Bahá'u'lláhp Upperisaanut sikkeriartortumut" tunngatitaa, aamma "Nunarsuarmi Aaqqissugaanerup Nutaap nalunaariartortua Upperisap ungasinngitsumi pilersikkumaagassaa"-tut eqqartugaa. Sunniutai toqqaannanngikkaluartut inuiaqatigiit iluanni ineriartornissamut peqataanissamut erinisunnermit aallaaveqartut, ingammik inuusuttut akornanni puilasutullusooq malunnarsiartuinnarput. Tamanna tunissutaavoq Kusanassutsip Qangarsuaaneersup malinnittaannut pissarititaasoq, nunami sumiluunniit kipisuitsumik inuup anersaanit aallaaveqarluni puttallarsimasoq, pissutsinullu ersersitsilluarluni malunniuttaraaq nunarsuarmi innuttaasut assigiinngiiaartut akornanni iliuuseqarsinnaanermut kinguneqarluartussamut piginnaanngorsaalluni inooqatigiit Bahá'í-t suliniuteqarneranni. Pisinnaatitaaneq taamaattoq allamik assissaqarnerpa?

Suliamut taamaattumut itinerusumik paasisaqarusuttoq uppertoq kinaluunniit 'Abdu'lBahámut saalli, taassumami Egyptenimut Nunanullu Killernut "angalanera ukiunut nutaanut kinguneqangaartitsisussaq" ulluni makkunani hunnorujunngortorsiorfiuvoq. Ilinniutit pillugit qasusuilluni sumiluunniit inuit katersuuffiini nassuiaajuarpoq: angerlarsimaffinni, ajoqersuisoqarfinni, oqaluffinni synagogenilu, naatsiiviliarsuarni illoqannginnersanilu, qimuttuitsut qamutaasa iluini, umiarsuarnilu imavissuakkut ikaartaatini, peqatigiiffinni kattuffinnilu, atuarfinni ilisimatusarfinnilu. Ilumuussuseq illersorniarlugu killissaanani, taamaattoq pissusimigut saamalluinnarluni, tunaartarisassat guuterpaluttut nunarsuarmut tamarmut atuuttussat nalimini pisariaqartitanut naleqquttunngorlugit apuussortuarpai. Tamanut assigiimmik — pisortat atorfilittaannut, ilisimatuunut, sulisartunut, meeqqanut, angajoqqaanut, nunaminniit qimaatitanut, isummanik siaruarterinianut, palasinut, qulartunut — asanninneq, ilisimassuseq, toqqissisimaneq, pisariaqartitarlu sunaluunniit tunniussuuttuarsinnarpaa. Tarningi pisuttorsartuarlugit isummiussimasaat unammillertarai, siunniussimasaat ilorraap tungaanut saatillugit, tarnimikkut nalunngissusiat eqeertillugu allisarlugulu, nukissaasigullu tappinnerussuseqalersillugit. Oqaatsini iliuutsinilu atorlugit misigeqatiginninneq tukkussuserlu ima annertutigisoq takutippaa, allaat uummatit allanngortilluinnartarlugit. Kinaluunniit tununneqanngiIaq. Ilorpiatsinnit neriuutigingaarparput angalasimaneranit ukiuni untritilinnik qaangiuttorsiorfiusuni Naalakkap oqaluttuassartaa assissaqanngitsoq utertuarneqartarumaartoq, nuannaartorinnittaannullu ilumoortunut qanortoq nukittorsaallunilu isumataarnartuugili. Maligassiuinera isissi saaniitikkisiuk kiinarsilu tassunga sammitittuinnarlugu; Pilersaarutillu anguniagaanut angusaqarniarlusi sulissutiginninnissinni kimitsisorigisiuk.

Inooqatigiit Bahá'í-t akornanni nunarsuaq tamakkerlugu Pilersaarusiaq siulleq aallartisarneqarmat, Shoghi Effendip oqaatsit tiguartinnartut atorlugit tulleriissaarlugu eqqartorpaa qaamaneq guuterpaluttoq qanoq Siyáh-Chál-imi ikinneqarsimasoq, saqqummernerullu qullianit poorneqarsimalluni Baghdádimiinnera, qanorlu Asiamut Afrikamullu siammarnersoq suli naarallannerusutut Adrianopelimi kingusinnerusukkullu 'Akkámi qaammariartortilluni, taavalu qanoq imavissuit ikaarlugit nunavissuarnut apuunnersoq, annertusiartuinnartumillu nunarsuup naalagaaffiinut naalakkersugaqarfinnullu allanut siammariartornersoq. Taamatut ingerlaarnerup naggatissaa tassamerarpaa "qaamarngup taassuma ... nunarsuarmi nunat sinnerinut seqerfissaa"-tut, eqqaallugulu "tassa Guutip Upperisaata ajugaagajuttup qaamanerata qaammarinnerpaalluni akisunnerpaallunilu nunarsuassaaq tamaat poorlugulu siammarfissaa." Naak anguniagaq tamanna suli eqquuteqqajanngikkaluartoq, qaamaneq taanna maanna ikummareqaluni nunani tamani tamaani naarallattalereerpoq. Nunat ilaanni eqqaamioriit katersuuttarfianni tamani qaammarippoq. Qaamarngup qaminneqartussaanngitsup taassuma ikinneqaqqaarfiani qaammaareqaluni ikualavoq, naak qamitsinianit qaminniarneqarusukkaluarluni. Nunani assigiinngiiaani qaammaarissiartuinnarpoq nunaqarfiit eqqaamioriillu tamakkertarlugit, naneruutit tulleriiaat uummammiit uummammut Isumassuisup Assaanit ikinneqaraangata; inuit qanorluunniit naaperarfianni isumatuumik oqaloqatigiittarneq qaammarsartuarpaa; suliniutillu ujameriattut inuit atugarissaamissaat siunertaralugu pilersinneqarsimasut qinngortarai. Sukkulluunniillu uppertup aalajaatsup kiinaani qillaarpalukkaangami, inooqatigiit eqeersimaartut akornanni qaamaguni, Anersaakkut Isumasioqatigiit asaqatigiittut qeqqanni qinngoruni — taakku tamarmik tassaapput qaamarngup qinnguai taarsiornermut ungoorisut.

Iluunngarluta Alloriusap Illernartup saavani qinuvugut, tamassi minitaqarasi innermik nunguttussaanngitsumik tigumiartusi, uppernerup innaallattarnera allanut ingerlateqqikkaangassiuk Bahá'u'lláhp uppernarsaqqiineranik kimittuumik

Ukiut untritillit matuma siorna, Ridvánip nalliuttorsiutigineqarnerani ullut aqqanilis-

saanni ualeq qiterpaaraalu, ‘Abdu’l-Baháp, inuit untritillit arlallit saavanni qeqartilluni sulisartup ulimaataa atorlugu Grosse Pointemi Chigacop avannaaniittumi issoq assallappaa. Taamani upernaakkut taamatut atoqqaartitsinissamut qaaqquneqarsimallutik najuuttut assigiinngiiaartunik tunuliaqutaqarput – ilaannaat taassagaanni makkuupput: Norgemiut, Indiamiut, Franskit, Japanimiut, Persiamiut, Amerikamilu nunap inoqqaavi. Soorlumi Naalaffissuassap suli ivertinneqanngikkaluarluni Naalakkap kissaataa unnuk taanna atoqqaarfissiortitsinermi oqaatigineqartoq eqquutitikkaa, illussaarsuit taamaattut tamarmik “inuiassuit naapittarfigissagaat” .. “inuiassuillu ataasiussusiat isaariaasa ammasut illernartuusullu iluannit avammut suaarutigineqassasoq”.

Taamani najuullutik tusarnaartut Ægyptenimissaaq Nunarsuattalu Kitaani Angalanera-

ta nalaani tusartut oqaasiisa inuiaqatigiinnut, taakku naleqartitaannut aallutariniagaannullu qanoq isorartutigisumik sunniuteqarumaarnissai iseriattuinnarmik siunersisimassavaat. Kiami, nalitsinni allaat, Bahá’u’lláhp Saqqummernera inuiaqatigiinnut siunissamiittunut qanoq sunniuteqangaartussaalluni siumut aalajangeriigaq oqaatigisinnaavaa takusimallugu taamaallaat ungasianiit aanngasissumik iseriusaartumillu? Kinaluunniit isumaqanngikkili atugartuussuseq ilinniutit guuterpaluttut aqqutigalugit takkuttussaq inuiassuarnullu siuarsaataasussaq maanna nunarsuarmi aaqqissugaanermut nalitsinni atuuttumut nalerisaataaginnartussaasoq. Taamaanngilluinnarpoq. Naalaffissuit Nunarsuup Kitaaniittut Pingaarnersassaasa ujarattaasa teqeqqussaat ivertereerlugu ullualunnguit qaangiuttut oqalugiarami ‘Abdu’l-Bahá oqarpoq “anersaakkut nukiit saqqummertussat kinguneqartitassaasa ilaat tassaavoq inuiassuit inooqatigiinnikkut aaqqissugaanermut nutaamut aaqqiukkiartulernissaat”. Oqaatsit tamakku, Naalakkallu (‘Abdu’l-Baháp) oqaatigisimasai amerlaqisut allat, inooqatigiit Bahá’í-t maanna ukiuni untritilinngortorsiuinerup nalaani saattagaasa, malunnartippaat nalitsinni inuiaqatigiit aaqqissugaanerata Ataatamilu takorluugaata tupinnangaartup nunarsuarmut tunniussimasaata akornanni isorartussuseq qanoq suli annertulluinnartiginersoq.

Ila, naak nunani tamaginni inuit ajunngitsumik siunertaqarlutik inuiaqatigiit iluanni

nersortariaqaqisumik pitsanngorsaaniarlutik ilungersuuteqartut ulapputeqaraluaqisut, takorluukkap taamaattup piviusunngortinnissaa amerlasuunut suli qaqiuminaalluinnartutullusooq ippoq. Inuup suussusianut tunngatillugit isiginneriaatsit nalitsinni apeqqusernagit ilumoortutut isigineqartartut, tamaginnillu tapersersorneqartaannartut, kukkusumik tunngaveqartuupput. Isummat tamakku anersaakkut aallerfissaq immikkooruteqarluinnartoq tarningup qaammarsarneqarsimasup kialuunniit aallerfigisinnaasaa naatsorsuutigineq ajorpaat; paarlattuanilli, inuiassuit kukkusarnerat utoqqassutissaqartinniartuarpaat, tamakkulu pissutaallutik tamaginni ullormiit ullormut ajornartoorluni tamaviaartutut misigineq annertusaannartarlugu. Tamanna pissutigalugu ilumoortoq tunngaviusoq tunngavissiunneqarsorisartakkamit eqqunngitsumit ikiariissitaartumit iseriattunngortinneqartarpoq.

Nunarsuarmi atukkat inuup anersaavata ilisarnarunnaarsinneqarsimaneranik pissuteqarput, piviusumik pissusianiiunngitsoq. Guutip Saqqummertittagaasa tamarmik siunertarisarpaat inuiassuit ilukkut qallikkullu inuunerannik allannguisussamik pilersitsinissaq. Allanngornerlu tamanna allaqquttussaanngitsumik pilersarpoq inuit amerliartuinnartut, peqqussutit guuterpaluttut katinngatigalugit, peqatigiillutik anersaakkut piginnaatsinik ineriartortitsileraangata, inuiaqatigiit iluanni allannguinissamik tunniussaqarumallutik. Soorlu issoq manngertoq Naalakkap ukiut untritillit matuma siorna assallakkaa, nalitsinni isummiussat aamma, naak aallaqqaammut allanngorsinnaanngitsutut isikkoqaraluarlutik, allaqquttussaanngitsumik aanngariartulissapput, “Guutillu saammaannerata upernaap sialuattulli nakkaaneratut” ... “paasinninnerup naasui ilumoortut” nutaajulluinnartut kusanartullu puttussuukkumaarput.

Guutimut qujamasuppugut, Oqaasia kimittooq aqqutigalugu ilissi – Aqqit Annersaata

innuttai – avatangiisit ilumoortumik paasinninnerup sikkerarfissai pilersitsiortorassigit. Allaat Upperisaq pillugu parnaarussaasimasut, unikkaarineqarsinnaanngitsumik pilliuteqartuarnertik unneqqarittuarnertillu aqqutigalugu “ilisimassutsip silatussutsillu naasoqqii” uummatini tapersersuisuni sikkerartimmatigik. Nunarsuaq tamakkerlugu, tarningit kajumeqalutik nunarsuaq nutaaq pilersinniarlugu ilungersuuteqarput tulleriissaaraluni iliuuseqartuarnikkut Ukiunut Tallimanut Pilersaarusiap piareersaatit atuutsilerniarlugit. Pingaaruteqartortai ima paasilluarneqarsimatigipput allaat maani eqqartoqqinneqarnissai pisariaqartutut isiginatigu. Qinnutigut Isumassuisup Tukkunersaasup alloriusaata saavani tassaapput Katersaarsuit Qutsinnerussaartumiittut tamassinnut minitaqaratik ikiuinerat atuuteqqullugu Pilersaarusiap ineriartortinneqarnerani tunniussaqartarnissinni. Iluunngarluta kissaatigaarput, ingammik ukiumi qaangiuttumi qanoq tunniusimatigalusi ilungersuuteqarnersi takoreerlutigu, misilittakkasi naapertorlugit ilisimalikkasi toqqammaveqarluartut suli annertusassagisi. Maanna tunuarsimaarnissamut pissutissaqanngilaq; amerlavallaat ullaakkut qaalerneq nutaaq suli siunersisimanngilaat. Kikkut allat ilissiunngikkuni nalunaarut guuterpaluttoq ingerlateqqissinnaavaat? “Guuti pillugu,” Bahá’u’lláhp Siunertaq pillugu erseqqissaavoq: “manna tassa ilukkut paasisimasaqassutsip pituttorsimannginnerullu, siumut takorluuisinnaanerup qiimmattarnerullu unammisarfiat, kikkulluunnit qimuttuminnik qimoriarsaassanngillat taamaallaat Naakkinnittup qimutsitsisui sapiitsut kisimik, taakku piussutsip silarsuaanut sumulluunniit imminnut qilerussaartissimasut.”

Bahá’í-t silarsuaat ingerlaartoq qimerlooraanni isigisaq ilumut qaamasoq kisimi isigi-

sassaavoq. Kialuunniit inuunerani tamanit qaffasinnerutillugu Pinngortitsisumut attaveqalernissamut allanut qaaqqusinissamut inuiassuarnillu kiffartuussiniarluni kissaateqartumi takuneqarsinnaapput anersaakkut nutarteriartornerup ilisarnaatai Ullut Nutaat Naalagaata tarninut tamanut pissarititai. Inooqatigiit Bahá’í-t inuusuttaminnik utoqqartaminnillu piginnaanngorsaaniarlutik, ikinngutiminnik suleqatigisaminnillu kikkut tamat atugarissaarnerulernissaat anguniarlugu suliniuteqartut anersaavanni inuummarissaataasumi takuneqarsinnaavoq inuiaqatigiit ilinniutinik guuterpaluttunik toqqammaveqartut qanoq ineriartorsinnaatiginersut. Eqimattakkuutaartunilu siuarluarsimasuni suliniutit Pilersaarusiap piareersaataanik naammattumik aqunneqareersuni, iliuuserisassallu ingiortigiillutik piumasaqaataat pingaartitarineqarlutik ingerlatsiviusuni, aqutsiviit ilusinikkiartuaartut takutikkiartorpaat, qanorluunniit aallaqqaammut aanngasitsigigaluarpat, Upperisap ingerlatsivii akisussaaffimminnut naammattumik atuitillutik inuit atugarissaarnissaat siuariartornerallu qanoq aqqutissiortigineraat. Taamaammat qularnanngeqaluni ersarippoq qanoq inuit ataasiakkaat, inooqatigiit aqutsiviillu ineriartonerat qanoq neriuuteqarluarnarluinnartiginersoq. Tamakkuli akimorlugit aamma qiimasungaarluta maluginiarparput taakku immikkoortut pingasut imminnut ataqatigiinnerminni saamalluinnassuseq taartigeeqatigiittarlunilu tapersersoqatigiinneq qanoq malunnartitsigineraat.

Paarlattuanillu nunarsuaq tamaat isigalugu sunniuteqaqatigiit pingasut imminnut ingiaqatigiissut uku - innuttaasoq, inuiaqatigiit taakkununngalu aqutsiviusut – akornaminni pissuseqartarnerisa takutippaat avissaartuunneq qanoq malunnartiginersoq inuiassuit aalassassimaarnaqisumik ikaarsaariartorfianni. Avissaartussaanngitsutut ataqatigiittariaqarnertik nangartarlugu pissaaneqarniuullutik imminnut nikittussaajunnarlutik tigguteqqapput naggataatigut pilussinnarfiusussamik. Ila ‘Abdu’lBaháp allakkamini oqalugiartarnerminilu amerlalluinnartuni inuiaqatigiit pilersussat eqqartugai allaalluinnassusii – tassanimi ulluinnarni attaveqaqatigiittarnerit suulluunniit, naalagaaffiit imminnut pissuseqartarneri tamarmik inuiassuit ataasiussusiat saaminniitittuassagaat eqqartortarmagu. Isuma taanna atorlugu attaveqaqatigiittarnerit Bahá’í-usunit ikinngutaannillu nunaqarfinni eqqaamioriinnilu tamani nunarsuaq tamakkerlugu naggorissarneqarpoq; taakku akornannit taartigeeqatigiinnerup suleqatigiinnerullu, ataqatigiinnerup asaqatigiinnerullu tipigissusia minguitsoq naamaneqarsinnaavoq. Taama ilimananngippasitsigigaluit akornannit inuiaqatigiit avissaartuuttut takornartarinngisatta paarlattuat malunnartoq appakaakkiartorpoq. Taamaalilluni ersarissiartuinnarpoq kinaluunniit akisussaassuseqartumik imminut malunnartinniaruni, silatusaartumik isumasioqatigiinnermut kikkut tamat pitsaasumik angusaqarnissaat anguniarlugu ingerlanneqartumi peqataassasoq, namminerlu isummiussap salliutinnissaanik ussernartorsiornissarigaluamut avinngarusimatilluni; Bahá’í-tut aqutsivik, peqatigiilluni kinguneqarluartumik iliuuseqarnissamik pingaartitsisoq, nakkutilliinissamik siunertaqanngilaq, paarlattuanik kaammattuineq naggorissaanerlu pingaartitarai; inooqatigiit namminneq ineriartornissaminnik akisussaaffimmik tigusiumasut aqutsivinnit pilersaarusiat piviusunngortinnissaannut ataasioqatigiilluni tunniusimalluinnarlunilu suleqatigiinnissap qanoq pingaarluinnartiginera siunerminniitittarpaat. Bahá’u’lláhp Saqqummernerata sunniinera aqqutigalugu pissutsit taamaattut pingasut imminnut ataqatigiinnerat kialaarnermik nutaamik, uummaarissutsimik nutaamik sunnerneqartarput; ataatsimoortikkunik, ilusilersuivissaq pilissaaq nunarsuarmi anersaakkut atugartuussutsip nutaap guuterpaluttumik isumataarnermik sunnerneqarsimaffiup ineriartorluni tukerfigiumaagassaanik.

Guutimit Saqqummersitap taassuma suliniut sunaagaluartorluunniit siumut aalajange-

riikkamik qaammarsartussaavaa, taakkunani tamani, inuiaqatigiinni peqatigiittarneq atatitsisoq nutaamik iluseqalersussaavoq; taakkunani tamani, nunarsuup inuit imminut qanoq pissusilersornissaannut assersuutissat ujartortassavaa. Ilissinnut isumaliutigeqquarput manna, maanna pissutsit atorneqartut tulluuppallaaqimmata, inuimmi kingullertigut pisoq taamaattoq oquttutullusooq pissuseqalersoq tiguartiffigisimaqimmassuk, tassa inuiassuit aningaasarsiornikkut ingerlanerat, tassani naapertuilluanngissuseq isiginngitsuusaaginnarlugu akuersaarneqartarpoq, tigumatunersuarlu ingasattoq iluanaarnerup ilisarnaataatut allaat naatsorsuutigineqartalerluni. Isummat ajorluinnartut taamaattut ima ititigipput, allaat takorlooruminaalluniluunniit qanoq inuup ataatsip tunaartariniakkat attaveqaqatigeeriaatsillu taamaattut ilorraap tungaanut saatsinniarlugit sunniuteqarfigisinnaanerai. Taamaattoq ileqqoqarpoq Bahá’í-usup ningorterluinnartariaqagaanik, soorlu aningaasat tungaasigut ileqqulersortarnermi peqquserluttuuneq, imalt. inoqatit allat aningaasatigut peqquserluffiginaveersaarnissaat atornerlunnaveersaarnissaallu. Guutimit peqqussutit unneqqarissumik tunaartariniaraanni, nammineq aningaasarsiornikkut pissusilersorneq Bahá’í-tullu uppertuuneq imminnut naapertuutissapput. Nammineq inuunerisamut Upperisap toqqammavii ilumoortuussusermut ingasaassiniannginnermullu tunngasut atuutilerneqarpata, tarneq kinaluunniit nunarsuup nammineq uuttueriaasia appaseqisoq qulaatingaarlugu toqqammaveqassaaq. Inuiassuit inooriaatsimik tunaartarisassaminnik ujaasikatallutik nukillaaqqapput; ilissinnut qiviarpugut kaammattuutigalugu inooqatigiinnik nunarsuarmiunut neriuuteqalersitsisussanik pilersitseqqullusi.

2001-imi Ridvánimut nalunaarusiatsinni eqqaavarput nunani amerlasoorsuakkuutaar-

lutik isaalerfissatut ima piareersimaffiutigisuni, nunagisanilu ima ilimanaateqarluarfiutigisuni Naalaffissuarnik pilersitsisoqassappat tamanna akuersaarumaarlutigu, taamaattoqarpallu tamanna Upperisap ukiuini Ilusilersorfiini ukiut pingaarutilimmik pisoqarfiusutut Tallimassaanni tamanna immikkoorutaassasoq. Nuannaarutigeqalugu maanna nalunaarutigissavarput Mashriqu’l-Adhkár-it marluk nunani marlussunni ivertinneqassasut, tassa Demokratisk Republik Congo-mi aamma Papua New Guinea-mi. Nunani taakkunani piumasaqaativut ersarissumik anguneqarsimapput, innuttaasullu akornanni periarfissiinernut Pilersaarutit maannamut atuuttut periarfissiissutigisaanni qisuariarnerit tupinnaannarsimapput. Maanna nunavissuarni Naalaffissuit nunngutaat Santiagomi naammassilermat, nunagisami Naalaffissuarnik pilersitsinissamut pilersaarusiulerneq qujamasunnartumik takussutissaavoq Guutip Upperisaata inuiaqatigiit iluannut pulagaluttualerneranut.

Alloriarneq ataaseq suli periarfissaavoq. Mashriqu’l-Adhkár, ‘Abdu’l-Baháp “nunar-

suarmi aqutsisoqarfiit pingaaruteqarnerpaat ilaat”-tut eqqaasaata Bahá’í-tut inooriaatsip immikkoortuinut marlunnut avissaartinneqarsinnaanngitsunut kattutsitsivoq: qinuneq kiffartuussinerlu. Taakku katinnerat Pilersaarutip inuiaqatigiit nappartinneqarnissaannik pingaartitsineranut naapertuuppoq, ingammik katersuulluni qinoqatigiittarnerup anersaaq naggorissoq pilersittagaa eqqarsaatigalugu, aammattaaq ilinniartitsineq inuiassuarnik kiffartuussinissamut piginnaaneqarnissamik pilersitsisoq. Qinunerup kiffartuussinerullu imminnut atanerat ingammik malunnarpoq Bahá’í-tut inooqatigiinni eqimattakkuutaani amerlilluarsimasuni uummaarissuusunilu, aammattaaq inooqatigiinnikkut pitsanngorsaaniarluni iliuuseqarnissamut pingaartitsiffiusuni. Taakku ilaat ilinniarnermik siammarteriffissatut toqqarneqarsimapput, ikinngutit inuusuttuaqqanut ingerlatsiviusuni eqqaamiuminni ilinniartitsisinnaasusiat annertusarniarlugu. Taamatut ingerlatsinerup ataavarsinnaanissaata peqatigiilluni ilikkagaqarniarluni katersuuttarnerit meeqqanillu ilinniartitsisarnerit ineriartornerat kingumut kimittaarpaa, soorlu taamaattoqarnera qanittumi malugisimagipput. Taamaalilluni allaat aallaqqaammut siunertarineqaraluartoq akimorlugu, ilinniartitsinermut siammartiteriffiup tamatuma annertusaanermik aalajaallisaanermillu suliaqarneq tamaat patajaallisarpaa. Pissutsit taamaammata eqimattakkuutaat tamakku iluanni ukiuni aggersuni ilimagineqarsinnaavoq najugarisani Mashriqu’lAdhkár appakaakkiartulersinnaasoq. Kusanassutsimut Qangarnisaangaartumut qujamasunnermik uummativut ulikkaaqqatillugit, qiimasungaarluta ilisimatitsissutigissavarput maanna Nunap Iluani Anersaakkut Isumasioqatigiiffiit tallimat isumasioqatigalugit aallartissimaleratsigit najugarisami

Naalaffissuarmik pilersitsinissaq pillugu eqimattakkuutaaqarfiusuni ukunani: Battambang, Cambodia; Bihar Sharif, India; Matunda Soy, Kenya; Norte del Cauca, Colombia aamma Tanna, Vanuatu.

Mashriqu’l-Adhkár-it nunani marlunni najugaqarfiusunilu tallimani napparneqarnis-

saat pillugit tapersersuiniarluta Bahá’í-t Nunarsuarmi Qitiusoqarfianni Naalaffissuassat pillugit Aningaasaateqarfimmik pilersitsisimavugut suliniuteqarfiit taakku tamat iluaqutissaannik. Ikinngutit sumiikkaluartulluunniit kaammattussavagut pilliuteqarsuseqartumik pisinnaasatik naapertorlugit tapiissuteqartaqqullugit.

Suleqatigisavut asangaakkat: Ukiut untritillit matuma siorna issoq ‘Abdu’l-Baháp as-

saanit assallatserneqarsimasoq maanna nunani assigiinngitsuni arfineq marlunni assallatserneqalerpoq, tamanna tassaavoq ulloq illoqarfiit nunaqarfiillu Bahá’u’lláhp peqqusineranut naapertuilluni Naalakkap qinnuigineqarnissaa siunertaralugu illumik nappaaffissap pigaluttualernera. Taakkunannga Guutip Eqqaamaneqarnerata Ullaakkut Qaalerfii Qaamaneranik qinngorumaarput Nersorneqarneratalu erinaat avammut sianerumaarlutik.

”Guutip Atuagaa mapperluinnarsimavoq, Oqaasiisalu inuiassuit Imminut aggersar-pai.” Oqaatsit taama qiimasunnarluinnartigisut atorlugit Allaatit Annersaasa ulloq kateriffik ataatsimoorfillu pitarutilertulersoq pillugu taamatut allaaserisaqarpoq. Bahá’u’lláh-lu nangippoq: ”Siutisi saangertissigit Guutip Ikinngutai-aa, nunarsuup ajortuliorfigisimasaata Nipaanut, sunalu Guutip Siunertaata qaffassarneqaatissaa sapanginnaveersiuk.” Nangillunilu Malinnitsini kajumissaarpai: ”Ikinngutinnerluinnassusermik ilumioqarlusi ataatsimoornermillu innarligassaanngitsumik peqarlusi peqatigiigitsi isumasioqatigiittarlusi, inuunissilu iluatinnartut ulluisa ingerlavianni nunarsuup ilorraap tungaanut aallartinnissaanut imminut tunniusimasunngortigitsi Naalakkap Qutsinnersaasup Qangasuaaniilli piusup Siunertaa siuarsarlugu.”

Suleqatit asasavut: Oqaatsit aalaternartut taakku ingerlaannaq eqqaasarpavut nunarsuarmi sumiluunniit Bahá’u’lláhp kajumissaarinera piviusunngortiniarlugu iliuutsisi illernartut malinnaaffigigaangatsigit. Aggersaaneranut qisuariaatit pitsaaqisut sumiluunniit takussaapput. Pilersaarutip Guuterpaluttup siaariartornera isumaliutiginiarlugu unikaallattup kialuunniit Guutip Oqaasiata pissaanerata arnat, angutit, meeqqat inuusuttullu uummataasa iluanni qanoq kimittulluinnartigisoq arajutsisimanngilaa, nunani paarlakaattuni sumiikkaluartuniluunniit, eqimattakkuutaarlutik katersuuttartut qanoq ikkaluartulluunniit akornanni.

Inooqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu siassimasut pissutsit piviusunnguleratartut saanni takunnissinnaassusiat suli tappinneruleriartorpoq, periarfissanut qulaajaasinnaassusiat Ukiunullu Tallimanut Pilersaarusiap sakkussai periusissaallu pissusissamisoortumik atuutilernissaat sulissutigaat. Soorlu ilimagereeripput, eqimattakkuutaartuni ilinniarnissap killeqarfii allaat tikillugit peqqissaartumik siuarsaaffiusuni pilertoqisumik misilittagartussuseq annertusiartorpoq. Taamatut pisoqarfiusuni, inuit amerliartuinnartut kiffartuussinissamut piginnaaneqalersinnissaannik periarfissiinissaq qanoq aqqutissiorneqarsinnaanersoq paasisimaneqarluarpoq. Institutsi sungiusarfik uummaarissoq inooqatigiit Pilersaarusiap siuarsarneqarnissaanut ilungersuuteqarneranni sukaavoq tunngaviusoq, sapinngisamillu siusinaarlutik piginnaatsit periutsillu institutini pikkorissaasarnerit aqqutigalugit ineriartortitat ulluinnarni inuunermut akuusarnermi atugarilertarpaat. Ilaasa ulluinnarni inoqatiminnut akuusarnerminni tarningit anersaakkut tunngassutilinnut paasisaqarnerujumallutik misissueqataanissamut ammasuusut siumortarpaat assigiinngitsut aqqutigalugit; ilaasa nunaqarfimmi illoqarfiulluunniit immikkoortortaqarfiini anersaakkut qisuariartartunut piareersimasuulersarput, immaqa nunaqarfimmut najugaqarfimmulluunniit tassunga nuussimanermikkut. Amerliartuinnartut akisussaaffimmik tigusillutik nikuittalerput, taamaalillutik tutoritut (ilitsersuisutut), kimitsisuusartutut, meeqqanik ilinniartitsisutut; ataqatigiissaarisutut aqutsisuusartutullu; allatulluunniit suliassanik tapersersuillutik suliaqartuullutik kiffartuisartut amerlisangaatsiaqalugit. Ikinngutit ilinniarumallutik kajumissuseqarnerat namminneq nakimaallutik iliuuseqarniarneranni malunniuttarpoq, aamma allat nakimaallutik iliuuseqarniartut ingiaqatigiumallugit piumassuseqarnermikkut. Tamakkuttaaq saniatigut nunap immikkoortortaqarfiani pisussat ilimanaateqarluartut imminnut tasiortutullusooq ittut najugarisaminni iliuuseqarfissat ineriartortut aalajangiussisimallutik nakkutigiuarpaat: siulleq tassaavoq qaammatini pingasuni iliuuseqarfissat tulleriiaartarfii – ineriartornerup siunertarisaata tillernera aalajangersimasumik ingerlaneqartoq – aappaallu meeqqat, inuusuttuaqqat, inuusuttut inersimasullu ilinniartinneqarnerini tulleriiaarnerit ersarissut. Pisut pingasut taakkua imminnut ataqatigiissusiat paasilluareersimallugu, ikinngutit ilisimaarilluarpaat immikkoortut taakku tamarmik immikkut ingerlaarfeqartartut, immikkut piumasaqaateqartuusut tamarmillu iluminni iluanaarnartoqartuusut. Pingaarnerpaatulli arajutsisimanngilaat anersaakkut nukiit kimittuut tamakkunani ingerlaarmata, sunniutaallu inooqatigiit iluanni siumukariartornermi paasissutissat katersat annertussusianni takuneqarsinnaasut, angusallu pillugit nalunaarusiarpassuarni. Immikkut ilippanaateqartoq tassaavoq pisuni tamakkunani immikkooruteqartuni takulertornartunilu anguniagaqarfiit siuarsimanerusut tamakku inooqatigiinni aatsaat pileqqaartut akornanni allaat aamma takussaammata.

Ikinngutit misilittagaat annertusiartuinnartillugit, anguniagaqarfiit iluanni inooriaaseq pisorpassuaqarfiusussaq katiteriffiusorlu pilersissallugu piginnaaneqaleriartorput, allaat inuit untritilikkaat ilalumi tusindilikkaat akuuffigisinnaasaat pileriartorluni. Nunannaarutigingaaqaarput uppertut suliniutit aqqutigalugit annertusiartuinnartumik paasisimasaqaleriartornerat takusinnaagatsigu. Assersuutigalugu Pilersaarusiap siuariartornera ilutigalugu anguniagarfiit iluanni pissutsit nikeriallaqqissusiat paasisimammassuk, pisullu tamakku naammassiuminaassinnaasartuusut imaaliallaannagassaanngitsut paasisimammatigik. Takusinnaavaat pisoq tamanna siumut ingerlaartuusoq inuit piginnaanillit nassaariortorlugit namminneq piginnaaneqaleriartornermikkut, iliuuseqarniarlutillu nikuittartut iliuusissaat ataqatigiissaariffigalugit aaqqissuuttarnerisigut. Ikinngutit paasilersarpaat piginnaatsit taamaattut annertusiartuinnartillugit periarfissat amerlanerusut ilanngussuiffigissallugit annertusisartut. Taamatuttaaq paasilersimavaat periuseq nutaaq eqqunneqaraangat piffissap aalajangersimasup iluani tamanna immikkut sammineqaqqaartariaqartartoq, taamaattoq inooqatigiit iluanni suliniutaasa allat pingaaruteqassusianik annikillisaaneq ajortoq. Paasereersimavaammi ilinniarneq periuserissagunikku, Pilersaarusiap piffissami aalajangersimasumi tulluuttumik periarfissiisarnera eqeersimaariffigisariaqarlugu, pisariaqarfiusunilu ineriartoqqeqqullugu nukimmik annerusumik atuisariaqarlutik; taamaattoq imaanngilaq kikkut tamarmik Pilersaarusiap qulequtaannik aalajangersimasumik ataatsikkut sammisaqartuusassasut. Ikinngutittaaq ilikkarsimavaat ineriartornerup iluani tunaartarisassani annertusaavigineqarfiata nalaani iliuuseqarfissat tulleriiaartarfii ataasiinnarmik inerneqartussatut ittuusariaqanngitsut. Assersuutigalugu pissutsit apeqqutaatillugit iliuuseqarfissat tulleriiaarfiini pisariaqarsinnaavoq inuit Upperisamut ilannguteqqullugit qaaqqusiniarnermut piffissaq atorneqassasoq ilinniartitsinissamut ilungersuutit annertusarnerisigut, inuttut ataasiakkaatut inooqatigiittulluunniit ataatsimut; iliuuseqarfissat tulleriiaarfii allat immikkut sammisat tassaasinnaapput qitiusumik sammisaqartitsiviit immikkoorutillit allat aalajangersimasut annertu saavigineqarneri.

Aammattaaq ikinngutit nalunngilaat Siunertap ingerlaarnera piffinni assigiinngitsuni assigiinngitsumik sukkassuseqartartoq tamannalumi aamma pissuteqarluartarpoq – tassami tamakkiisumik isigissagaanni ingerlaarneq uumassuseqartumik ingerlaarnerugami – sunalu siumukarneq qanoq ikkaluartorluunniit takugaangamikku qiimasullutillu nuannartaraat. Tassami inuit ataasiakkaat ilungersuutigisartagaat kikkut tamat siumukarneqaatissaannik sunniuteqartuunerata pitsaassusia maluginngitsoorsimanngilaat, kiffartuussinerlu kimilluunniit aallunneqartoq, inuup nammineq atukkani aallaavigalugit suliarisaa tamanit tikilluaqquneqartarpoq. Eqqarsaqatigiinniarluni katersuuttarnerit annertunerujartuinnartumik periarfissatut inooqatigiit ataatsimoorlutik suliniutaasa asuliinnaanngitsumik pimoorussisumik nalilersorlugit tamanut qiimmaallaataasussamik oqalliffittut isigineqaleriartorput. Tassani peqataasartut sumiluunniit angusat pillugit, namminnerlu suliami tassani qanoq inissisimanerminnik ilisimatinneqartarput aammalu ineriartornerup iluani tunaartarisassat pillugit ilisimasaat annertusarneqartarlutik aqutsisoqarfinnit siunnersorneqarnermikkut uppertoqatillu allat misilittagaat paasisaqarfigisarnerisigut. Misilittakkanut tunngasut tamakku aamma assigiinngitsorpassuartigut ingerlateqqinneqartarput, soorlu ikinngutinit immikkut ilungersuuteqarlutik suliniuteqarlutik tiguartisimasunit nalinginnarmik anguniagaqartunit imalt. anguniagaqarfiit iluanni aalajangersimasumik sammisaqarlutik isumasioqatigiinnermut najuukkiartortartunit. Ilikkakkat tamakku tamarmik paasinninneq manna annertunerusoq aallaavigaat; sunaluunniit asanninnermik ilumikkerneqarsimatillugu siumukarneq qanoq ikkaluartorluunniit ajornannginnerusumik anguneqarsinnaasoq – tassani kukkuluttorsimanerit pingaarnerunatik akaarinninneq salliuvoq – aporfiusartut naammagittarneq sakkugalugu qaangerneqartarput periusiusarsimasullu misilittagaqarluarfiusut qiimasumik ilassilluarneqartarput. Taamaalilluni ikinngutit ilungersuutigisaat inuttut ataasiakkaatut qanorluunniit annikitsigigaluarpata, Upperisap aqutsiviisa ingerlatsiviisalu ilisimasumik sukkulluunniit siuttuusarnerisigut, ataatsimut iliuuseqarfinngortarput Kusanassutsip Pilluaqqusaasup qaaqqusineranut malussarissuseq sumiinnersoq pilertortumik siunersiniarlugu iliuuseqarfinngortussaq naggorissaaviusussarlu. Taamatut eqimattat anguniagaqarfiusut itsillugit nassuitsumik Pilersaarutip sukartai pingaarnerpaat pingasut tassaasut - inuit ataasiakkaat, aqutsiviit inooqatigiillu - akornanni ineriartorneq peqqissumik ingerlassapput.

Suliniutit taamatut naggorissumik ingerlasut iluanni immikkut taasarialimmik peqarpoq. Ukiut pingasut matuma siorna nalunaarutitsinni neriuutigalugu oqaatigaarput eqimattani anguniagaqarfiusuni ineriartornerup iluani tunaartarisassanik uummaarissumik aallussiffiusuni ikinngutit inuiaqatigiit iluanni piorsaanermik annertunerusumik ilinniassasut nunaqarfinni illoqarfiinilu eqqaamioqatigiit iluanni pimoorussisumik aallussivinnik pilersitsiortornikkut. Taamani neriuutigisatsitut eqqaasavut maanna sinningaaqalugit pisoqarsimavoq, allaat eqimattani anguniagaqarfiusuni ineriartornerup iluani tunaartarisassatut siunniussimasat pimoorullugit aallartinneqanngikkaluartulluunniit, inuit ataasiakkaat qitiusumik sammisaqartitsivinnik najugaqarfinni inuttoorsuunngikkaluani aallartitsisimapput, taakkulu kimeqarluartumik kinguneqartitsisarnertik utertuartumik takutittuinnartarpaat. Inuiaqatigiit iluanni Bahá’u’lláhp Saqqummernera ilinniutaalu aqqutigalugit anersaakkut nutaanngornissamut piareeqqasunut qisuariarnissaat aqqutissiorniarlugu suliniuteqarneq qitiusimavoq. Sungiusarluni institutip ilinniartitsinermik aallussinera aqqutigalugu inuiaqatigiit nalinginnaasut iluanni killissaanngissuseq soqutigisaqanngissuserlu atuutilersimaqisoq ajattussal lugu kiminneqartarsimapput, iliuutsillu inuunermik allanngortitsisartut qinissallugit aalaterneqartarlutik. Periuseq taamaattoq nunaqarfinni illoqarfinnilu eqqaamioqatigiinni ukiuni arlaqartuni siuariartuinnarsimatillugu, ikinngutillu eqeersimaartuaannarsimatillugit angusat malunniuteqarluinnartut arriikkaluamik qularisassaanngitsumillu ersarissiartuinnarsimapput. Inuusuttut imminnit nukanganerusunut ineriartornissaannut akisussaaffeqartutut misigisimatinneqartalersimapput. Utoqqaanerusut inuiaqatigiit iluannut tunngassuteqartunik isumalimmik oqallittoqartillugu inuusuttut ilapittuutaat qamanngavik tigullugit tikilluaqqusalersimavaat. Inuusuttut utooqqaanerusullu assigiillutik inuiaqatigiit iluanni periuseq perorsaasuusoq isumasioqatigiittarneq ineriartortippaat, tamatumalu nassataraa siunertaqartumik oqaloqatigiittarnerup pilernera. Taamaattorli, allanngoriartorneq Bahá’í-nuinnaq kisimi, qitiusumillu sammisaqartitsivinnut Pilersaarusiap kaammattuutigisaanut piffissap ingerlanerani nutaamik isumaliortaaseqalernissamik aqqutissiusussamut akuusunuinnaq atuutinngilaq. Anersaaruna najugarisami tassani pileriartortoq sunnerneqartartoq. Inuiaqatigiit nalinginnaat akornanni aamma isuma naalaarluartoq ilusinikkiartuaarpoq. Angutit arnallu naligiinnerat pillugu isuma ersarissiartuinnarpoq. Meeqqat, nukappiaqqat niviarsiaqqallu, atuartinneqartarnissaat eqqumaffigineqaleriartuinnarpoq. Ilaqutariit iluminni ataqatigeeriaasiat – ukiuni untritilikkaani isummiussanit ilusilersorneqarsimaqisoq – malunnartumik allanngoriartorpoq. Nunaqqqatit iluanni timikkullu avatangiisinut akisussaaffeqaqataasutut misigineq ersarissiartuinnarpoq. Allaat siumut paasiniaaqqaarani nalileereerluni isummiussiinnartarneq inuiaqatigiinni qanoq ikkaluartuniluunniit ajoqisumik kinguneqartitsisartoq, maanna utersaariartulerpoq ataasiussutsip nukinganik assortorneqarsinnaanngitsumik inangerneqariartorluni. Naatsumik oqaatigalugu inuiaqatigiit iluanni piorsaanermik suliaq ikinngutit aallulluagaat maanna kulturikkut pissutsinut sunniuteqalerpoq.

Ukiumi qaangiuttumi siammariartorneq isumannaallisaanerlu ataavartumik inerikkiartorsimapput, aamma sammisaqarfiit allat siumut ingerlapput, ilaannikkut qanilluinnartumik ingiaqatigiillutik. Assersuutissat pitsaanerpaattut taasinnaavarput nunaqarfinni illoqarfiillu immikkoortortaasa ilaasa iluanni kulturikkut siumukarneq malunniuttartoq annikigisassaanngitsumik Bahá’í-t inuiaqatigiit iluanni inooqatigiinnikkut siuarsaaniarlutik akuusarsimanerannit pissuteqarpoq. Qanittumi Inooqatigiinnikkut Aningaasarsiornikkullu Ineriartortitsinissaq pillugu Allattoqarfitta pappiara suliaraat, tassani ukiuni 30-ni kingullerni Nunarsuarmi Qitiusoqarfimmi allaffeqarfik pilersinneqarmalli sammisami tassani angusarisimasanik eqikkaavoq. Tassani maluginiarneqarsimasut ilagaat inuiaqatigiit iluanni inooqatigiinnermut tunngassutilinni pimoorussiniartut institutsi sungiusarfimmit kiminneqartartuusut. Tamannalu nukiit inuit pilersissinnaasaat kisiat aqqutiginagu pisartoq. Anersaakkut paasisimasat, piginnaatsit periutsillu institutsinit pisuttorsarneqartartut inuiaqatigiit iluanni siuarsaalluni akuunissamut ineriartornerup ingerlaaneratulli pingaaruteqarluinnartuusimasut aamma taakkartorneqarpoq. Tamatuma saniatigut nassuiarneqarpoq inooqatigiit Bahá'í-t immikkut iliuuseqarniarlutik aalluttagaat iluseq ataatsimoortoq, ineriartortitsisoq, isummersuisorlu aqqutigalugit aqunneqartartoq, illugiissitaarlutik kimitsisinnaassusilinnik katiterneqarsimasunit ilusilerneqarsimasunik, naak timitaliinikkut assigiinngitsunik malunniuteqartaraluarlutik. Allagaq taanna qanittumi Nunanut Anersaakkut Isumasioqatigiiffinnut siammartiterneqarpoq, taakkulu qinnuigaagut Siunnersortit isumasioqatigalugit isumaliutigeqqullugu isummat ujartugai qanoq inuiaqatigiit iluanni iliuuseqarnissamut periutsit pioreersut pitsanngorsaavigisinnaanerai qulaajarniaqqullugit Bahá’í-tullu suliniuteqarnermi sammisaq pingaaruteqaqisoq tamanna qaam marsaassutigeqqullugu. Tamanna ima paasineqassanngilaq kikkunut tamanut sammeqqullugu kaammattuutitut – inuiaqatigiit iluanni suliniuteqartarneq inuiaqatigiit nukissanikkiartuaarnerat ilutigalugu pissusissamisoortumik pileriartortarpoq – kisianni ikinngutinut piffissanngorpoq inuiaqatigiit iluanni nutarterinissaq pillugu suliniuteqarnermi sunniutaasa kinguneriumaagassaannik itinerusumik isumaliutigeqqusinermut. Ilikkakkat annertusiartuinnarlutik appakaakkiartortut suli annertunerusumik Inooqatigiinnikkut Aningaasarsiornikkullu Ineriartortitsinissaq pillugu Allattoqarfimmut pisussaaffiliipput, maannangaarlu ineriartornermut tamatumunnga alloriarnissamut naapertuunnerusumik qulakkeerinissaq tullinnguuppoq.

Qaammatini kingullerni aqqaneq marluusuni immikkut maluginiagassat ilagaat inoo-qatigiit Bahá’í-t assigiinngitsorpassuartigut inuiaqatigiinnik avatangiisiminni inuusunik pitsanngorsaaniartutut maluginiarneqartalermata taamatut suliniuteqartut suleqataasut allat akornanni. Nunat tamalaat akornanni sulialinniit nunaqarfinnilu inuinnaat sunniiniarlutik suliaqartut akornanni isumaliorumatuut siuttuusutut inissisimasut qanoq ikkaluartulluunniit taakkartortalerpaat inuiassuit pitsaanerusumik atugaqarnissaat Bahá’í-nit pingaartinneqaannarani aalajangiusimalluinnarlutik paasisimagaat pisariaqartitat suunersut, aammalu tamakku aaqqiivigissallugit kinguneqarluarsinnaasumik qanoq iliortoqarsinnaanersoq. Taamatut nersualaarinnittartut tapersersuinermillu takutitsisartut siusinnerusukkut ilimaginngisanit aamma tusarliunneqartalerput. Assersuutigalugu nunami Bahá’í-t Upperisaata aallartiffianit naqisimanninniartunit akornusersorneqaraluaqalutik, Bahá’í-t ilisarineqariartuinnalerput upperisamik nalunaarutaata nunagisaminni atukkanut itisuumik tupinnaannartumillu suniisinnaassusianik upperinninnermikkut, aammalu nunagisamik siuarsarneqarnissaanut nakimaatsumik aalajaalluinnarlutik ilanngussaqarusussusertik nunaqqatiminnit ataqqineqaatigilerpaat.

Naalliuutit Iranimi aalajaatsut atugaasa, ingammik ukiuni qulikkaartuni arlaqartuni malersuinerit kingulliit atuutilermatali, nunani allani qatanngutaasa illersuiniarlutik nikuinnerannik kinguneqarsimavoq. Aalajaalluinnassusermut taamaattumut qisuariaatitut nunat tamalaat akornanni inooqatigiit Bahá’í-t tunissutisiarisimasaat naliitsut ilaat tigusimasarput matumuuna eqqaarusupparput: nunat iluanni allaffeqarfiit immikkut misilittagaqartut malunniuteqartumik naalakkersuisoqarfinnik suliniuteqarfinnillu tulleriissaarisumik attaveqartalersimapput. Taakkununnga atatilluguttaaq pilersaarusiani taarseraattuni inooqatigiit oqallinnernut tamani tamaani akuutilersimavaat, inuttut oqaloqatigiittarnerit aqqutigalugit, aamma nunat tamalaat akornanni oqallittarfiit iluanni. Inuinnaat akornanni suliniuteqarnermi periuseq taamaattoq pissusissamisoortutut ingerlasimavoq, soorlu maanna inuiaqatigiit iluanni piorsaaniarluni pisoqartumut assingusumik pisoqartoq, immikkullu periuseq taanna iliuuseqarfigissallugu kaammattuutigisariaqarsimanngilaq. Nunagisap iluani aallussivinni aalajaatsuni maanna qulikkaartut arlaliulersuni sammisaq tamanna qaqittuarneqartalerpoq, siuariartorneqarporlu periutsit kinguneqarluartitsisartut aqqutigalugit, tassa iliuuseqarnikkut, isumaliutiginneqqissaarnikkut, isumasioqatigiinnikkut ilinniarnikkullu. Suliniutit taamaattut pitsanngorsaaviginiarlugit, tamakkunanilu ilinniarneq oqilisaavigineqarsinnaaqqullugu, alloriarnerillu inooqatigiit Bahá’í-t iluanni sammisani taamaattuni ingiaqatigiissooqqullugu qanittumi Nunarsuarmi Qitiusoqarfimmi Pisortatigoortumik Oqallittarnermut Allattoqarfik pilerseqqammerparput. Taakku kaammattussavagut Nunani Anersaakkut Isumasioqatigiiffiit sammisami tassani ikioqqullugit sammisaqartitsinerit ataqatigiissaaqqullugit siuarsaqqullugillu aammattaaq misilittakkat tulleriissaartumik katersoqqullugit.

Allatigut aamma neriulluarnartumik siumukartoqarpoq. Santiagomi Chuilemi nunagisami qitiusumik naalaffissuassaq pilertoqisumik sanaartorfiuvoq. Toqqavia betoniusoq, kiileria sulluliarlu naammassereersimalerput, taamatuttaaq sukat illorsuartassaanik napatitsisussat nappareerput. Suliamut isumalluarneq annertusiartorpoq, aammattaaq nunani arfineq marluusuni nuna tamakkerlugu nunallu immikoortortaani Mashriqu’l-Adhkár-iliorfissani isumalluarneq annertusiartorpoq. Tamarmik piareersarfiulereerput, naalaffissussamullu aningaasaateqarfinnut aningaasaliissutigineqartartut atorneqartalereerput; taamaattoq sumiiffissaq, ilusilersuinissaq atortussallu ikinngutinit suliarineqartut suliassami taakkuinnaanngillat. Suliaq tunngaviusumik anersaakkut sulineruvoq inooqatigiit tamarmik suleqataaffissaat. Naalakkap (’Abdu’l-Baháp) Mashriqu’l-Adhkár oqaatigaa tassaasoq ”Guuterpaluttumik uppernarsaavigineqarnerup kajumerisortaa”, ”Naalakkap toqqammavia naalannartoq” aamma ”Guutip upperisaani sukaq napasuliaq aalajaatsoq”.

Sumiluunniit pilersinneqarpat inuiaqatigiit avatangiisianiittussat aamma napparneqarfigisussaavaat. Piffinni naalaffissuup napparneqarfissaanni uppertut tamatumunnga isumaat annertunerulertarpoq, qularineqarnerlu ajorpoq peqatigiilluni qinuneq kiffartornerlu Mashriqu’l-Adhkár-ip pilersissagaa.

Taamaalilluta suni tamani takusinnaavarput inooqatigiit Bahá’í-t patajaatsumik siumut ingerlaartut, paasinninneq annertusiartorpoq, misilittakkanillu itinerusumik ilikkagaqarfiginissaannut kajumittuupput, atortussaqartillutillu nutaanik suliassanik tigooqqaasarput, pisariaqartunillu nutaassanik pilersoqartillugu qisuariapallattarput, sammisat akuuffigisatik assigiinngitsut iluanni ataqatigiissaarinissaq eqeersimaarfigaat, suliassamillu piviusunngortinnissaata piviusunngortinnissaa tunniusimalluinnarfigaat. Qaammatit arlaqanngitsut matuma siorna nunarsuaq tamakkerlugu inuusuttut ataatsimeersuarnissaat 95-it ingerlanneqassasut nalunaarutigineqarmat qiimmattangaarnerat soqutiginnilluinnarnerallu malunniuppoq. Inuusuttut qisuariarluarnerat kisiat qujamasuutiginngilarput, aamma uppeqataasa tapersiillutik nalunaartarnerat, tassami Bahá’u’lláh-p malinnittai inuusunnerusut Siunertap pingaaruteqarluinnartumik toqqammavigigai tassuuna oqaatigineqarmat.

Neriulluarnermik immerneqarpugut takussutissat tulleriiaattut Bahá’u’lláh-p nalunaarutaata siammarneqarnerata takutitai pillugit, aammattaaq sunniutaa annertooq, anguniagai pitsaasut amerlanerujartuinnartunit sianigineqaleriartormata. Maanna ulluni nalliuttorsiorfinnik taarseraattunik takusaqarfiusut nalaanni, eqqaamaqqusivugut ”Ullut pilluarnerup qutsinnerussaartup ullui” Ridvánimit matuminnga ukiut untritillit aappaat avillugit ’Abhá-p Kusanassusiata pernaataasumik Najíbíyyih-p Naatsiiviani ilagisaminut siunertani nalunaarutigimmagu. Naatsiivimmit illernartumit tassannga Guutip Oqaasia illoqarfimmiit illoqarfimmut, sineriammiit sineriammut siammarsimavoq, inuiassuarnut Naalakkaminik naapitseqqusilluni qaaqqusissutitut. Taamanili Guutimit sunnertingaarsimallutik asannittut katersuussimasut akornannit inooqatigiit angusaqarumatuut assigiinngiiaaqisut sikkertitersimapput, naasut qalipaatigissut naatisiivimmi Guutip naggorissagaanit. Ullut taarseraanneranni suli tarningit itersimallutik amerliartuinnartut qinullutik Ilerfata tungaanut saassimapput, taanna Ulloq pilluaqqusaasoq manna ataqqiniarlugu saammaannermullu suugaluartumut

Aqqit Annersaasa malinnittaasa pilluaqquneqarsimaffiinut qujamasulluta qinulluta Alloriusap Illernartup saavani niaqquvut sikitippavut.

Ukiut pingasut qaangiussimalerput Pilersaarutip Guuterpaluttup ingerlaarnerani killiffiup maannamut atuuttup aallartisarneqarneraniilli, suliap tamatumap Bahá¶u¶lláhp malinnittai anersaakkut suliniuteqarneranni ataatsimoortippai. Maanna ukiut marluinnaat sinnerupput Guutip ikinngutaasa tamatuma naammassineqarnissaanik takunninnissaannut. Inerikkiartornerup aqqutaani kimitsisuujuartut pingaaruteqartut marlussuit ± tassaasut institutini kursusertarnerit aqqutigalugit kipisuitsumik peqataasartut isaajuarneri eqimattakkuutaartullu sinnerseraattumik ineriartortuarlutik ingerlaartarneri ± taakku tamarmik siorna inuusuttut ataatsimeersuartarnerisa pilersitaanik nukiit puilajuarsimasut kingunerannik annertungaaqisumik nukittorsarneqarsimapput. Bahá¶í-t silarsuaanni inuusuttorpassuit kiffartuussinerup aqqani nikuisinnissaannut annertunerusumik piginnaaneqalersimaneq maanna suli kinguneqartitsisinnaanngorpoq. Tassami piffissami sinneruttumi ineriartornissaq siunertaralugu aallussisoqarfiit pioreersut nukittorsarneqarnissaat pingaaruteqaqisoq nutaanillu aallartisaasoqartarnissaq pisariaqaqisumik noqqaavoq. Aqqit Annersaasa innuttaasa maanna killiffiat inissilluaqqavoq, tassami piffissaliussaasoq naatinnagu eqimattakkuutaanik ineriartornissaq siunertaralugu aallussiffioreersuni ilaartuisoqarsinnaammat anguniakkatut siunniussimasat 2.000-it sinneruttut angutserlugit.

Nunarsuatta isorartoqisup iluani suliniut tamanna siuarsarniarlugu eqinnaalluinnartumik piviusunngortitsiniartoqartoq isigalugu nuannaangaarpugut, uffa atugarisamikkut periarfissaqartitaanermikkullu assigiinngiiaaqisunik atugaqaraluarlutik, eqimattakkuutat maanna 3.000-nngoreersut iluanni. Eqimattakkuutaat arlallit maanna iliuusissatut tunaartarisassiat annikitsunnguit taamaallaat sakkugalugit siumut ingerlaarlualerfissaminnut killissimapput. Uffa eqimattakkuutaani allani suliniutit taarseraattut arlaqartut aqqusaareerlugit Pilersaarusiap iluani inuit ataasiakkaat iliuuseqartussat amerlisarneqarsimasut suliniuteqarnerlu suli annertusarneqarsimasoq; anersaakkut ilinniartitaanerup ingerlaavartup misilittakkat aqqutigalugit pitsanngorsarneqariartuinnarneratigut, tarningit piareersimallutik peqataarusulersut kajungilersarput. Ulloqartassaaq unikaallassimaarfiusartunik ingerlariaqqinnissamulluunniit akunnissimaffiusunik; unittoorfiusimasup sumik pissuteqarnera siunersiniarlugu isumasioqatigiittarnikkut, naammagittarnermik, sapiissusermik qasusuissusermillu akullugu siumut ingerlaarlualernissamut uteqqittoqartarpoq. Eqimattakkuutaani amerliartuinnartuni ineriartornissaq siunertaralugu aallussisoqarfik isorartussutsimigut katiterneqassutsimigullu annertusiartuinnarpoq, Pilersaarusiallu qitiusutut pingaartitai pingasut piginnaanngoriartuinnartut ± inuk, inooqatigiit Upperisallu aqutsisoqarfii ± ingiaqatigalugit avatangiiseq peqatigiilluni tapersersuillunilu kaammattuisoqarfiusoq pilersinneqarluni. Nuannaarutigeqaarpullu ilimagineqartutut eqimattakkuutaani amerliartuinnartuni untritilinnik amerlanernilluunniit inuttaqarfiusuni inuit tusintillit amerlanerilluunniit akornanni akuulersitsilluni inooriaatsip anersaakkut uummaarissup inuttullu nutaanngorfiusup atulerneqarnissaa kaammattuutigalugu suliniuteqalersimammata. Tamatuma soorunami aallaqqaataaniilli naqqaniit kimitsisoraa peqatigiilluni takorluuukkap Nunarsuarmi Inuunermik Tunisisup tikkuussissutigisimasaanut timikkut anersaakkullu atugartunngornermut ikaarsaariartorneq. Taamaattoq inuit taama amerlatigisut akuutinneqarpata, innuttaasut amerlasoorsuit nikisinneqarsinnaanerat siumut takorloorneqarsinnaanngorpoq.

Taamatut nikikkiartorneq ingammik malunniuteqarpoq eqimattakkuutaani Mashriqu-l-Adhkár-imik pilersitsiffiusussani. Assersuutissaqqissoq tassaavoq Vanuatu. Ikinngutit qeqertami Tanna-mi najugaqartut ilungersuuteqangaarnermikkut Naalaffissuassaq pilersaarutaasoq pillugu qaammarsaaniarsimapput, maannalu qeqertap innuttaasa 30.000-iusut pingajorarterutaat allaat annertunerujartuinnartumik oqaloqatigisalersimavaat assigiinngitsutigut tamatumap qanoq pingaaruteqassusianik. Inuit taama amerlatigisut akornanni oqaloqatigiinnerup qaffasissup taamaattup attatiinnarneqarsinnaasimanera pissuteqarpoq Bahá¶u¶lláhp ilinniutai pillugit paasissutissiisarnerup ukiuni arlaqartuni misilittagaqarluarfigineqarmat institutillu sungiusaaviup uummaarissup avammut sunniuteqarluarsimanera. Inuusuttuaqqat katerisimaartartut qeqertami tassani immikkut eqeersimaartuusimapput, nunaqarfinnilu ittuusunit tapersersorneqarluartarsimapput tassani peqataasartut anersaakkut piginnaaneqalersartut namminneerlutik takusinnaasarsimagamikkit. Ataasiussuseq tunniusimassuserlu akornaminniittoq kimitsisoralugu, inuusuttut taakku susassaaleqineq uninngaannalertuunerigaluarlu piujunnaarsiinnarnagit, aamma suliniutit tigussaasut arlallit aqqutigalugit najugarisaminni atukkanut pitsanngorsaaqataasimapput, tamatumalu kinguneranik qanorluunniit ukioqaraluartut akornanni, angajoqqaavilumi allaat ilanngullutik, tigussaasumik iliuuseqarratilersinnaalersimapput. Uppertut akornanni nunaqqatigiillumi avinngarusimanerusut akornanni, Illoqarfimmi Anersaakkut Isumasioqatigiiffimmut siunnersoqqulluni ajornartooqqasoqartilluguluunniit saassinnaanerup iluanaarnartua arajutsisimaneqanngilaq, tamannattaaq pissutigalugu Anersaakkut Isumasioqatigiiffiit aalajangertagaat annertunerujartuinnartumik malussarissuullutillu sianisuujupput. Tamakku ilippanaateqartippaat Pilersaarusiap iliuuseqarnissamut sinaakkusissiaasa imarisai paasinartumik tamarmiussuseqaraangata, tamanna inuiaqatigiinnut sunniutaa kimittuujusartoq. Ataavartumik siammariartuaarneq aalajaallisaanerlu tunuliaqutaralugu ± qanittumi 30ssaanik pimoorussisamik ineriartornissaq siunertaralugu aallussisoqarfiup inernilersimavaa ± ikinngutit qeqertap innuttarisai peqatigalugit Mashriqu¶l-Adhkár-ip ³inuit tarningisa ataatsimut eqiteruffiattut´ akornaminni ivertinneqartussap isumaa qanoq paasisariaqarnersoq uummaarissumik paasiniarlugu misissugarigaat. Qeqertami ileqqutoqqat naapertorlugit siuttuusut pimoorussillutik tapersersuineratigut, qeqertami Tannamiut naalaffissuup isikkussaanut siunnersuutit untritillit saqqummiussimavaat, tamatuma takutippaa Naalaffissuassaq qanoq innuttaasunit tiguartinneqarfiusimatigisoq, taassumalu ataani inuusunut sunniutaajumaartussat qanoq pissanganartiginersut.

Tusarliussaq tamanna qiimmaallannartoq aamma eqimattakkuutaani siuarsimasuni amerlaqi-suni allani Bahá-u-lláh p ilinniutaasa sunniutaasa eqqaamioriit nunaqarfiillu iluani inuunerannut apuussiffiusuni siumugassaavoq. Taakkunani inuit Bahá-u-lláhp Inuttut kinaassusianik annertunerujartuinnartumik paasisimasaqalersut akornanni, isumaliutiginninneq misilittakkallu, isumasioqatigiinneq ilinniarnerlu aqqutigalugit ilinniarpaat Saqqummernerata iluani ilumuussutsit suunersut, allaat anersaakkut sugisariilersut amerliartuinnartut akornanni peqatigiilluni qinoqatigiinneq kiffartuussinerlu katinngatigalugu imminnut qanilliartuinnarlutik.

Amerlasuutigut inooqatigiit ineriartorluarsimanerusut allanut kajumissaarisutut maligassiusuupput. Taamaattoq eqimattakkuutaani sammisaqaqatigiinneq sunaagaluarpalluunniit, najugarisami ikinngutit ataatsimoortumik sinaakkutissiaqarlutik ilinniarsinnaassusiat ineriartornerup aqqutaani siumukartitsisuuvoq. Suliniummi matumani kikkut tamarmik inissaqarput; kialuunniit tunniussinnaasai tamanut pisuunnguallatsitsisussaapput. Eqimattakkuutaat uummaarinnerusut tassaapput inooqatigiit iluanni atortussat qanoq ittuugaluarpataluunniit sammisaqartitsisarnerillu qanoq amerlatigigaluarpata, ikinngutit paasissagaat suliassaralugu suna siumukarnissamut piumasaqaataanersoq ± piginnaanerit pilerlaat naggorissagassat, piginnaatsit nutaat atuligassat, aallarniisut nutaqqat ingiaqatigisassat, isumaliutiginneqqissaarnissamut periarfissiinikkut inaarsagassat, peqatigiilluni suliniuteqarneq ataqatigiissaagassaq ± taavalu atortussat piffissarlu naapertuuttoq atorlugu aqqutissat nutaaliortussat atorlugit angusassaq angusaqarfigalugu. Atukkat suulluunniit namminneq imminni unamminartoqartarnerat inooqatigiinnut qanoq ikkaluartunulluunniit Bahá¶í-t silarsuaanni ilikkarsimasanit iluaqutissatut aallerfissaqarnissamik periarfissiisarput, taamaattoq aamma ilikkarsimasanut taakkununnga tapeeqataanissamut periarfissiisarlutik. Tamatuma paasisimalernerata iliuuseqarnissamut tunaartassanik ujaasilussinnarnissaraluaq pinngitsoortittarpaa, ineriartornerup ingerlaarnerata iluani assigiinngitsutigut misilittagaqarfigilersimasat qimerloorsinnaanngortillugit namminerlu najugarisami immikkut ilusinikkiartuaarnerinut nalimmassarlugit. Taamatut periuseqarnerup killeqaqisumik ³iluatsisinermik´ ³kukkunermillu´ isumaliortaatsip ingasaassiniarnermik piumassutsillu nukillaarneranik pilersitsisartup paarlattorluinnaraa. Kinaassusersiunnginneq pisariaqarpoq. Guuti kiserluinnaat pillugu iliuuseqartaraanni, taava pisut tamarmik Tassannga pigineqassapput ajugaanerillu suugaluartulluunniit Aqqa sinnerlugu angusaasut periarfissiisarput Tassunga nersorinninnissamut.

Upperisatsinni Allagaativut ilungersuuteqarnerup qilammiit ikiorneqarnermik akineqartarumaarneranik neriorsuutinik ulikkaarput: ³Ilungersuuteqarsinnaagussitoq,´ Naalagaq Allakkami ilaanni neriorsuivoq, ³qularnanngitsumik akisuanerit makku qinngorumaarput, saammaannerup nuiaasa sialuk tutsikkumaarpaat, anorit inuunermik tunisisut natsikkiartorlutik supiumaarput, tipigissuseq naajuminartoq tamanut tamaanga siammarumaarpoq.´ Ilerfinut Illernartunut akulikitsumik isertarnitsinni qamanngavik Ajugaqanngitsoq qinnuigisarparput sinnerlusi tapersersorlusilu nukittorsaqqullusi, ilinniutinik guuterpaluttunik suli tusarsimanngitsunut tusarliiniarlusi ilungersuutisi pillugit Siunertaani taakku uppernarsaqqinneqarumaartut pilluaqquneqangaarumaartullu, ilissilu killeqanngitsumik Ikiuineranut tatiginnittuarnersi aalajaattuujuaannaqqullugu. Qinnutitta qimanngisaannarpaasi aalajaallusilu iliuuseriuakkasi tunniusimasut qinnussinitsinni puiorneq ajorpagut. Ukiuni tulliuttuni marlussunni Kusanassutsip Pilluaqqusaasup malinnittaasa suliassaat pingaarutilissuit isumaliutiginerini, Naalakkap iliuuseqaqqusilluni kimigiisernera anersaamik kimitsisuuvoq: ³Assiaqutit alittorsigit, akornutit piiarsigit, erngit inuunermik imallit isaassigit, annannerullu aqqutaa tikuussissutigisiuk."

Riḍvánip akisuguttup nalliussivigineqarnissaa piffissanngulerpoq, inooqatigiillu Aqqit Annersaata ataaniittut angusarisimasaasa qaffasissusianniit killingusaami periarfissat neriunaateqar- luartut qaammaarillutik ersilerput. Aqqut isorartoorsuaq atuarneqarsimavoq: ineriartornissamut pilersaarusiat nutaat saqqummerarsimapput, qaammatinilu tullinnguuttuni aqqaneq marlunni suli untritillit arlallit saqqummerarumaarfissaanni sammisaqarnissamut periusissiat pisariaqartut immik- koortortaqarfinni Ukiunut Tallimanut Pilersaarsusiami 5.000-nngorlugit amerlassuseqalersussatut oqaatigineqartuni aallartereersimalerput. Sammisaqarnissamut periusissiat pioreersut maanna suli nukittoriartorput, amerlasuullu ersarinnerusumik takutippaat Guutip Siunertaa immikkoortortaqar- fiit iluanni, eqqaamioriilluunniit nunaqarfiillu akornanni inooqatigiinnermut siammalerpat tamanna qanoq isumaqarnersoq. Annertoorsuarmik ataavartumillu siammariartornermut patajaallisaanermul- lu aqqut atuarneqariartuinnarpoq aalajaatsumik allorarnikkut, amerlasuutigut inuusuttut sapiitsut qanoq sukkatiginissaanik aalajangiisartut siuttoralugit. Upperisap inuiaqatigiinnik nappartitsisin- naassusia assigiinngitsutigut malunniussinnaassuseqartoq erseqqissiartuinnarpoq, immikkoortorta- qarfinnilu suli ineriartornissap ingerlaarnerata ilisarnaatai taamaattoqartillugu malunniuttussat ersarissiartuaarput.

Suliamut tamatumunnga tapersersueqqusilluni isumaginneqqusillunilu kajumissaarut Bahá’u’lláhp malinnittaannut kikkunnulluunniit kaammattuutaavoq, nunarsuarmilu pissutsit ajorlu- innartut pillugit qamuuna anniaatiginnittunut kikkuugaluartunit qisuariartitsisussaavoq – pissutsim- mi ima kipiluttunarsisimalertigaat allaat inuppassuarnut oqiliallaffissamilluunniit takusiffissaajun- naarsimalluni. Pinngitsooranimi, uppertup inuiaqatigiit aaqqissuunnerlutat kingunerlutsitsisarneri- nut amerliartuinnartunut isumakuluutiginnittup sakkussaa kinguneqartussaq pitsaanerpaaq tassaa- voq tulleriissaaqqissaakkamik, patajaatsumik namminissarsiunngitsumillu Pilersaarusiap sinaakku- tissaasa isorartuut iluanni iliuuseqarnissaq. Ukiumi qaangiuttumi suli malunnarnerulersimavoq naa- lagaaffiit assigiinngitsut iluanni assigiinngitsutigut naleqartitat qanga ileqquusut malillugit innuttaa- sut katinngatigalugillu ataatsimooruffigisartagaat annertunerujartuinnartumik nungullarlutillu ator- sinnaajunnaariartuinnalersimasut. Allaat inuiaqatigiit iluanni isummatut tunaartassatut tunngaviu- sartunit namminissarsiortunit, akaarinnissuseqanngitsunit aserorsaarisunillu naammagittaalliorner- mik narrujuummersimaarnermillu kiminneqarsimasartunit tutsuiginartumik illersuutissaqarunnaarsi- mallutik. Nunarsuarmiut ullut tamaasa aporaattut nalornisooriartuinnartillugit isummeriaatsit aseror- saarisut tamakku sapiilliartuinnarlutillu innimiilliartuinnarput. Allaatsit Kimittunersaata ersarilluin- nartumik tamakku pillugit naliliinera eqqaanngitsoorsinnaanngilarput: ”Qaamanermut taputartuullu- gu anniarfiup innersua nukingerlutik ornippaat.”

Naalagaaffiit siuttui inuillu ajunngitsumik isumallit ajunngitsussaq anguniarlugu inuiaqatigiit iluan-ni aseqqut ersarissut aaqqissorniarlugit ilungersoraluarput, aseroriartornerlu tamanna unitsissinnaa- nagu. Tamakku tamarmik kinguneri toqqaannartumik aporaannermi aaqqissugaanerullu nukillaarsi- manerani kisimi takussaanngillat. Eqqarleriit akornanni tatiginninnginneq avissaartuutsitsisoq ilaqu- tariillu ataqatigiinnerannik aserorterisoq, akerariinneq inuiaqatigiit iluanni oqallinnertut arlalitsigut oqaatigalugu ingerlanneqartartoq, pissaaneqarnissaq piinnarlugu pisoorsuannguutissanillu katersi- pallanniarneq siunertaralugu peqquserlulluni ileqqulersortarneq nalinginnaavallaaleriartuinnartoq – tamakku tamarmik qularutissaanngitsumik takussutissaapput inuiaqatigiinni nappataasup ileqqoris- saarnerup annertoorsuarmik nungusarneqarsimaneranut.

Taamaattoq tuppallersaatissaavoq aseroriartornerup taamaattup qeqqani ataatsimoor- luni inooqatigiittut inooriaaseq nutaaq ilusinikkiartormat, qilammiorpaluttuussutsip inuup iluaniit- tup tamakkiisumik timitaliiffigisinnaasaa. Maluginngitsoorsimanngilarput, ingammik pimoorussil- luni ilinniartitsinermik nunaqqatigiillu akornanni nutarteriniarluni aallussiuaannarfiusimasuni, Ikin- ngutit nunap piinik pingaartitsivallaarnerup sunniutaanniit nukissaminnik iluatinnartunik nukillaar- sarneqarnissaagaluamit imminnut pakkersimaartissinnaasimasartut. Taannaannaanngilarli, atukka- minni pisussaaffimminnik assigiinngiiaartunik aallussinerminni suliassat nukinginnartut illernartul- lu iliuuseqarfigissallugit arajutsisimanngilaat. Upperisap pisariaqartitaanut inuiassuillu siuarsaatis- saannik pitsaanerpaamik taamatut suliaqarniarluni eqeersimaartuuneq inooqatigiinni tamani pisaria- qarpoq. Sammisaqarnissamut periusissat immikkoortortani suli siornatigut ammarneqarsimanngit- suni pilersinneqarsimasuni takusarparput iliuuseqarfissat aallarnisarneqartartut uppertup uummam- mini Bahá’u’lláhmut asannilluni nikueqqaarsimaneratigut. Inooqatigiit amerliartuinnartillugit suli- assat imaannaanngissiartortaraluartut, suliniutit suulluunniit aallarnerfeqartarput asannilluni taama- tut qisuariaqqaarninnguamit. Tamanna tassa ujalussiarlusooq kaaviiaarnerit taarseraattuartut iluanni allapalaakkatut pimoorussineq naammagittarnerlu atorlugit ikaartiterneqartuartoq, meeqqat, inuu- suttut inersimasullu anersaakkut isummanik nutaanik tuniorarniarlugit; katersuuttut akornanni qinoqatigiinnerup tunniusimanerullu anersaava pilersinniarlugu; oqaloqatigiinnerit paasinninnermut qaammarsaataasussat uummarissarniarlugit; inuit amerlanerujartuinnartut inuunermi sinneranni Oqaatsimik Pinngortitsisinnaasumik misissuisunngortillugit ilikkarsimasaminnillu timitaliisinnaa- lersillugit; allat peqatigalugit kiffartuussisarnissamut piukkunnartunngorsaqatigiilersillugit; ilikkar- simasallu piviusunngortinniarneranni ingiaqatigiittunngortillugit. Ikinngutit asasat, Abháp Kusanas- susiata asasai: Iluunngarluta qanoq ilisukkulluunniit Alloriusap Illernartup saavaniilertilluta qinuju- arpugut Tassunga asanninnersi aqqutigalugu nukissamik tunineqarumaartusi Siunertaa pillugu inuu- nissinnik tunniussinissinni.

Ilikkakkat iluatinnaatillit immikkoortortaqarfinni aamma pimoorussilluni aallussiffiu- sartut iluanni pilersimasut, inooqatigiittullu ileqquliussimasat pissutigalugit inunnik amerlasoorpas- suarnik ilaasortaqalerfiusimasut immikkut eqqaasariaqarput. Qujamasoqaluta takuarput kaammatto- qatigiinnerup kulturia, peqatigiinnermik maniguullunilu kiffartuussinermik toqqammaveqartoq pissusissamisoortutut tamakkunani pilersimasoq, aaqqissugaanerusumillu tarningit amerliartuinnar- tut inooqatigiit sammisaqaqatigiittarfiinut akuutilerlugit. Ilumummi, pissutsit assigiinngitsut iluanni amerliartuinnartuni inuiaat inuiaqatigiittut nutaatut Bahá’u’lláhp takorluugaanut aaqqiukkiartortutut pissanganartumik ilippanaateqaliinnaratik piviusunngulersutut illikariartulerput.

Malunnaatilimmik suli ineriartorfiunngitsuniittunut pissutsillu allanngornissaannut kipisasunut oqaatsinik ilassuteqalaarusuppugut. Neriuuteqaritsi. Pissutsit taamaattuaannartussaan- ngillat. Upperisatta oqaluttuarisaanerani imannginnerpa malunnanngiusartumik aallartittoqariarluni kinguneratigut tupinnaannartumik angusisoqartartoq? Qasseriarlutimmita uppertut ikittuinnannguit iliuusaat pissutigalugit – taakku inuusukkaluarpata utoqqaagaluarpataluunniit – ilaqutariit ataasiin- nannguugaluarpataluunniit, tarneq kiserliortuugaluarpalluunniit, ikiorneqarnerup guuterpaluttup qulakkeerinninneratigut, nunani silap pissusia pissutigalugu najussallugu piukkunnaateqanngikka- luartuniluunniit allaat inooqatigiinnik uummarillutik ingerlasunik pilersitsisoqartartoq? Isumaqan- ngikkisi ilissi atukkasi tamakkuninnga allaanerussasut. Immikkoortortani allanngortoqaraangat, tamanna sukkasuumik ilungersungaatsiaqqaareerluniluunniit aatsaat pilersimappat, pilertanngilaq immersugassat immersoqqissaaqqaarlugillusooq tulleriissaareqqissaareersimanikkut, imalt. nalaat- sortumik pisoqarneratigut; iliuuseqarneq, isumaliutiginnilluarneq isumasioqatigiinnerlu aqqutiga- lugit pisarpoq, pilersaarutillu misilittagaqarnerup inerititai aaallaavigalugit ingerlaartarluni. Tamakku akimorlugit, qanorluunniit qaninnerusoq isigalugu sunniuteqassagaluarpat, Asasamut kiffartuussineq imminermini anersaap qiimmattangaarutissaanut puilaffiuvoq. Kiminneqarisitoq aamma anersaakkut ilaqutassinnit Upperisap Aallarnerfiani najugalinnit, qanoq pilersitsiortornissaq siunertaralugu isiginneriaaseqarlutik, inooqatigiittut pinertussuseqarlutik aalajaallutillu Oqaaseq Guuterpaluttoq siuarsarniartigigaat innuttaaqatimi akornanni isuma iliuuserlu atorlugit allannguinis- saq anguniarlugu. Guutip ilagaasi, tamassi minitaqarasi. Qaammatini aqqaneq marlunni Pilersaaru- siap amiakkuini, inooqatigiit sumiikkaluartulluunniit maannakkut atukkaminnit nukittunerulerlutik siumut ineriartussapput.

Siammartiterinissaq patajaallisaanerlu suliassatut pingaaruteqarluinnartoq Bahá’í-t silarsuaanni suliniutit tamarmik toqqammavigisaat, suli assigiinngitsunut siaruaqqinneqassasoq Naammatuutigineqarpoq. Bahá’í-t Nunarsuarmi Qitiusoqarfianni Upperisatta Allagaataat Illernartut, kingornussassiavut isoqanngitsumik iluatinnaateqartut, inuiassuillu sinnerlugit iluaqutissatut paari- savut arlalinnik tusintillit, tulleriissaarluakkamik pimoorussisumik nalunaarsorlugillu immikkoorti- terneqaleruttorput – Allagaatit katersat amerlasuut pilertortumik naqitertinneqartalerniassammata, oqaatsit pileqqaarneranit atorneqartut atorlugit tuluillu oqaasii atorlugit. Mashriqu’l-Adhkár-it, Guutip naalannartinneqarnissaanut Naalaffiiliat illernartut arfineq pingasut ivertinneqarnissaannut suliat sukkasuumik suli ingerlapput. Nunagisani avataaneersunut attaveqartarnerit aaqqissugaalluar- nerullutillu ingerlallualersimapput, tamanna aamma qaammatit arfinillit matuma siorna allakkap Nunagisani Anersaakkut Isumasioqatigiiffinnut qaatiguuliorneqarsimasup saqqummerneratigut annertusarneqarpoq, ukiuni qulikkaani marlussunni kingullerni misilittakkat pigilersimasat aallaavi- galugit sinaakkutissanik annertunerusunik siunissami ineriartortitsinissamut tunaartarisassanik imaqarami. Aammattaaq allaffeqarfiit nutaat marluk Inooqatigiit Bahá’í-t Nunat Tamalaat Akornan-ni Allaffeqarfii FN-imi New Yorkimiittumi Genevemiittumilu taamatullu Bruxellesimiittumut allaf- feqarfinnut assingusut ammarneqarsimalerput Addis Abebami aamma Jakartami, taamaalillutik Siu- nertap nunat tamalaat akornanni periarfissai annertusarlugit Afrikami Asiallu kangimut kujasinneru- sortaani. Amerliartuinnartunik ilaasortaqalernerup nassataanik amerlasuutigut Nunagisani Aner- saakkut Isumasioqatigiiffiit allaffissornikkut annertusaapput, atortussat atorsinnaasatik atorlugit isumassuisumik malunnaateqarlutik ingerlatsipput, nunagisaminni atukkat pillugit ilisimaarinnillu- tik ilungersorlutillu, Nunagisaminnilu Allaffeqarfitsik suli nukittorsarluarniarlugu pimoorussillutik; taamatut periuseqarnermi ilisimalersimasat annertoorsuit aaqqissugaalluarnerusumik ingerlassin- naaleqqullugit Aqutsisoqarnikkut Periutsit Ineriartortinnissaat Anguniarlugu Nunarsuarmi Qitiu- soqarfissamik pilersitsisoqarsimavoq. Inuiaqatigiit iluanni inooqatigiinnikkut suliniutit assigiinngit- sut nunani amerlasuuni maanna amerliartoqaat, tassuuna periarfissinneqarpugut ilisimassuseq Ilin- niutitta iluaneereersoq inooqatigiinnikkut aningaasarsiornikkullu pissutsinut qanoq tulluussarneqar- sinnaanersoq ilikkassallugu; tassungalu tunngassutilinni ilippanaatillit amerlaqimmata, Inooqati- giinnikkut Aningaasarsiornikkullu Ineriartornissaq Siunertaralugu Allattoqarfimmut Siunnersortit arfineq marlunnik ilaasortaqartut pilersinneqarsimapput, allaffeqarfiup taassuma ineriartornerani alloriarnermut tullinnguuttussamut ilapittuutaasussat. Siulersuisuni ilaasortaasut ilaat pingasut aamma allaffeqarfiup ataqatigiissaarneqarnissaanut isumaginnittussatut toqqarneqarsimapput Nunamilu Iluartuutitami najugaqassallutik.

Riḍvánip matuma nalaani suliassarpassuaqartoq takuarput, taamaattoq aamma amerla- suut piareersimasut takuagut. Immikkoortortaqarfinni, eqqaamioriinni nunaqarfinnilu tusintilikkaa- ni, uppernermik neriorsuinermillu aallaaveqartumik puilaffiit nutaat puilapput, erngata inuummarin- nartup anersaakkut kimissimasai qiimmatsillugit. Piffiit ilaanni kuuttuartumik kuunnguaqalereer- poq, uffa ilaanni kuussuanngoreersunik. Maanna tarnimut kimulluunniit kuup sinaani uninngavis- saajunnaarpoq – kikkut tamarmik siumut sarfarneranut kuugutitinniarlik.

Kusanassutsip Pilluaqqusaasup Inunngornerata kingorna ukiut 200-t qaangiuttut nalliuttorsiutigineqarnerisa puigunaatsut akisunnerisa ataavartussat pileruttorfianni ilassivatsigit. Pisut taakku nalaanni kingornalu pisimasut eqqarsaatigalugit takusinnaavarput nunarsuaq tamakkerlugu inooqatigiit Bahá’ít maanna isigisavut, Pilersaarutip maannamut aallunneqartup nangittartussat arfinillit siulliata nalaanni aallartikkamilli, qanoq allanngorsimatiginersut. Suliassartik pillugu siusinnerusumut naleqqiullugu aatsaat taamak eqeersimaartigaat. Inooqatigiittut inuunermut ikinngutiminnik ilisarisimasaminnillu siusinnerusukkut nalisissaanngitsumik akuutitsinissaminnut piginnaaneqalersimapput; eqqaamiutik nunaqqatigisatillu ataasioqatigiissumik ilungersuuteqaqqullugit kajumissaartarlugit; anersaakkut ilumuussutsit iliuuseqarnikkut timitaliinissamut ataavartumik qanoq piviusunngortinneqarsinnaanersut oqaasertalersinnaalerlugit; tamanilli pingaarnertut, ilinniutit nunarsuarmik nutaanngortitsisussat pillugit oqaloqateqartarneq kisiat pinnagu, Ilinniartitsisorisimasartik Bahá’u’lláh pillugu eqqartuisarsimapput. Inuunera Naalliutsitaasimaneralu pillugu oqaatsit assigiinngitsorpassuit atorlugit inersimasut, inuusuttut meeqqallu oqaluttuartarsimapput uummatit kisissaanngiusartut attortarlugit. Tusartut ilaat Siunertaa pillugu paasiniaarusuttalersimapput. Allat suleqataarusullutik nalunaartarsimapput. Tarningillu ammasut amerlasuut kiminneqartarsimapput uppertutut allaat imminnut nassuerutigisarlutik.

Siuariartornerup ilisarnaataatut uuttuutissatut malunnaataalluartoq tassaasimavoq sumiiffinni arlalippassuarni Upperisap malugineqanngeqqaariarluni nunani arlalinni appakaakkiartulersimanera. Naalakkersuisuni siuttuusut isumaliorumatuullu siuttui pisortatigoortumik – allaat ilaatigut inuttut namminneq – nassuertalersimapput ilumut nunarsuarmi Bahá’u’lláhp takorluugai amigaataasut, Bahá’íllu ilungersuutaat nersortariaasut annertusarneqartariaqartullu. Nuannaarutigisimaqaarput Bahá’í-iinnaanngitsut Bahá’u’lláh Inuuneralu ataqqillugu eqqaaniarumasalermassuk – allaammi Bahá’íeqatigiit avataanni inissisimaffillit immikkut katersuuttarsimapput eqqaaniaaniarlutik. Sumiiffinni Upperisamut akerliuffiusuni, ikinngutit nanertisimasimanngillat; tupinnaannartumik pinertullutik nunaqqatitik namminneq ilumuussuseq suunersoq misissoqqullugu kaammattuisarsimapput, amerlasuullu nuannaarlutik nalliuttorsiornernut akuusarsimapput. Ukiunik 200-nngortorsiorfiit nalaat eqqumiitsuliornikkut killeqanngiusartumik kusanartumillu saqqummiussiviusarsimavoq, asanninneq aallaaviusoq pillugu kusanarluinnartumik nalunaajaatitut. Pisumut tamatumunnga inooqatigiit Bahá’ít periuserisimasaat aamma nalunaajaataavoq qanoq ukiut qulikkaartut marlussuit sinnerlugit maanna ingerlasut aallartimmatali, nunarsuaq tamakkerlugu Pilersaarusiat aallunneqarneranni ilikkakkat annertusitigisimanersut. Uppertoq tamatigut pilersitsisuusarsimavoq, inooqatigiillu peqatigiillutik ilungersuuteqartarsimapput, ikinngutillu nukik pilersitsisinnaassuseqartoq sakkugalugu pilersaarusiat aqutsivinnit piareersarneqarsimasut iliuuseqarfigisarsimavaat. Nalliuttorsiorneq pingaarutilik, ukiut untritilikkaat marlussuit qaangiussinerat, annertoorsuarmik kimitsisuusimavoq ukiunut untritilinnut tullinnguuttunut inooqatigiinnik nappaanissamut. Ukiut 200-t nalliussineqarnissaasa aappassaannut ingerlaarnermi naatsiigassat tamarmik nalliussinermi siullermi asanningaassuseqaqisumik ikkussuunneqarsimasut nikallujuilluni tamarmik inerisarneqassapput.

Pilersaarusiap maanna atuuttup ukiuisa aappassaanni, naak soorunami nunamiit nunamut ineriartorneq assigiiaartuunngikkaluartoq, nunarsuarmi sukumiisumik ineriartornissamut programmit amerlassusiisa 5.000-it affaat maanna nunarsuaq tamakkerlugu anguniakkat naapertorlugit anguneqarnissaat qanilliartorpoq, sulilu ingerlaavartumik ilaartorlutik. Pissutsit qaninnerusumik qimerluussagaanni inuit ataasiakkaat, nunaqqatigiit aqutsiviillu piginnaaneri ilippanaataallu neriulluarnartumik takutitsiviusalerput. Ukiunik 200-nngortorsiorluni nalliuttorsiornerit takutippaat uppertut sumiikkaluartulluunniit ulluinnarni inuit eqqaamiorisatik peqatigigaangamikkit ilinniartitsinerup anersaavanik immersuisinnaasut. Suliniuteqarnerlu nunaqqatigiit eqqaamioriillu tusintillit arlallit akornanni annertusiartuinnartillugu, inooqatigiit uummaarissusillit taakkunani tamani pinngoralerput. Nunagisallu immikkoortuini angusaqarfissatut siunniussimasat taamatut aaqqissuussamik suleriaasillit najugaqarfinnut assigiinngitsunut toqqammaveqarluartumik siammariartuinnalerput – ineriartornerup ingerlaavartup alloriarfissaata pingajuannut ikinngutit anngussinnaalersillugit malunnartumillu ineriartorneqalersillugit. Tassaniipporlu Bahá’ít silarsuaanni ilinniarnerup killiffigisaa, ingammik innuttaasut assigiinngiiaartut Bahá’u’lláhp takorluugaanut qanilliartuinnarneranni amerlasoorsuakkuutaarlutik Bahá’ít suliniutaannut amerliartuinnartut akuujartuinnalerfianni, ikinngutit ilikkagaqarfissaraat qanoq inuppaat Aqqit Annersaata innuttaannut namminneq ilaasutut isigileriartorneranni upalungaarsimalissanerlutik. Sumiiffinni taamaattuni Upperisap ilinniartitsinikkut suliniutaat ileqqussat aalajangersimanerusut tunaartaralugit ingerlalersoq isigaarput, meeqqat ukiumiit ukiumut ajornaateqanngitsumik klassiniit klassinut ingerlaartalersut, inuusuttuaqqallu anersaakkut nammineersinnaalernissaat pillugu programmit tutsuiginartumik iluatsittumillu kingoraartaattalernerisigut. Sumiiffinni taakkunani institutit sungiusarfiit meeqqat inuusuttuaqqallu amerliartuinnartut anersaakkut ileqqussakkullu pissarsinartumik nukittorsaataasumillu ilinniartitaanissaat qulakkeerniarlugu inunnit isumalluutissat naammattut pigilernissaat ilikkariartorpaat. Sammisaqarfinnut toqqammaviliisussanut taamaattunut peqataasarneq innuttaasut kulturiannut ima toqqammaveqarsimalertigaaq allaat inooqatigiit akornanni inuunermut pinngitsoorneqarsinnaanngitsutut isigineqaleriartorluni. Inuit namminneq ineriartornissaminnik isumaginnilersut akornanni uummaarissuseq nutaaq pilersarpoq, inuiaqatigiit iluanni nukinnit eqissunnermik ilatsiinnarnermillu pilersitsisartunit soriagassaajunnaalersarlutik allaat. Timikkut anersaakkullu siuariartornissaq ilusinikkiartulersarpoq. Inuiaqatigiit iluanni piviussuseq nutarterluni allanngoriartulerpoq.

Ikinngutit iluatinnartusi, ilumut maanna piffissanngorpoq Tamanit Asaneqarnerpaamut qujamasunnissamut. Kajumittuunissamut pissutissarpassuaqarpugut. Taamaattoq aamma suliassap sinneruttup annertungaassusia arajutsisimanngilarput. Soorlu siusinnerusukkut oqaatigigipput, tunngaviusumik nunap immikkoortuani anguniagaqarfissatut toqqagaasimasuni untritilippassuarni uppertut amerliartuinnartut akornaminniittut peqatigalugit ataavartumik ineriartornerup siuarsarneqarnissaanut piginnaanngorsaanissamillu aallussisussanik saqqummerartoqartariaqarpoq, piginnaatsimikkut iliuusissallu pillugit isumaliutiginnillutik malinnissinnaassusilinnik, misilittakkatillu aqqutigalugit ilikkarsinnaassuseqartunik. Sumiiffinni tamani inunnik ataasiakkaanik sunniuteqarsinnaassusilinnik makisitsillutillu ingiallortaasinnaasunik – nunap immikkoortuani anguniagaqarfissatut toqqagaasimasup iluaniinnaanngitsoq, eqqaamioriilli nunaqqatigiillu aamma iluanni – tamanna unammillernartuuvoq annertoorsuaq pisariaqarluinnartorlu pinngitsoorsinnaanngitsoq. Taamaattoq taamatut pisoqaraangat inerneri nalunarneq ajorput.

Upperisami aqutsiviit pisariaqartitaq annertooq tamanna isumaliortarnerminni saaminniitikkaat isigatsigu sumik isumajunnaartaraagut, siuariartornerup nassataanik paasisat kinguneqarluartussamik tamanut siammasissumik attuuttussianngorlugit aaqqissuuttarmatigik. Peqatigitilluguttaaq misilittakkat annertusiartuinnartillugit nunagisami, nunap immikkoortortaqarfiani nunaqarfinnilu aqutsisoqarfiit assigiimmik piginnaaneqalersarput alisinnerusumik sammiveqalernermik. Inooqatigiit iluanni ineriartornermi tamanut akuulersarput, allaat inuit pisortatigoortumik ilaasortanngorsimanngikkaluilluunniit atugarissaarnissaat pillugit isumassuisarlutik. Institutit ineriartortinnerisa kingunerinik innuttaasut siuarsarneqarnissaat sunniutissanik pingaarutilinnik itisuunillu nassataqartussaq siunerminniitillugu, institutit sungiusarfiit qanoq nukittorsarneqassanersut immikkut eqqumaffigisarpaat. Pilersaarutillu pisariaqartitaasa inooqatigiinnit ukkatarineqartariaqassusiisa ataavartinneqarnissaa siunerminniitittuinnarpaat, ikinngutillu amerliartuinnartut annertunerujartuinnartumik ataasioqatigiittuinnaqqullugit kaammattugaralugit. Unneqqarillutik aqutisivikkut aningaasaqarnikkullu ataqatigiissaakkamik aaqqissuussat akisussaaffeqartumik pitsanngorsartuarpaat, Upperisap siammariartornera patajaallisarneralu qajannaatsumik toqqammaveqartuusinnaaqqullugu. Tamakkunani tamani inooqatigiit iluanni atukkat pisuttorsartarpaat anersaakkut nukiit kimittuut appakaassorsinnaaleqqullugit.

Najugarisami peqatigiit ineriartornerat annertusiartortillugu, ikinngutit piginnaatsit nutaat ineriartortissimasatik nunaqqatimi akornanni atukkatigut pitsanngorsaanissamut atortarpaat, kajumissuseq ilinniutinik guuterpaluttunik ilinniarnerminni pigilersimasartik atugaralugu. Suliniutit sivikitsumik sivisussusiligaasartut amerlisimaqaat, sammisat pisortatigoornerusut isorartunerulersimapput, maannalu ineriartortitsinissaq siunertaralugu kattuffiit Bahá’íussutsimit isummersorneqarsimasartut ilinniartitaanermik, peqqissutsimut tunngasunik, nunalerinermik allanillu sammisaqartut amerlisimapput. Inuit ataasiakkaat akornanni nunaqqatigiillu inuunerisa iluanni pissuserisakkut allanngorsimanerit nassatarisaat ersarissut aqqutigalugit ilisarnavissumik Bahá’u’lláhp Siunertaani nukik inuiaqatigiit iluanni nappartitsisussaq eqeeriartulersoq malunnarpoq. Tupigisassaanngilaq taamaammat inooqatigiit iluanni iliuuseqarnernit taamaattunit – annikikkaluarpata imartugaluarpataluunniit, sivikikkaluarpata sivisunerugaluarpataluunniit – inooqatigiit Bahá’ít nunat tamalaat akornannut tunngassutilinnut allattoqarfiinit inuiaqatigiit iluanni nalinginnarmik oqallisigineqartunut peqataanissamut annertunerujartuinnartumik iliuuseqarniarlutik akuuniarlutillu isummersortalersimapput. Tamanna tassaavoq Upperisap iluani suliat ilaat pingaarutilik ajunngitsumik aamma siuariartorsimasoq. Nunagisap iluani inuiaqatigiit iluanni qulequttanut pingaartinneqartartunut isumalittullu isigineqartartunut oqallinnermut – s.i. angutit arnallu naligiinnerat, nuttarnerit akuunerulersitsinerlu, inuiaqatigiit iluanni nutaanngoriartornermut inuusuttut sunniisinnaassusiat, upperisarsiornikkut akaareqatigiilluni inooqatigiinneq, allanullu - akuulluni isummanik tunniussisarneq patajaannerujartuinnarpoq, piginnaaneqarnerusumik paasisimasaqarnerusumillu toqqammaveqarnerusumik aallunneqartalerluni. Aamma sumiluunniit najugaqaraluarunik, suligaluarunik ilinniagaqaraluarunillu, uppertut qanorluunniit ukiullit aamma qanorluunniit tunuliaqutaqartut oqallinnernut aalajangersimasunut kimilimmik tunniussaqartalerput, avatangiisiminnullu malunnartittalerlugu isiginneriaaseq aalajaatsumik pissusilik Bahá’u’lláhp Saqqummernerata isorartoorsuup nassatarisaa.

Oqallittoqartillugu Upperisap sumiiffinni assigiinngitsuni isiginneriaasia siammarneqarsimaqaaq ingammik internetimi pisortatigoortumik Upperisap saqqumiffiatigut, nunagisamilu Bahá’ít nittartagaat amerlasuut aqqutigalugit, nittartagarlu Bahai.org aqqutigalugu iserfissat tassunga attuumassuteqalersimasut ilanngussorneqarmata. Tamanna Siunertap siammarterneqarnissaanut illersorneqarnissaanullu nalilerujussuuvoq. Ullut ikittuinnannguit ingerlanerini isiginnaartut amerlasoorujussuit Upperisaq pillugu paasissutissat peqqissaarullugit katersorneqarsimasut qimerloorsinnaalersimavaat ukiunik 200-nngortorsiornermut atatillugu nittartagaliortoqarmat ataatsikkut oqaatsit assigiinngitsut qulingiluat atorlugit, maannalu taanna aamma allisarneqarsimavoq nunat assigiinngitsut tassunga ilanngussormata, nalliuttorsiornerit assigiinngiiaarsimaqisut tunuliaqutserlugillusooq. Maannattaaq nittartagaq Bahá’ítut atuagaasivissuaq innersuutitalik pilersaarusiorluarneqaleruttorpoq, tassani issuakkat siusinnerusukkut nutserneqarsimanatillu saqqummersinneqarsimanngitsut aamma Allakkanit Illernartuneersut piffissap ingerlanerani internetikkut saqqummersinneqartalissallutik. Aammattaaq Bahá’u’lláhp ’Abdu’l-Bahállu Allagaat atuaganngorlugit tuluttuumut nutsikkat ukiuni aggersuni saqqummersinneqalersaarput.

Santiagomi Chilemi, Battambangimilu Cambodiami Naalaffissuit atoqqaarfissiorneqaqqammersut kingulliit aaqqissuussamik eqiteruffiulersut ilagaat kajumigineqaqisut, Upperisap sumik toqqammaveqartuuneranik nunagisani taakkunani naaralaartitsivittut atuutilersimasut. Sulilu amerliartortussanngorput. Nuannaarutigeqalugu nalunaarutigissavarput Colombiami Norte del Caucami Naalaffissuassap atoqqaartinneqarnissaa juuli qaammat pisussanngormat. Naalaffissuittaaq nutaassat allat sanaartorneqalernissaat qallilluinnarput. Vanuatumi sanaartornissamut akuersissutissat pissarsiarineqalerput. Indiami aammalu Demokratisk Republik Congomi suliaq imaannaasimanngeqisoq piumasarpassuaqarsimasorlu aqqusaaqqaarlugu kiisami iluatseqisumik nunaminertamik pissarsiffiusimavoq. Naw-Rúzimi Papua New Guineami nuna tamakkerlugu Mashriqu’l-Adhkárissap ilusissaata saqqummiuteqqaarnerata qiimasuutigineqarnera suli qaangiuterianngitsoq Kenyami Naalaffissuassap ilusissaa aamma saqqummiunneqarpoq. Pisut tamakku nalaanni Mashriqu’l-Adhkár ingerlatsivittut pillugu nalunaarusiaq allagaatinik katersanik imaqartoq, qanittumi Misissuisarfitta katersorlugulu piareersarsimasaa saqqummeqqammersoq, nunaqqatigiit akornanni qinoqatigiittarnerup pingaassusianik paasisaqarluarnerulernissamut kaammattuutaassasoq qularinngilarput. Tassami kiffartuussillutik suliaqarnerminni, ingammik akulikitsumik qinoqatigiinniarlutik katersuuttarnermikkut, Bahá’ít sumiikkaluartulluunniit siunissami Naalaffissuassat anersaakkut toqqammavilersugaraat.

Ukiut pingasut amiakkuinnanngulerput suliniut ukiut untritillit sisamararterutaannik sivisussuseqarsimasoq 1996-imi aallartinneqartoq ataasiinnarmillu anguniaqartoq aallartinneqarmalli: tassa amerlasoorsuakkuutaarlutik isaalersussat pillugit suliamut annertuumik siuarsaanissamut suliniut. Riḍván 2021-mi Bahá’u’lláhp malinnittaasa Pilersaarusiaq ukiumik ataasiinnarmik sivisussusilik ingerlatissavaat. Ukiup ataatsip naakkaluaqaluni ilippanaatinik ulikkaartup Pilersaarutit arlaqartut siaangasutut ittut aallarnisarfigissavai Siunertap ingerlaarfiata Bahá’ít Ukiuisa untritilikkaartut pingajuannut appakaaffissaat. Ukiup pisussanik pingaarutilissuarnik pisoqarfiusussap ilaatigut imarissavaa nunarsuarmi Bahá’ít immikkut ’Abdu’l-Baháp toqukkut qimagunnerata ukiut untritillit qaangiunneri eqqaaniarlugit Bahá’ít Nunarsuarmi Qitiusoqarfianni katersuunnissaq, tassungalu Nunat Tamakkerlugit Anersaakkut Isumasioqatigiiffinnit Nunallu Immikkoortortaannut Siunnersuisoqatigiinnit sinniisussat qaaqquneqassapput. Taamaattoq tamanna aallarniutaannaassaaq uppertunut ukiuni qulikkaartuni tullinnguuttussani pisussanut piareersarfissatut. Januaari qaammat takkuppat Naalakkap (’Abdu’l-Baháp) Kingornussassiuinerata Testamentiatalu pisortatigoortumik tusarliullugu atuarneqaqqaarneqarfiata ukiunik untritilinnik qaangiunnerata nalliussineranut atatillugu Nunami Illernartuutitami ataatsimeersuartitsinikkut malunnartinneqassaaq Nunavissuarni Siunnersortit taakkulu Ilinniartitsinissamut Illersuinissamullu Ikiortaat tamaasa katersuutsinnerisigut. Oqaluttuarisaanitsinnut immikkoorutilimmik taamatut marlussoriarluni katersortitsisoqarneranit anersaakkut nukik pilersinneqartoq Guutip ikinngutaannut nunani sumiluunniit najugalinnut ingerlateqqinneqassaaq. Tamanna siunertaralugu qaammatini tulliuttuni nunarsuaq tamakkerlugu ataatsimeersuartitsisoqartassaaq, Ukiumut Ataatsimut Pilersaarutip pilersussap ukiuni arlalinni suliniuteqarfiusussap aallarnisaatissaanik.

Tassa Naalakkap (’Abdu’l-Baháp) Pilersaarusiaata Guuterpaluttup iluani pisussaq nutaaq pitarukkaluttualerpoq. Sulili pisussaq pissanganarlunilu qaninnerusoq siuninnguatsinniippoq. Bábip Inunngornerata ukiunik 200-nngortorsiutigineqarnissaa maanna ukiup aappaa avillugu qaangiuppat pisussanngortoq. Piffissap tamanna Upperisatta Inuunini Akigalugu Kalerriiartortuata immikkut sapiilluinnartuusimaneranut eqqaaniaaviussaaq, Ajoqersuineratami pissanganarluinnartup inuiassuit oqaluttuarisaanermut nutaamut ajassimavai. Naak ukiut taakku nalitsinniit ukiunik untritilinnik marlunnik nikingagaluartut, inuiaqatigiit Báb-ip saqqummerfiisa nalaannisullu naqisimanninnerup misinnarnera eqqarsaatigalugu, inuppassuillu tarnikkut ilisimasaqarusullutik akissutissanik nassaarusullutik qilalersut suli atuupput. Qanoq tulluuttumik ukiut 200-t qaangiuttut nalliussineqarsinnaanersut eqqarsaatigissagaanni, ilisimavarput nalliussinerit taakku namminneq immikkorluinnaq pissuseqartussaasut. Ukiullu 200-nngortorsiuilluni nalliussinerit qaangiuteqqammersut eqqarsaatigissagaanni naatsorsuutigaarput nalliussinissat tullinnguuttut siuliminnik annikinnerunatillu akuutitsinissaq eqqarsaatigalugu minnerussanngitsut. Pisussat nunaqqatigiit, illoqatigiit uummatillu tamarmik qilanaarlutik pilerisullutillu ilimasulluarfigiumaaraat qularisassaanngilaq.

Qaammatit aggersut aamma eqqaaniaaffiusussaapput Bábip malinnittaannut qunusuitsunut – arnat angutillu sapiitsut uppernermikkut assissaqanngitsumik pilliuteqartumillu takutitsisarsimasut Siunertap oqaluttuarisaanerata allattorsimaffianni naassaanngitsumik eqqaamaneqartussat. Ersisuillutik, tunniusimalluinnarlutik, sumulluunniillu pituttorsimanatik taamaallaat Guutimut, iliuuserisimasaat kimulluunniit taakku suliaannik paasinnilersimasumut tupigusutsitsisussaapput. Uissuumminanngitsuunngilarlu løvitut uummatillit taakku amerlasuut qanoq inuusussimatigissusiat oqaluttuarisaanermut aanngartussaanngitsumik sunniuteqartussamik iliuuseqaramik. Piffissami aggersumi qanortoq taakku maligassiuisuunerat uppertunut tamanut sapiissusermik tunniussisuugili – ingammik inuusuttunut, aammaarlutik eqeersaaqataaffissamut matumunnga siuttuusussatut aggersarneqartunut allamillu siunertaqanngitsumut taamaallaat nunarsuarmik nutaamik ilusilersuinissamik.

Tamanna tassa neriuuterput ersarilluinnarlunilu qaammaarissoq. Nangittussatut tulleriissaakkat arfinillit Riḍvánip matumap ukiunillu 200-nngortorsiorluni nalliuttorsioqqinnissap akornanniittuni – ilumut Pilersaarusiap maanna ingerlasup ukiuini sinneruttuni pingasuni – qanortoq asanninneq tamanik pitaasoq tamanillu akimuisoq Bábip malinnittaasa qaamaneq guuterpaluttoq siammassallugu kimitsisigisimasaat, ilissinnuttaaq nersortarialissuarnik iliuuseqarnissassinnut kimitsisuugili. Qilammiorpaluttumit ikiugaanissamut tigusisuujumaaqqullusi Alloriusap Illernartup saavani qinuvugut.

Ikinngutit asangaakkat

Nalliuttorsiorfiit Annersaat qalliartuinnartillugu qujamasunnermik isumalluarnermillu

killinneqarsimalluta ingerlaarpugut – qujamasuppugut tupinnartulianut Bahá’u’lláh-p malinnitsiminut angusaqartitsisimaneri pillugit, isumalluarpugullu siunissami qaninnerpaami pisussat pillugit.

Bahá’u’lláh-p Inunngornerata ukiuisa 200-nngortorsiorneranut atatillugu nunarsuaq tamakkerlugu nalliuttorsiorsimanerit kimitsisoralugit siumukartuarneq pilersimasoq suli annertusiartuarsinnarpoq. Bahá’í-tut inooqatigiit ineriartornerat sukkatsikkiartuinnartoq, piginnaaneqaleriartuinnarnerat, ilaasortallu amerlanerit piginnaasaannik atuilluarsinnaalernerat, qanittumi nunarsuaq tamakkerlugu angusat pillugit eqikkarlugit nalunaarsukkani ersarilluartumik malunnaateqartuupput. Ingammillu immikkut malugisariaqartoq tassaavoq inooqatigiit akornanni annertunerusumik peqatigiisitsiniarluni siuarsaanerit annertusisimanerat. Ukiunut Tallimanut Pilersaarusiaq maannamut ingerlaartoq malittaqarpoq ukiuni kingullerni 20-ni Bahá’í-t silarsuaanni suliniutit taakkununnga tunngassutillit tulleriissaarisumik pitsanngorsarlugillu amerlisarnissaannik ilungersuuteqarsimanermik – pingaartumillu immikkut maluginiagassaq tassaavoq Pilersaarusiap ukiuini siullerni ukiut marluk affarlu ingerlariiginnartut qitiusumik sammisaqarfiusartut taakku affaanik sinnertumik amerlereersimammata. Nunarsuarlu tamakkerlugu inooqatigiissut qaqugukkulluunniit inuit millioninik sinnillit sammisaqartitsinernut taamaattunut akuulersissallugit sapernagu takutereerpaat, anersaakkullu piviussutsit suussusiinik misissuitillugit taakkununngalu qisuariartillugit. Piffissamissaaq sivikitsumi tassani qinoqatigiinniarlutik katersuuttartut marloriaatingajammik amerlisimapput – tamannalu inuiassuit neriunnerup tunissutillu Aallaaviannut ungasilliartuinnarsimanerannut qisuariarneruvoq pisariaqarluinnartoq. Ineriartorneq taanna immikkut neriulluarnartuuvoq, tassami qinoqatigiilluni katersuuttarnerit najugaqarfigisami inuunermut anersaamik nutaamik pinngortitsisarput. Qassinilluunniit ukioqaraluartunik ilinniartitsinissamut ilungersuuteqarnermik tapertaqarluarlutik,

taamatut sammisaqarnerit taakku qaffatsitaasumik siunertaqartut matuminnga ikorfartuisuussapput: inooqatigiit pilersillugit Guutimut pallorfiginninnermikkut, inuiassuarnullu kiffartuussinermikkut immikkooruteqartut. Tamanna malunnarnerpaavoq nunagisap immikkoortuini angusaqarfissatut siunniussimasaqarfiit iluanni Bahá’í-t sammisaqartitsigaangata peqataasorpassuaqarfiusartuni, ikinngutillu inooqatigiinni alloriarfiit pingajuat qaangerlugu ineriartorfioreersimasut akornanni. Nuannaarutigeqalugu maluginiarsimavarput nunagisap immikkoortuini angusaqarfissatut siunniussimasaqarfiit iluanni taama malunnartigisumik siuariartorfiusimasuni maanna Pilersaarut aallartimmalli marloriaataat sinnerlugu taakku amerlereersimammata, maannalu 500-t missaanniilereerput.

Taamatut nalunaarsukkat aallaavigalugit taakkartuinerup naakkaluartup allanngortussat aggersut annertussusissaat immini naammattumik qulaajarsinnaanngilaa. Pilersaarutip ukiui marluk sinneruttut neriunaateqarluarfiupput. Ukioq kingulleq qaangiuttoq annertuumik angusaqarfiusimavoq nunagisap immikkoortuini angusaqarfissatut siunniussimasaqarfiit iluanni nukittunerusumik siuariartorniarlutik pilersaarusiorfiusimasuni misilittakkat naapertorlugit ilikkarsimasat suusimaneri siammasissumik siaruarterneqarsimammata, neriuutigisatsitullumi taakku ilisimasat atortussallu eqqarsaatigalugit katersuuffinngorsimapput. Nunarsuaq Tamakkerlugu Ilinniartitsinissamut Qitiusoqarfiup, Siunnersortit, taakkulu ikiortaasa qasusuitsut pisinnaasatik tamaasa atorsimavaat ikinngutinut nunarsuarmi sumiikkaluartunulluunniit ilinniarnerup tamatuma annertusiartuinnartup iluaqutigineqarnissaata qulakkeerneqarnissaa anguniaqqullugu, ilikkarsimasaallu tamakku namminneq inuunerisaminnut tulluussaaqqullugit. Tipaatsuutigeqaarput takullugu nunagisap immikkoortuini angusaqarfissatut siunniussimasaqarfinni amerliartuinnartuni, taakkulu eqqaamiuini nunaqqataasalu akornanni, ikinngutit sunniutilittaasut appakaatilersimasut, iliuutsitillu aamma isumaliutiginneqqissaartarnertik aqqutigalugit, piffissami aalajangersimasumi avatangiisiminni siuariartornissap aqqutissaanut piumasaqaatit qanoq ittuunersut nassaariortulerlugit. Institut-i sakkussatut kimittuujusoq atorluagaraat, taassumalu imaqqortussusia iluaqutigalugu anersaakkut timikkullu inooqatigiit siuarsarneqarneqarput, iliuuseqartarnerisigullu amerliartuinnartunik nutaanik allanik akornannut ilannguttoqartaannalerpoq. Soorunami piffimmiit piffimmut pissutsit allanngorartorujussuusarput, soorluttaaq siuariartornerup ilisarnaatai aamma allanngorartuusartut. Kisianni tulleriissaakkamik iliorniarsari

neq aqqutigalugu, kinaluunniit suliassamut siunitsinniittumut kinguneqarluartussamik tunniussaqarsinnaavoq. Sumiikkaluaraanniluunniit nuannaarnartaqaaq tarningit allat isumalimmik oqiliallannartumillu oqaloqatigisaraangatsigit, tamakkulumi pilertornerusumik arriinnerusumilluunniit anersaakkut killinneqarnermik malitseqartarput. Uppertup uummataani ikualaneq qaammarissiartuinnartillugu, taassuma kissalaarneranit sunnerneqartut kajumilernerisa kimia assinganik alliartuinnartussaavoq. Uummammullu Bahá’u’lláhmut asanninnermik ilumiugineqartumut, allamik suliassamik kajuminnarnerusoqannginnerpa tarnikkut ilassaqqissunut qanillattornissaq, kiffartuinerullu aqqusinnersimaneranut iserlaanut kaammattuisuunissaq, misilittagaqaleriartorneranni ingiallortaanissaq – qiimasunnarnerpaanullu ilaagunarpoq – tarningit uppernermikkut qularunnaartut isigissallugit, namminneerlutik nikuittut, allallu aqqutissamut ingiallortaasut ikiorlugit aallartillugit. Tassa tamakkuupput inuunerup qarsupittup matuma tunniussinnaasaani iluatinnarnerpaasut ilaat.

Anersaakkut suliassap siuariartortinnissaanut neriunaatit suli pissanganarnerulerput Báb-ip Inunngornerata ukiunik 200-nngortorsiornissaa qalliartormat. Soorlu siuliani ukiut 200-nngortorsiorluni nalliuttorsiornernisulli, nalliuttorsiornissaq manna eriaginassutsimigut nalissaqanngilaq. Bahá’í-nut tamanut tupinnaannartumik periarfissiivoq avatangiisiminnut eqeersaatigissallugu ilumut Guutip Ullua angingaartorsuaq pitarussimasoq, Guutillu Pissusiata Saqqummernerisa marluusut Taakku appakaassimanerisa malitsigisaanik saammaanneq qilammiorpaluttoq immikkut qorlortorsuanngorsimasoq, Qaamarngullu Aallaaviisa tulleriissut Taakku nunarsuatta killingiusaa qaammarsarsimagaat. Ukiup kaaviiaarfiisa marlussuit aggersut iluanni periarfissanut uuttuutaasussat tamanit naluneqanngillat, ukiut marluk matuma siorna ukiunik 200-nngortorsiuilluni misigisimasat aallaavigalugit ilikkakkanit, ukiorlu manna Inuuissiorfissat Illernartut Marlussuit nalliuttorsiutiginiarlugit pilersaarusiorneqalerpata, ilikkarsimasat taakku nalliuttorsiornissamut atorluarneqassapput. Ukiunik 200-nngortorsiorfissaq qanilliartuinnartillugu, akulikitsumik ilissi sinnerlusi Ilerfit Illernartut iluanni qinnussisarumaarpugut tulluartumik Báb-i naalannartikkumaarissi Siunertallu Taassuma Siulittuutigisimasaata siuariartortinnissaanut ilungersornissinni iluatsitsiumaartusi.

Ukiut Ilusilersorfiusut ukiuisa untritilikkaartut siulliat ukiut marluk affarlu qaangiuppata naasussaavoq. Ukiut untritillit atorlugit ilungersuutit illernartut aqqutigalugit toqqammavigisap patajaallisarlugulu siammarterneqarfia, Upperisap Ukiuisa Sapiitsuliorfiusut nalaanni pilliuteqangaaqaluni toqqavilerneqarsimasoq matullugu naqissusertussaavaa. Piffissamissaaq tassani inooqatigiit Bahá’í-t ‘Abdu’l-Bahá-p Toqunerata ukiunik untritilinnik qaangiunnera nalliussissavaat, Naalakkap asasatta nunarsuup matuma killeqarfii akimorlugit aniguisitaaffia, Angummilu najugaanut qilammiorpaluttumut uteqqiffia. Taamani ilisaanera, aqaguani pisoq, pisimasuuvoq “Palæstinami siornatigut takusimasani asseqarsimanngitsoq”. Naammassilermat timaa Báb-ip Ilerfata iluani qilaanngusap iluanut ilineqarpoq. Taamaattoq Shoghi Effendimit takorloorneqarpoq tamanna utaqqiisaagallartumik aaqqissugaasoq. Iliverlu illernartuut piffissanngorpat napparneqarumaartoq ‘Abdu’l-Bahá-p immikkorluinnaq inissisimasuuneranut tulluuttoq.

Maanna tassa piffissanngorpoq. Nunarsuarmi Bahá’í-t maanna kajumissaarneqarput timip illernartup tamatuma naassaanngitsumik ilineqarfissaa nappaqqullugu. Ri ḍ ván-ip Naatsiiviata qanigisaani napparneqassaaq, nunami Kusanassutsip Pilluaqqusaasup illernartunngortillugu tummisarsimasaani; ‘Abdu’l-Bahá-p Ilerfa ‘Akka-p Haifa-llu akornanni Ilerfit Illernartut akornanni titarnertut malittarissagaanni qaarajuttumik iluseqartup akornanniissaaq. Ilusissaata pilersaarutigineqarnera ingerlaleruttorpoq, qaammatinilu aggersuni tamanna pillugu suli annertunerusumik paasissutissanik pilersuisoqarumaarpoq.

Ukiumut aggersumut pisussat neriulluarnartut isumaliutigileratsigit misigissutsit nuannaangaarnermik imaqartut maligaasartutut ilutsinnit qaffakaapput. Tamassi minitaqarasi qiviarpatsigit – Bahá’u’lláh-mut kiffartuiniarlusi sulissutiginnittuususi, nunanilu sumiluunniit eqqissinissaq pillugu suliniuteqartusi – suliassarsi qaffasingaartoq naammasseqqullugu.

Pissutsit piviusut appakaakkiartortut marlussuit pissutigalugit oqaatsit makku ilissinnut tusarliutissallugit kiminneqarsimavugut. Piviusoq siulleq tassaavoq coronavirusimik tunillaassuunnerup nassatarisai aarlerinartut amiilaarnartullu nunarsuaq tamakkerlugu paasineqariartuinnalersut. Nunani amerlasuuni, naak ajunaarnersuaq pinngitsoortinniarlugu sapiitsoqaluni aalajangiusimaqalunilu peqatigiissumik iliuuseqartoqarniartaraluartoq, pissutsit maannakkut pisut ilungersunarsereerput, ilaqutariinnut inunnullu ataasiakkaanut alianaqisunik kinguneqartartumik inuiaqatigiiusullu tamakkertaarlugit allaat ajornartoornermut naloriunneqartarlutik. Naalliuutit aliasuutillu immap maliisullusooq sumiiffinniit sumiiffinnut qaartarput, nunallu assigiinngitsut sanngiillisissallugit, piffissani assigiinngitsuni, pissutsini assigiinngitsuni.

Piviusut aappaat, ullullu tamaasa malunniukkiartuinnartoq, tassaavoq Bahá’ít silarsuaat pinertoqisoq annikillisimanngeqisorlu uummaarissuseqarluni oqaluttuarisaanermi eqqaamaneqartuni unammillernartup aatsaat taama annertutigisup saavaniilersimasoq. Qisuariarsimanersi immikkuullarilluinnarsimavoq. Qaammat kingulleq Naw-Rúzip nalaani allaffigigatsigit, piukkusseqaluta taakkartorparput inooqatigiiusutut naak nalinginnarmik sammisarisartakkassinni akorngusersorneqarsimagaluarlusi ajasoornaqisumik piginnaaneqartuususi. Sapaatit akunnerisa taakku akornanni pisimasut, ikinngutinut amerlasuunut sakkortunerujartuinnartumik killilersugaanermik misigisaqarfiusimasut, suli ilissinnik nuannaartorinninnitsinnik annertusisitsiinnarsimapput.

Nunarsuarmi sumiiffinni allani misilittakkanit ilikkarsimasatik naapertorlugit, inooqatigiit ilaasa innuttaasut akornanni peqqinnissaq eqqarsaatigalugu piumasaqaatit pillugit isumannaatsumik nutaaliortumillu periuseqarlutik qaammarsaassuteqarfigisarsimavaat. Immikkut sammineqarsimapput virusimit tunillatsinneqarnissamut ulorianartorsiornerpaajusut, tamatumalu siammarnerata nassatarisaanik aningaasarsiornikkut ajornartorsiulertussat; suliniutit tassunga tunngassutillit nutaarsiassaleriffimmi Bahá’í World News Servicemi sammineqarsimasut piffissami aggersumi amerlaneroqalutik takkuttussanut assersuutissaapput ikittuinnannguit. Taakkununnga aamma tapertaliunneqarput anersaakkut piginnaatsit nalitsinnut naapertuuttut sorliit nukittorsarneqarlutillu siuarsarneqarnissaannut misissuinermut tunngassuteqartut. Suliniutit taamaattut amerlasuut allatut ajornartumik ilaqutariit ataasiakkaat iluanni inuttulluunniit kisimiilluni ingerlanneqartuupput, taamaattoq pissutsit attaveqaatillu periarfissaqartitsigaangata, ersoqatigiittutut misigineq immikkooruteqarluinnartoq pimoorullugu ujartorneqartarpoq tarningit assingusumik atugaqartutut misigisut akornanni. Inooqatigiittut inuunerup uummaarissusia, ataatsimoorluni ineriartornissamut qitiulluinnartoq, ajorsartinneqarsinnaanngilaq.

Anersaakkut qiimmatsaatigisimaqaarput Nuna Tamakkerlugu Anersaakkut Isumasioqatigiiffiit, Qaamarngup Sakkutuuisa naalagaasa nikallortussaanngitsut, qanoq pikkoritsigalutik inooqatigiit siuttuuffigisatik siulersorneraat takugatsigu, qanorlu ajornartoornermut maanna atuuttumut qisuariarnertik takutimmassuk. Siunnersortinit taakkulu Ikiortaannit annertuumik tapersersorneqarsimapput, taakkumi, pisarnermissut, sapiitsoqalutik asannittumik kiffartuussinerup erfalasua pavunga kingumut qullarsimavaat. Nunagisaminni pissutsinut ilaanni pilertoqisumik allanngupallattartunut malinnaalluartuunermik saniatigut, Isumasioqatigiiffiit suliassat Siunertamut attuumassutillit pisariaqartut ingerlattarsimavaat, ingammik qinersinermut tunngassuteqartut, taakku ajornanngitsumik ingerlanneqarsinnaasimagaangata. Akulikitsumik attaveqaatit aqqutigalugit attaveqartarnikkut, aqutsiviit aalajangiisussallu silatusaartumik siunnersuisarsimapput, eqqissiallannartumik tuppallersaasarlutik, kipisuitsumillu kaammattuiuartarsimallutik. Arlaleriaqalutik inuiaqatigiit najukkamik akornanni qulequttat oqallisaasartut pillugit akissutissanik kinguneqarluartussanik nutaanik unnersuussisalersimaput. Naw-Rúzimi nalunaarutitsinni ilimagisatsitut eqqaasarput inuiassuit pinertussutsimikkut misilinneqaatissaat manna itinerusumik isiginnittaaseqalernissamik nassataqarumaartoq, maanna piviusunngoriartulereerpoq. Siuttut, isumaliorumatuullu nuimasut oqaaseqartartullu allat tunngaviusumik isummat siunissamilu angorusutat sapiisertumik toqqammaveqartartut qanittoq tikillugu eqqartorneqarneq ajoraluartut, maanna eqqartorniartalerpaat. Tamakku maannakkut qaammaallannerinnaagallarput siusissut, taamaattoq nunarsuarmioqatigiittut ataasioqatigiissutut misiginissap takkukkumaarnissaata ilimanaateqarneranut periarfissiisuupput.

Bahá’ít silarsuaanni pinertussuseq manna iliuutsit aqqutigalugit takutinneqartoq isigisarput tuppallersaatiginiassaqqaarlutigu nunarsuaq tamakkerlugu nappaatip tunillaassuuttup inuiassuarnut kingunissaa aliasuutigalugu nikalluallaatiginngitsuunngilarput. Alianaq, arajutsisimanngilarput uppertut ilagisaallu naalliuummut tamatumunnga aamma akuutinneqarmata. Ikinngutinut ilaquttanullu avissaarsimaneq pisortatigoortumik isumannaatsuunissaq pissutigalugu piumasaqaataasoq maanna nunarsuatsinni inuppassuarnit malinniarneqartoq, inuit ilaannut avissaarsimanermik ataavartumik kinguneqartussaavoq. Ullaakkut qaalernerit tamaasa qularnanngilaq naalliuutit arlaqartussat aqqusaarneqartarumaartut seqineq tarritserlugu. Qanortoq silarsuarni naassaanngitsuni naapeqqikkumaarnissamik neriorsuutip asasaminnik annaasaqartut tuppallersaammik tunigiligit. Uummataat oqilisaqqullugit qinuvugut, Guutillu saammaannerata ungugiligit ilinniarnermikkut, inuutissarsiornermikkut, angerlarsimaffeqarnermikkut, allaat nerisassaqarnermikkut navianartorsiortinneqartut. Ilissinnut, aammalu asasassinnut nunaqqatissinnullu tamanut, Bahá’u’lláh iluunngarluta ilungersortumik qinnuigaarput pilluaqqoqqullusi ikioqqullusilu.

Aqqutissaq qanoq takitigigaluarlunilu naalliunnartigigaluarpat, qularinngilluinnarparput aqqutiginissaanut nukissaqarlusilu aalajangiusimallusi piumassuseqartusi. Neriunnerup, uppernerup, isumassiuimatussutsillu toqqorsiviinit tigooraavusi, allat pisariaqartitaat ilissi pisariaqartitassinnit salliutillugit, arsaagaasimasut anersaakkut inuussuteqarnissaannik pissaqartillugit, akissutissallu pillugit qilalersut nalerisimaalersillugit, nunarsuullu pitsanngorsarneqarnissaanut sullissiniarlutik kipisattunut atortussaannik tunioraallusi. Kusanassutsip Kukkusussaanngitsup tunniusimallutik malinnittuinit qanoq ililluta minnerusumik ilimasuuteqassagatta?

Ukioq piareersarfiullunilu isummersorfiusoq, annertuumillu ilungersuaffiusimasoq, maanna qaangiuppoq, ‘Abdu’l-Baháp qimagunnerata ukiut hunnorujungortorsiornera malunnartinniarlugu nunarsuarmi ikinngutit ilungersuuteqarnerannik takutitsiviusimasoq, tassungalu atatillugu Inuttaa immikkut eqqaaniarniarlugu Nunami Iluartuutitami malunnartitsiniarnermut sinniisuullutik peqataasussanik aallartitsinikkut. Ilungersuutit tamakku aqqutigalugit tarningit kisissaanngitsut ‘Abdu’l-Baháp inuunera pillugu killinneqarsimapput, Bahá’í-iinnaanngitsut aamma akornanni. Inuiassuarni ilaqutariittut ilaasunut tamanut isumassuisuunera, ilinniartitsinikkut suliai, ilinniartitaanikkut inooqatigiinnerullu iluani atugarissaarnissaq pillugu suliniutinut siuarsaasimanera, nunani Kangillerni Killernilu tunngavissaqarluartumik eqqarsarluni oqallinnermut malunnartumik tunniussarisarsimasai, Naalaffissuassanik sanaartortitsiniarluni suliniutinut qamannga pisumik kajumissaarisarsimanera, Bahá’í-tut aqutsivinnik pilerlaanik siullernik ilusilersuisimanera, inooqatigiittullu inuunermi tunngassuteqartuni assigiinngitsutigut naggorissaasarsimanera – tapertariissut tamakku tamarmik Inuunerata Guutimut inuiassuarnullu kipisuitsumik tunniusimalluinnarluni kiffartuussisimaneranut takussutissaapput. Ileqqorissuunissaq pillugu oqartussani qaffasinnerpaanut anersaakkullu paasisimasalinni nalisineqarsinnaanngitsut akornanniiginnarani, ‘Abdu’l-Bahá tassaasimavoq Bahá’u’lláhp Saqqummerneratigut nukiit pilersimasut nunarsuarmut sunniunnissaannut sullortut aqqutaasimasoq minguitsoq. Upperisap innuttaaqatigiit aaqqissuunneqarnerinut piorsaalluni pilersitsisinnaassusiata nukik pigisaa qanoq ittuunersoq paasiumagaanni, ‘Abdu’l-Baháp kiffartuussilluni inuunerata nalaani angusimasai, siunnersuutillu qamuuna allanngornermik sunniuteqartartut kipisuitsumik allataaniit kuussimasut qiviaannarneqarsinnaapput. Nalitsinni Bahá’ít inooqatigiittut angusaat tupinnartut – kingullermik Ridváneqarmat nalunaarusiatsinni misissorneqartut - ‘Abdu’l-Baháp iliuuserisimasaani, aalajangigaani najoqqutassiaanniillu pilersimasuusutut tussarneqarsinnaapput.

Taamaattumik tulluassaqaaq inooqatigiit Bahá’ít maligassiuisumut kukkusussaanngitsumut Tassunga ataatsimoorlutik nersorinninnerat suliassamut annertuumut aallarnisaatitut atorneqassappat, Upperisap iluani nukiup inuiaqatigiit iluanni piorsaasinnaassusillip suli annertunerujartuinnartumik iperagaatinneqarnissaata pimoorunneratigut. Anguniakkap tamatuma pingaarnerup anguneqarnissaa Ukiunut Qulingiluanut Pilersaarusiap, Pilersaarusiallu maanna ingerlaartut allat iluanni, anguniakkatut suliassartaanniipput. Tamannattaaq nunarsuaq tamakkerlugu ataatsimeersuarnerit 10.000-inik amerlanerusut maanna ingerlanneqartut, anersaakkut suliniutip annertoorsuup aallartisarneqarnissaanut malunnartitsisussat iluanniippoq. Ataatsimeersuarnerit taakku, manna tikillugu aatsaat taama amerlatigisunik peqataasoqarnissaanik ilimagineqartut, Bahá’ít kisiisa katersuutsinnagit aamma inuiassuarnik ajunngitsumik kissaatiginnittut, assingusumillu ataasioqatigiilernissamik kissaateqartut nunarsuatsinnilu pitsaasumik atugaqarnissamut kipisattuusut katersuutsissavai. Nangaassuteqaratik siunertarisaqarlutik aalajangiusimassusiat katersuunnerit maanna pereersimalersut takutereerpaat, peqataasullu tassani isumasioqatigiinnerni uummaarissumik peqataanermikkut pisunilu qiimmannartuni tassani ataatsimoorussamik takorluugaqarnermikkut assigiimmik kiminneqarsimasarput. Qaammatit ukiullu aggersut sumik nassataqarumaassanersut isumalluaqaluta pissangassutigaarput.

2021-mi decembarip 30-anni Siunnersortit Ataatsimeersuarnerannut nalunaarusiorattali, Nunagisami

Anersaakkut Isumasioqatigiiffiit Nunallu Immikkoortortaanni Bahá’ítut Siunnersuisoqatigiiffiit Ukiunut Qulingiluanut Pilersaarusiap ingerlanerani oqartussaaffimmi iluanni sumiiffinni anguniagaqarfiusuni amerliartornissap siuariartortinnissaata annertusarnissaa pillugu periarfissat pimoorussisumik nalilersuivigisimavaat. Misigisimavugut iluaqutaassasoq, piffissap ingerlanerani ineriartornerup nalilersorneqarnissaa eqqarsaatigalugu, Pilersaarusiaq immikkoortunut marlunngorluni

ineriartortinneqassappat, aappaa ukiunut sisamanut aappaalu ukiunut tallimanut, Nunanilu Anersaakkut Isumasioqatigiiffiit kaammattorneqarput Riḍván 2026-p tungaanut nunagisaminni siuariartorneq qanoq ittuussanersoq takorlooqqullugu taamatullu Riḍván 2031-mut. Tamannattaaq sumiiffiit anguniagaqarfissat killeqarfissaasa nalilersoqqinnissaannik imaqarpoq, naleqqussaanerillu tamakku inernerissavaat nunarsuarmi sumiiffiit anguniagaqarfissat katillutik amerlassusiisa sisamararterutaannik amerlissasut maannalu 22.000-iullutik. Nalilersuinerit tigusimasavut naapertorlugit Pilersaarusiap naanerani sumiiffinni anguniagaqarfiusuni taakkunani amerliartornissaq pillugu pilersaarusiaqarfissatut isigineqarsinnaasut 14.000-it missaanniissapput. Taakku akornannit, amerliartornissaq pillugu pilersaarusiaqarfissatut isigineqarsinnaasut piffissami tassani annertusisamik suliniuteqarfiusinnaasut 11.000-inngorsinnaapput. Taakkunaniillu ilimagineqarpoq sumiiffiit anguniagaqarfiit angusaqarfissat pingajuattut taaneqartartoq qaangereersimassagaat 2031-mi 5.000-inngorlutik. Qularisassaanngitsumik, taamatut siuariartoqassappat, Pilersaarusiap ingerlarnga tamaat ilungersuuteqarneq annertooq pisariaqarpoq. Taamaattorli tamakku anguniagaqarfigissallugit piukkunnaateqartutut isigaavut,taakkuuppummi angusinnaasatut pimoorussisamik nalilersuinerit tutsuiginartut aallaavigalugit nalilersorneqarsimasut.

Tamanna pingaaruteqarpoq. Anguniagassat taamaattut piviusorsiortumik isumaliutigineqarsimajunnanngillat aqutsinermut ingerlatsiviit sullissiviillu taama malunnartigisumik ineriartorsimanngikkaluarpata, inooqatigiit iluanni suliniutit taama pilertortigisumik amerlisimasut akornanni malunnarluartumik ingerlatsinissamut piginnaaneqalersissimallugit allaat, tarningit eqqarleriissut kisinneritsut amerliartuinnartullu ilaalersimanerisa kingunerisaanik. Ineriartorneq taamaattoq anguneqarsimajunnanngikkaluarpoq ilikkagaqarnissamut – iliuuseqarnissamut, eqqarsaatiginneqqissaarnissamut, pigajuttumik paasisimasaqalernissamut, paasisimasallu allameersut pigiliunnissaannut – piumassuseqarneq ineriartortinneqarsimanngikkaluarpat, tamannalu inooqatigiit nalinginnaasut akornannut siammarlugu. Ilungersuutillu tamakku nassatarisimasaat naammassineqarsimasinnaanngikkaluarput, ilinniartitsinissamut suleriaaseq inuttullu piginnaatsit ineriartortinnissaannut tulleriiaarluakkamik Bahá’ít silarsuaanni aaqqissuussisoqarsimanngikkaluarpat. Tamakku tamarmik kingunerisimavaat inooqatigiit Bahá’ít namminneq kinaassutsiminnik sumillu siunertaqarnerminnik annertunerusumik misigisimasaqalersimanerannik. Inooqatigiit iluanni ineriartortitsiniaraanni avammut isiginissamut aalajangiusimaneq sumiiffinni amerlasoorparujussuarni kulturitut atugarineqalersimavoq; maannalu sikkerarsimalerpoq, inooqatigiit najugaanni amerliartuinnartuni, inuiaqatigiit iluanni eqimattakkuutaat annertusiartuinnartut anersaakkut timikkullu ineriartornissaat pillugu piviusumik akisussaaffeqartutut misigisimaninngorsimalluni, inooqatigiit Bahá’í-tut ilaasortaqarfii akimorluarlugit allaat. Ikinngutit inuiaqatigiinnik ineriartortitsiniarlutik ilungersuutaat, isumaginninnikkut suliaqarnermi iliuuseqartarnerat, inuiaqatigiillu iluanni pissutsinut maanna atuuttunut oqallissutaasartunut ilanngussaqartarnerat nunarsuaq tamakkerlugu ataatsimoorussamik suliniuteqarfinngorsimavoq iliuusissatut pilersaarusiamik ataatsimik toqqammaveqartoq, inuiassuit ingerlaatsimikkut anersaakkut toqqammaveqartumik ingerlaaseqalernissaat ikorfartorniarlugu aallunneqartoq. Ineriartornerit eqqartorsimasatta pingaaruteqassusiat, Aqutsivissatullu Aaqqissuussap atuutileqqaarnerata ukiut hunnorujussaata nalliuffiata nalaani maanna angusat isiginngitsuusaarneqarsinnaanngillat. Ukiuni qulikkaani marlussunni kingullerni piginnaanillit immikkut ittumik amerliartuinnarsimaneri – Bahá’í-llu silarsuaannut ilungersuutigisat, nukiup inuiaqatigiinnik piorsaasinnaassuseqartup Upperisap pigeriigaata pituussaarnissaanut naleqqiussisinnaalersitsisimasoq aqqutigalugu, assortorneqarsinnaanngitsumik takusinnaavarput Guutip Siunertaa maanna Ukiut Ilusilersorfiusut ukiut immikkut pisoqarfiusussat arfinilissaannut pisimasoq. Ridvánimi kingullermi nalunaarutigaarput Bahá’í-tut sammisaqartitsinermi peqataasut amerlasoorsuakkuutaartut tamani tamaani takussaalersimasut, uppernermillu kiminneqarsimallutik, inooqatigiit iluanni kiffartuussinissamut piginnaanerit periaatsillu pigilersimagaat, tamakkulu takussutissaasut Naalakkap Pilersaarutaata Guuterpaluttup ukiut immikkut pisoqarfiusussat pingajussaannut aallartinneranut; tamanna pillugu, Ukiumut Ataatsimut Pilersaarusiaq, taamani aallartinneqartoq maannalu naggaserneqartoq, upperlutik aalajaatsut qaqugorsuarmut eqqaamaneqartussanik siuariarsimanerannut malunnartitsiviuvoq. Maannalu suliassap annertoorsuup nutaap saavani alloriaqqiffissatsinni, uppertut ataasioqatigiillutik nikorfapput siunerminni periarfissat nutaat saaminni ammaannartut tigoriaannanngoqqallugit.

Ukiut immikkut pisoqarfiusut maanna qaangiutilersut immikkut ilisarnaatigisimavaat nunavissuarni

Naalaffissuit kingullersassaat napparneqarmat, maannalu nunagisami nunallu immikkoortortaqarfiini Naalaffissuit pilersinneqarnissaat pillugu suliniutit aallartisarneqalerput. Mashriqu’l-Adhkárip suussusia pillugu Bahá’í-t nunarsuaq tamakkerlugu annertuumik ilikkagaqarsimapput, Naalaffissuaqarnerullu nassatarisaanik pallorfiginninnerup kiffartuussinerullu qanoq ittuussusianik ilisimasaqalersimallutik. Ukiuni Ilusilersorfiusuni ukiut immikkut pisoqarfiusut arfinilissaanni Mashriqu’l-Adhkárimut atatillugu inooqatigiit iluanni qinoqatigiittartutut inuunerup naggorissup ineriartornera – taamatullu inuuneqarnerup kiffartuussinissamut kimitsisarnera – annertuumik ilikkagaqarfiusussaapput. Maanna Nuna Tamakkerlugu Anersaakkut Isumasioqatigiiffiit assigiinngitsut akornanni isumasioqatigiinnerit aallartisarneqarput, taakkulu ingerlallualereerpata, ukiuni aggersuni sukkut tamaana nalunaarutigisarumaarparput Bahá’í-tut Naalaffiit sumi napparneqartussanngorumaarnersut.

Aqqit Annersaasa ataanni inooqatigiissut akornanni piffissap ingerlanerani nukittoriartorneq annertusiartuinnartoq tipaatsuutigigaluaqalutigu, taamaattoq nunarsuarmi pissutsit eqqarsaatigalugit kipisuitsumik aporaattuarnerit pisartullu kipiluttunartorsiornermik naalliunnermillu pilersitsiuartut isigalugit itisuumik aliasuutigaavut – minnerunngitsumik nukiit aseruutaasut aammaarlutik saqqummeqqittalerneri nunat tamalaat akornanni pissutsinut innarliillutik innuttaasunullu amiilaarnartumik aqqutaluginnillutik. Ilisimalluarparput, qularinngilarpullumi, soorlu inooqatigiit Bahá’í-t assigiinngitsorpassuartigut takutittareeraat, namminneq qanorluunniit ilungersunartorsiortigigaluarunik Bahá’u’lláhp malinnittaasa avatangiisiminnut iluaallatsitsinissaq ikiuinissarlu neqeroorutigissallugu salliutittuartaraat. Taamaattoq inuiassuit tamarmiusutut isigalugit naapertuilluarnermik ilumuussutsimillu toqqammaveqarlutik namminneq atukkatik aaqqiiviginngikkunikkit, alianaraluaqisumik uppeqqajaasutut patajaqalutik ajornartoorfimmiit ajornartoorfimmut ingerlaartussaapput. Qinuvugut qanittumi Europami sorsunneqalernera pissutigalugu siunissaq pillugu ilikkagaqarfiussappat, tamanna eqqaasitsissutaajumaartoq nunarsuup ilumoortumik ataavartussamillu eqqissiviunissaata qanoq pisariaqarluinnartigineranut. Tunaartarisassatut toqqammavigisat Bahá’u’lláhp Nalimini kunnginut præsidentinullu tusarliussimasai, akisussaafferujussuarmillu qanga siunissamilu pissaanermik tigummisaqartunut pisussaaffiliinera, Allaataanit allaatigineqaqqaaramili aatsaat immaqa taama pisariaqarluinnartigalutillu naleqqutsigilerput. Bahá’í-nut Guutip Pilersaarutaa Annerusoq killissaanngitsoq pinngitsoortussaanngitsumillu siuariartortussaq - misilinneqaatinik tassanngaannartumillu allanngortoqartarnermik pilersitsisartussaq, taamaattoq inuiassuarnut naapertuilluarnermik, eqqissinermik ataasioqatigiilernermillu nassataqartussaq – tassaavoq Guutip Pilersaarutaanut Minnermut, uppertut maanna annerusumik sammisaqarfigisaasa iluaniittumi, siaartussaq. Inuiaqatigiit iluanni nalitsinni atukkat pillorluttut nukiup inuiaqatigiinnik piorsaasinnaassuseqartup Upperisap pigeriigaata aniguisinneqarnissaannik pisariaqartitsinerat nukinginnarluinnartuullunilu ersarilluinnarpoq. Maannamut suli, allatut ajornartumik, naalliuutit akornuserneqaatillu qilusoornartutut pissusillit nunarsuarmi naalliuutigineqaqqaarallassasut ilimagisariaqarparput; tamanna pissutigalugu pingaartissagissi qularinngilarput sooq Guutip qitornaasa paatsiveerunnermit ajornartoornermillu annertuumit aniguisitaaqqullugit ilungersortumik qinnussisarnitta tamarmik saniatigut, qamanngavik uummatitsigut Eqqissinermut Naalagaanerup Siunertaanut kiffartuussinissarsi pisariaqaqisoq pillugu iluatsilluarnissassinnik qinnussinitsinnik malitseqartarmat.

Sumiiffinni anguniagaqarfiusuni tamani Pilersaarummut tunngatillugu suliniutit pillugit sukkatsikkiartorfiusuni, decembarip 30-anni 2021-mi nalunaarutitsinni piginnaatsit nersortariallit eqqartukkatta inooqatigiit akornanni ineriartornerat takusinnaavarput. Inuiaqatigiit iluanni artorsaatissinneqarnerit assigiinngitsut atugaanerisa nalaanni, Abhá-p Kusanassusianik malinnittut pinertussusertik isumatussusertillu pillugu allaanerussutertik malunniutigiartuinnartariaqarpaat, pissuserissaarnikkut tunaartarinnittuunertik, toqqammavigisatut malittarisatik pillugit malittarinnittuunertik, ataasioqatigiinnissarlu anguniarlugu misigittartuunertik, pituttorsimanngissusertik qajassuussisuunertillu takutittarlugu. Ajornartorsiutit sakkortuut nalaanni piginnaatsit pissusilersornerillu immikkuullarissut uppertut takutittagaat pissutigalugit inuit amerliartuinnartut Bahá’í-nut saattuartarsimapput nassuiaateqqullutik, siunnersoqqullutik tapersersoqqullutillu, ingammik inuiaqatigiit iluanni inuuneq ulorianartorsiorfiulersimagaangat uippallernartullu siumut takorloorneqarsimanngitsut nalaanni. Taamatut maluginiarsimasatsinnik ilissinnik avitseqateqarnitsigut arajutsisimanngilarput inooqatigiit Bahá’í-t namminneq nunarsuarmi nukinnit suujunnaarsitsisunit aamma eqqorneqartartut. Taamatuttaaq ilisimaaraarput ikinngutit Guutip Oqaasianik siammarteriniarlutik ilungersornerat annertusiartuinnaraangat, nukiit illuatungiliuttut siusinnerusukkut kingusinnerusukkulluunniit tamanit tamaanit puttussortut sakkortusiartuinnartut aamma siumortarumaaraat. Misilinneqaatinut pinngitsoortussaanngitsumik takkuttussanut akiuunnissamut isumartik anersaartillu qajannaallisartariaqarpaat, ilungersuutimik innarligassaanngissusiat akornuserneqaqqunagu. Taamaattoq uppertut ilisimalluarpaat perluit suugaluartulluunniit siunerminniittut Siunertap tamaasa sapinngimmagit. Siunertap ingerlaarnermini perluit siumortakkani assigiinngiiaartut anigortuaannartarsimavai malissiornerillu qanoq ikkaluartut aqqutigisinnaasarsimallugit. Maanna killingusaamut nutaamut ingerlaalerpoq. Ajugaqanngitsup uppernasaaqqiineri tassaapput anorit tingerlaataannut isivitsitsillutik ingerlalluartitsisussat angusassaanullu ingerlaartitsisussat. Angeruserlu tassaavoq ingerlaarnerani najoqqutassaasoq, umiarsuup illernartup patajaatsumik nakimaatsumillu ingerlanissaanut qulakkeerisussaq. Qanortoq qilammi katersaarsuit ilaasussat tamaasa pilluaqqussummik tuniorarilikkit.

Inooqatigiit pinngitsooratik suliassaqarfimminnut annertuumut naapertuuttumik isumaliortaatsimikkut qaffasissumik aalajangiusimassuseqartuusut matumuuna saaffigigatsigit nuannaangaarpugut. Annertoqaaq, ila annertungaarpoq ilissinnut asanninnerput, tarnivullu pavunga aarsaarput qanoq inuunersi Bahá’u’lláhp Ilinniutaannik sunnerneqarsimasoq, tunniusimallusi ilumoorlusilu ilusilersorniarissi isigileratsigu, Saqqummerneratalu erngi uumassuseqalersitsisut nunarsuarmioqatigiinnut qilangaartunut neqeroorutiginiarlugit ilungersortusi takugatsigu. Siunertaqartumik piumassuseqangaarnersi tamanut ersarippoq. Amerliartornissaq siunertaralugu annertusaalluni siuariartornissamut piorsaanerit aalajaallisaanerillu, inuiaqatigiit iluanni inuuneq pitsanngorsaaviginiarlugu iliuuseqarniarlusi akuunersi, inuiaqatigiillu akornanni oqallisaasunut oqalliseqataanersi ingerlaavarsinnarpoq, taamatullu aallutaqarnersi sumiiffinni anguniagaqarfissinni allaat pissusissamisoortumik naapertuuttuusoq ersarissiartuinnarpoq. Tamanna malunnarnerpaavoq ilaasortat amerliartuinnartut akornanni suliniutinut assigiinngitsunut akuujartuinnarneranni, suliniutillu taakku ataasiakkaarlutik tamarmik Upperisap nukinganik inuiannik nappartitsisinnaassusilimmik pilersitsisinnaassuseqarput.

Ukiunut Qulingiluanut Pilersaarusiap pilersinneqarneraniilli qaammatit aqqaneq marluk ingerlareersullu, nuannaarutigeqalugu takusimavarput nunarsuaq tamakkerlugu anersaakkut suliniuteqarnerup tamatuma ikinngutit qanoq kajumissuseqalersillugillu uummarissarsimatigigai, immikkullu iliuuseqarnissamut qanoq sukasarneqarsimatigisut. Immikkut eqqumaffigisassat siullerpaat ilagisimavaat pilersaarusiat atuutilerneqassasut qulakkeerneqarlutillu, nunat nunallu immikkoortortaqarfiisa iluanni sumiiffinni anguniagaqarfiusussat iluanni pisussat allannguutaasut pingajuattut alloriarfissaq minnerpaamik ataaseq anguneqareersimappat: taava inuit sumiiffimmi amerlasoorsuakkuutaarlutik suleqatigiillutik tapersersoqatigiillutillu inooqatigiinnik uummaarissunik pilersitseqatigiissapput. Taamaattoq manna eqqumaffigalugu, ukiunut tulliuttunut 25-nut anguniagaqarfissaq tassaammat nunarsuaq tamakkerlugu sumiiffinni anguniagaqarfiusussat iluanni sumiikkaluartuniluunniit tamani pimoorussisamik ineriartornissaq anguniarlugu pilersitsisoqassasoq, sumiiffinnilu anguniagaqarfiusussani Upperisap ammarneqarnissaa uppertut sulissutigilereerpat, pimoorussisamillu ineriartornissaq anguniarlugu sumiiffinni sulissuteqarfioreersuni aamma ilungersuuteqarnertik annertusarlugu. Nunarsuaq tamakkerlugu sumiluunniit pionerit sassarlutik periarfissaat pillugit eqqumanerusoqalerpoq – tarningit tunniusimasorpassuit maanna periarfissaq manna pillugu qanoq qisuariassanerlutik isumaliutiginnittalereerput, allallu tikitassanut apuutereersimalerput, ingammik nunagisami iluanni inissiffissanut, taamaattoq aamma annertunerujartuinnartumik nunat tamalaat akornannut. Tassa tamakkuupput periarfissat assigiinngitsut iluanni, neriuutigisimasatsitut, ikinngutit sumiikkaluartulluunniit kaammattoqatigiinnerup anersaavanik peqarlutik takutitsineri. Inooqatigiit nukissaqarluartutut pilersitsivioreersimasut iluanniittut maannangaaq najugarisami allami ineriartornissaq qulakkeerniarlugu ikiuukkiartortalerput – sumiiffinni anguniagaqarfiusuni allani, nunap immikkoortortaanni, nunani nunavissuarnilu allaat – periutsitullu atortussat nutaat ungasissumiit apuuttakkat tikisaannut kajumissaataalluarsimasut malunnarput, misilittakkallu toqqaannartumik avitseqatigiissutaasareersimallutik. Massa sumiiffinni anguniagaqarfiusuni ilinniagaqarnissamut periaatsit pillugit tunngaviusumik periusiusartut ilinniarneqartartut, najugarisamut allanullu pilersaarusiat tusarliuttarniassagamikkik, tamannalu atugaaqaaq. Iluarisimaqaarput takugatsigu institutit ilinniarnikkut neqeroorutigisinnaasaat pillugit ilikkagaqarnissap annertusarneqarnissaa immikkut eqqumaffigineqarsimasoq. Institutimik ingerlatseriaaseq inooqatigiit akornanni sorlanilluarsimagaangat, tamatuma kinguneri annertungaartarput. Assersuutigalugu takusiuk, qanoq tamakkunani qitiusumik uummaarissumik sammisaqarfiusuni innuttaasa instituti sungiusarfik taanna namminneq sakkussamittut kimittuutut isigilersimagaat: sakkussallu tamatuma isumannaatsumik ineriartortinnissaa pingaarnertut akisussaaffigisutut isigilersimallugu. Ilisimalluarlugu Upperisap matui sukkulluunniit ammallutik qiveqqajuaannartuusut, uppertut inunnut iserterniarlutik piareeqqasunut qanoq kajumissaarisarnissamik ilinniarput. Tarningit taamaattut ingiaqatiginerat, alloriusarlu qarsullugu isernissaannut ikiuunneq, immikkut ataqqinaataavoq qiimasuutaallunilu pingaarutilik; kulturikkut pissutsit qanoq ikkaluarpataluunniit, taamatut ilisarinninnerup akuulersutullu misiginerup akisuanerata uummaarissup pissusia annertuumik ilikkagaqarfissaavoq. Taannaannaanngilarli. Sumiiffinni anguniagaqarfissatut siunniusimaffinni amerlasuuni inuiaqatigiit iluanni nutarsaanermut suleqataalluni allanngortitseqataaniarneq aatsaat aallarnisarneqaleruttorpoq, Nunanut Anersaakkut Isumasioqatigiiffiit, Siunnersortinit pillorissunit tapersersorneqartuarlutik, inuiaqatigiit iluanni pilersitseqataaniarluni suliniutit tamakku qanoq nassataqarumaarnersut eqeersimaartumik malinnaaffigaat. Inuit inuiaqatigiit iluanni timikkullu atugarissaarnissaat pillugu oqalliseqataanerit ilaqutariikkaartut nunaqqatigiillu akornanni siuarsarneqarput, ikinngutillu eqqaamiorisaminni qanittuni isumalinnik oqaloqatigiittarnernut pilersartunut akuunissaminnut periarfissarsiortarput.

Manna tikillugu eqqartoriikkatta akornanni inuusuttut iliuuserisartagaat qaammaarissumik

malunnaateqarluartuupput. Sunneeqataanissamut tunuarsimaanngilluinnarlutik – sunniutaat iluaqutaasimappata iluaqutaasimanngippataluunniit – Pilersaarusiamut kisittuunatik pitsaassusermillu pingaartitsisuullutik tapersersuisuusimapput. Inooqatigiit akornanni taamatut isigineqarlutik ineriartorfissaqartinneqartarsimagunik, inuusuttut taamatut tatigineqarsimanertik sipporlugu malunniuteqartarsimapput. Ikinngutiminnut Upperisamik ilinniartitsisarput kiffartuussinerlu aqqutigalugu tangilinnik suli ikinngutitaartortarlutik. Akuttunngitsumik taamatut kiffartuussitillutik imminnik nukarliunerusunik ilinniartitsisarput – ileqqussat pillugit anersaakkullu tunngasunik ilinniartiinnarnagit, aamma atuarneranni ikiortagarisarlugit. Institutip nukittorsarneqarnissaa pillugu pisussaaffimmik misiginermik illernartumik peqaqisut, Bahá’ít inuusuttaasa neriulluaativut piviusunngortippaat.

Ilungersuuteqarnerit tamakku avatangiiseraat ukiut unerisimanngiffiusorujussuit. Amerlaqi-

sunit nassuerutigineqartareerpoq inuiassuit maanna annikilliuutaasa aaqqiivigineqarnissaannut sakkussat pisariaqartut, nalitsinni inuiaqatigiit aaqqissugaanermikkut iluarsiivigissallugit piareersimaffiginagillu inorsarfigigaat. Siusinnerusukkut pissutsit qularnaatsutut nikisinneqarsinnaanngitsutullu isigisaagaluit, maanna nalitsinni apeqquserneqartalerput, tamatumalu kinguneranik aalassassimaarnerit pilersimasut pissutaallutik ataatsimut katinngatissamik isiginnittaaseqalernissamut erinisunneq pilersimavoq. Ataasiussuseq, naligiissuseq naapertuilluarnerlu tapersersorlugu oqariartuuteqartorpassuit takutippaat inuiaqatigiit iluminni aaqqissugaanermikkut amerlanerujartuinnartut qanoq pissutsit taakku atuutileqqinnissaat kissaatigitigigaat. Soorunami Kusanassutsimut Illernartumut malittaasumut tupinnarpallaanngilaq inuit uummataasa anersaakkut anguniakkanut Taassuma tikkuussimasaannut kipisattoqassappat. Taamaattoq tupigusuutigaarput, ukiumi inuiassuit ataatsimut ineriartorfissaraluat eqqarsaatigalugu aatsaat taama aarlerinartorsiorfiutigisumi, Upperisap qaamarnga tupaallannaannaqisumik akisussimammat ataatsimeersuarnerit titusintillit sinnerlugit ingerlanneqarsimasut aqqutigalugit, taakkununngalu inuit millionit aappaat avillugit amerlassusillit najuussimapput, tunaartarisassat pingaarutillit taakku qanoq siuarsarneqarsinnaanersut aqqutissiorniarlugit. Bahá’u’lláhp takorluugaa, inuiassuarnullu kaammattuutaa nunarsuarmi pissutsit pitsanngorsarnissaat pillugu ataasioqatigiillutik suleqatigeeqqullugit, tamanna qitiutillugu inuiaqatigiit iluanni assigiinngisitaartunik tunuliaqutaqartut kajumillutik katersuuffigisimavaat – tupigisassaanngeqaarlu, soorlumi ‘Abdu’lBaháp ima nassuiaatigigaa, “Nunarsuarmi inooqatigiit tamarmik Ilinniutini Guuterpaluttuni taakkunani angorusutatik qaffasinnerpaat piviusunngortut siumorumaarpaat.” Inuiassuarnik ajunngitsumik kissaateqartut ilaasa inooqatigiit Bahá’íusut qimarnguissatut kajungeralugu ussagarfigiumaarpaat, nunarsuarmit illuatungilersuullunilu avissaarfiusimasumit nukillaarsimasumillu oqquiartorfigalugu. Massa oqquiartorfiuinnarani, tarningit immisut ittut nunarsuarmik nutarteriniarlutik suleqatigiiffigigaat siumorumaarlugu.

Ataatsimeersuarsimanerit taakku nunarsuatsinni siammasissusiat pillugu annertuumik allaa-

tiginnittoqarsinnaagaluarpoq, Pilersaarusiamullu nutaamut immikkut qanoq siuariartortitsitigisimanersut, najuussimasullu najuussimanertik pillugu nuannaarnerminnik alutorsarnerminnillu oqaaserisimasaat. Taamaattoq titarnerni amerlanngitsuni makkunani Siunertap ineriartornera pillugu suna pingaartitarisimaneraat eqqartorusupparput. Inooqatigiittut Bahái’íusutut assigiinngissuseq salliutinnagu eqqarleriittut ataqatigiinnermik pingaartitsisuunerup ersersinneraat. Taamatut isiginneriaaseqarneq atorlugu Ukiunut Qulingiluanut Pilersaarusiaq qanimut qimerloorniarlugu katersuuttarput, tassanissaaq kikkut tamat tikilluaqqusaapput. Ikinngutit, inuit ataasiakkaat ilaquttatillu peqatigalugit, taamatullu najugarisaminni siuttuusut inuttullu oqartussaassuseqartut akuutillugit, Pilersaarutip inuiaqatigiit iluanni qanoq sunniuteqarumaarnissaa isumaliutigisimavaat. Inuit taama amerlatigisut sumiiffimmut ataatsimut katersuutinneqarnerat, anersaakkut inooqatigiinnikkullu ineriartorneq pillugu oqallinnermik ilukkut allanngortitsisinnaasumik pilersitsisimavoq, tamannalu nunarsuaq tamakkerlugu siammariartorpoq. Taamatut katersuuttarnerit, ataatsikkut ammasuullutillu killitsinnartuusut anguniagaqarfiusullu, immikkut tunniussinnaasaat tassaavoq inooqatigiinnut annertusisamik ineriartortunut, sumiiffinni anguniagaqarfiusunik taaneqartartunut, siunissaq eqqarsaatigalugu Bahá'ítut Aqutsisoqarfiit iluatinnaatilimmik ilinniarfigisinnaasaat.

Maanna upperlutik aalajaatsut Pilersaarusiap ukiuisa aappassaat iserterfigilerpaat, angunia-

gartik pillugu suliassamik pingaaruteqassusia nutaamik isigilersimallugu, itinerusumillu paasisaqarfigilersimallugu. Ila iliuusissat assigiinngitsut isikkussaat allaanerusaqaaq nalunngikkaanni nukik qanoq annertutigisoq pilersartoq inuiaqatigiit iluanni piorsaaniarluni suliassaq aallartinneqaraangat! Taamatut piumaartussat eqqarsaatigalugit avasinnerusumut alakkaamalernerup, suliniutit ingerlaavartut ataasiaannarluni kiffartuussinermit naleqqersornermillu annertunerusutut isigineqalernissaannik periarfissiivoq. Sumiiffinniit sumiiffinnut, pilersitsiniarluni suliniutigineqartut takutippaat innuttaasut namminneq ineriartornissaminnut aqqut ingerlaarfissartik pillugu akisussaaffimmik annertunerusumik tigusiniarlutik ilinniartut. Tamatuma kingunerisaanik anersaakkut inooqatigiinnikkullu nutarterneqarneq inuit inuuneranni assigiinngitsutigut malunniuteqartarpoq. Pilersaarusiani tapertariissuni siusinnerusuni tamanna malunniuteqarnerpaasarsimavoq anersaakkut ilinniarnerup siuarsarneqarneqarnertigut ataatsimoorlunilu qinoqatigiittarnikkut. Maanna Pilersaarusiani tapertariissuni nutaani makkunani, inooqatigiit inuunerisa pitsanngorsarneqarnissaat annertusarniarlugu periutsit allat ujartorneqalissapput – assersuutigalugu, innuttaasut peqqissutsimikkut pitsanngorsarneqarnissaat, avatangiisit innarlitsaaliorneqarnissaat, eqqumiitsuliornerullu sunniisinnaassusiata suli pitsaanerusumik atorluarneqarnerulernissaa. Tamakkulu inooqatigiit iluanni atugarissaarnissaq anguneqaqqullugu siuariartussappata, imminnullu tapertariissut tamakku piumasaqaataat assigiinngitsut piviusunngussappata, soorunami sammisani taakkunani tamani tulleriiaarluakkamik ilinniarnissamut piginnaaneqarneq pisariaqarpoq – taamatut piginnaaneqarnerup Ilinniutinit paasisimasaqarnermik inuiaallu ilisimatuussutsikkut paasisimasaannit katersanit ilisimasaqalersimanermik aallaaveqarpoq. Piginnaaneq taanna annertusiartuinnarpat, ukiuni qulikkaani aggersuni annertuumik angusaqarfiussaaq.

Taamatut inuiaqatigiit iluanni piorsaaniarluni annertusisamik takorluugaq imungarsuaq ki-

nguneqartussaavoq. Inooqatigiillu ataasiakkaarlutik namminneq tamatuma piviusunngortinnissaanut immikkut aqqutissaqarput. Taamatullu sumiiffimmi ataatsimi ineriartorneq sumiiffimmi allamiittup ineriartorneranut assigiissuteqartarpoq. Assigiissutaasut ilaat tassaavoq piginnaanerit annertusiartuinnartillugit najugarisami nunamilu piginnaatsit aamma annertusisarmata, piffissallu ingerlanerani, Mashriqu’l-Adhkárip toqqammavissaanut piumasaqaatit, soorlu ukioq 2012-imi Riḍvánimi nalunaarutitsinni eqqaagipput, naggataatigut piviusunngortinneqassapput. Soorlu Riḍvánimi kingullermi nalunaarutitsinni eqqaagipput, sukkut tamaana nalunaarutigisarumaarparput sumi Bahá’ítut Naalaffissuassaq napparneqassanersoq. Maannangaaq nuannaarutigeqalutigu nalunaarutigissavarput kaammattuutigigatsigu najugarisami Naalaffissuassat Kanchanpur, Nepalimi aamma Mwinilunga, Zambiami pilersinneqassasut. Tamatuma saniatigut kaammattuutigaarput nuna tamakkerlugu Naalaffissuassaq Canadami napparneqassasoq, Torontomi nuna tamakkerlugu Ḥazíratu’l-Qudsip qangali pilersinneqarsimasup qanigisaani. Suliniutit tamakku, allallu siunissami aallartinneqarumaartussat, Naalaffissuassanut Aningaasaateqarfimmit iluaquserneqarlutik tapersersorneqartarumaarput.

Naammangaarput Naalakkap saammaasup Asasaminut pilluaqqusaanerit tunniutissallugit

aalajangiussimasai. Qaaqqusineq qaffasingaarpoq, piumaartussallu alutornangaarput. Tamatta kiffartuusseqqusaalluta kajumissaarneqarnitta nalaani pissutsit nukinginnarluinnarput. Ilississaaq iliuutsisilu qasusuitsut sinnerlugit qinnutivut ilungersungaarput Bahá’u’lláhp Alloriusaata saavani taasavut.

Ukiunut qulingiluanut suliniutip imaannaanngingaartup ukiui marluk pilertoqisumik tassa ingerlareerput. Anguniakkatut suliassartaanni Guutip ikinngutaasa aalajaatsumik isummersimallutik

angusaqarfiginiarlugit pimoorussisimapput. Inooqatigiit iluanni ineriartortitsinissap annertusarneqarnissaanut piumasaqaatit iternga tikillugu nutarterisussat suussusii Bahá’ít silarsuaanni tamani tamaani itinerujartuinnartumik paasisaqarfiuleriartuinnarput. Taamaattoq ullut makku taarseraattut ingerlanerini, uaguttaaq takusinnaavarput nunarsuarmi pissutsit tamaviaarnarsiartuinnartut, avissaartuunnerillu sakkortusiartuinnartut. Inuiaqatigiit nunallu akornanni pissutsit aarlerinarsiartuinnartut inunnik najugaqarfinnillu assigiinngitsorpassuartigut eqquinerluttarput.

Tamanna tarnimikkut nalunngissuseqartut kikkulluunniit qisuariarfigisariaqarpaat.

Ilisimaarilluarparput Aqqit Annersaata ataani inooqatigiissut inuiaqatigiit iluanni atugarliuutaasunit eqqornerlunneqanngitsoorunnanngitsut. Taamaattoq, naak atugarliuutinik tamakkuninnga eqqorneqarsimagaluarlutik, tamakku uisakajaarutiginngilaat; inuiassuit naalliuutaat pillugit aliatsaqqapput, taamaattoq nukillaarutiginagu. Qamannga pisumik aarleqquteqartuuneq taamaattoq kimitsisuuvoq pilertortumik ingerlaavartumillu inooqatigiit iluanni ikorfartuinissap pisariaqartup pilersinneqarnissaanut sakkussanik pilersitsinissamut, tassanimi inuiaqatigiit iluanni isumatsanneq neriunnermik taarserneqassaaq, akerleriinnerlu ataasioqatigiinnermik malitseqassallutik.

Shoghi Effendip ersarissumik eqqartorpaa “inuiassuarnut tunngassutillit ajorsiartuinnartut” pisumik allamik ingiaqateqartuunerarlugit, tassa akooqatigiilernermik, taannalu aqqutigalugu

“Umiarsuaq inuiassuit annaffissaat” , inuiaqatigiit “qimaaffittut ajaperfissaat pinngitsoortussaanngitsoq” pilersinneqariartortoq. Qiimmatsangaarluta nunani nunallu immikkoortoqarfiini tamani takusinnaavarput eqqissinissaq pillugu suliaqartut ilumoortut ajaperfissaq taanna pilersinniarlugu sulissutigigaat. Guutip asanninnera aqqutigalugu uummatit ikummarissarneqartut oqaluttuarisartagaanni tamani tamanna takusinnaavarput, ilaqutariit angerlarsimaffitsik ikinngutinut nutaanut ammaraat, suleqatigiit Bahá’u’lláhp ilinniutaannik sakkulerlutik isumaginninnikkut ajornartorsiutit sammigaat, inooqatigiit akornaminni tapersersoqatigiinnermik pilersitsisumik nukittorsaqatigiittarnermik kultureqalersut, eqqaamioriit nunaqarfeqatigiilluunniit namminneq anersaakkut timikkullu ineriartornissartik pillugu iliuusissat pisariaqartut aallarnisarnissaannut ataavartumillu ingerlannissaannut ilinniartut, najugarisarlu Anersaakkut Isumasioqatigiiffimmik pilersitsivigineqarluni pilluaqqusaasoq.

Pilersaarutip periusii sakkuilu ullutsinni inuiassuit pisariaqartitaannik ikorfartueqataanissamut pilersitseqataanissamullu tarnimut kimulluunniit sunneeqataanissamut periarfissiipput. Iluaalliuutinut massakkut atuuttunut utaqqiisaagallartumik aaqqiissutissaannik pilersitsiinnaratik, Pilersaarutip inuiaqatigiinni tamani inaarlugu piviusunngortinneqarnissaa sakkussaavoq ungasinnerusoq isigalugu kinguneqartussamik pilersitsivissaq, ilaatigut kinguaariit taarseraattut arlallit ingerlaneranni sunniuteqartussaq. Tamakku tamarmik

pinngitsoortussaanngitsumik nukingernartumillu pisariaqartitamut avaqqunneqarsinnaanngitsumut matumunnga tikkuussisuupput: Suliassaq tamanna iluatsittumik angusaqarluarfigineqassappat, inuit amerliartuinnartut piffissartik nukitsillu atorlugu suliap iluatsinnissaannut tamaviaarussillutik sulisussat ataavartumik sukkasuumillu amerlisinneqartariaqarput.

Sumi allami taamaallaat inuiassuit ataasiussusiat naqissuserlugu Bahá’u’lláhp tunngavissiaani nunarsuarmiut taama assigiinngiiaartigalutik ataasioqatigiinnissamut takorluukkamik taama alisitsigisumik pissaqaramik? Qanoq allatut assigiinngiiaartuugaluarluni ataasioqatigiinnermik aaqqissugaasutut takorluugaq piviusunngortissallugu timitalerneqarsinnaava nunarsuarmi inooqatigiinnikkut aseqqut avissaartuussutaasut katsorsaatissaat? Kina alla timiusamut seernarsaatitullusooq aqqutaasinnaava nunarsuarmi inuiassuarnut nutaamik inooriaaseqarnissamut nassaartitsissussaq, eqqissinermullu ataavartussamut aqqutissiuisussaq? Taamaattumik kikkunnut tamanut ikinngutinnernerup, peqatigiilluni ilungersoqatigiinnerup, kiffartuusseqatigiinnerup, peqatigiilluni ilinniarnerup assaa isaassiuk, ataatsimoorlusilu ingerlaaqatigigitsi.

Inuiaqatigiinni sumiikkaluartuniluunniit Bahá’u’lláhp takorluugaanik inuusuttut eqeersarneqarsimasut, Pilersaarusiamullu tapersersuisunngorsimallutik sunniutaannik inuummarissuseq nukittussuserlu annertooq pilersinneqarsimasoq arajutsisimanngilarput.

Taamaattumik inussiarnissuseq, sapiissuseq Guutimillu tatiginnilluinnassuseq annertooq atorlugit Bahá’ít inuusuttaat ilutiminnut saattariaqarput suliassamullu matumunnga ilutitik ilanngutsillugit! Kikkut tamarmik siammaatitissapput, kisianni inuusuttut aarsaarlutik qangatasariaqarput.

Maannakkut pisut nukinginnarluinnartuunerisa kiffartuussinerup tipaatsunnartua immikkoorutilik assersimanngilaat. Kiffartuusseqqusilluni kaammattuineq qaaqqusineruvoq qiimmaallannartoq pinngitsuugaqanngitsoq. Tarneq aalajaatsoq kinaluunniit tamatuminnga kajungilersinneqartarpoq, ernumanermik pisussaaffeqarnermillu nanertisimasoq allaat. Tarnerup aalajaatsup suliarisinnaasai qanoq ikkaluartulluunniit iluanni takuneqarsinnaasarpoq tunniusimassuseq itisooq, inuunerlu isukkarlugu inoqatit atugarissaarnissaannik soqutiginnittuussuseq. Piginnaatsit taamaattut inuunermut annertuumik piumasaqarfiusumut ataqatigiissitsilersarput. Uummammut ikualasumut kimulluunniit eqqaamasassat nuannernerpaat tassaasarput anersaakkut qatanngutinik inuiaqatigiinnut anersaakkut inuussutissameertunut isumaginnittunik peqateqartarsimanermit aallaaveqartut.

Ilerfini Illernartuni, uummatigut ulikkaangaaqqasut atorlugit, Bahá’u’lláh qutsavigaarput periutsini aqqutigalugit makitissimammasi sungiusarlusilu, qinnuigaarpullu pilluaqqusinerminik nasseqqullusi.

Maanna Ukiunut Qulingiluanut Pilersaarutip aallartisarnerata killiffiata siulliup naanis- saanut ukioq ataasiinnanngulermat, qanoq ineriartorsimanerata nalunaarutiginissaa erinisuutigaarput - qanorlu ilungersuutit ataqqinarpaluttut takutinneqarsimasut assersuutissaalluartut aqqutigalugit, Upperisap takorluuilersitsinerata uummatit amerliartuinnartut neriuummik immersimatiginerai.

Ineriartornerup ingerlarnga suli annertusiartorpoq. Sumiiffinni assigiinngitsuni ajasoornaannartumik siumut alloriarnerujussuaq pisarsimavoq, ineriartorneq siornatigut takuneqarsimanngilaq, Upperisap inerittui nutaamik sikkertitersimapput, tarningillu amerlasuut suleqatiginissaannut piginnaaneqarneq saqqummeriartulersimavoq. Siuariartornerit tamakku amerlanertigut pisinnaasimapput pionerit tunniusimallutik, Naalakkaminnut asanninnermik uummatimikkut akisullutik, tupinnaannartumik amerlassusseqarlutik, illoqarfigisaminni nunanilu tamalaani kiffartuussillutik inissiffissaminnut kajumerlutik inissikkiartorlutik nukingertarsimammata. Sumiiffinni anguniagaqarfiusuni aaqqissuussamillu ineriartornissamut pilersaaruteqarfioreersuni, iliuusissiat timitaliinissamullu siunniussimasat aalajangeriikkat pinngorartitsinikkut isumassarsiullaqqissuseqartumillu qimerlooqqinneqarsimapput, taakku aqqutigalugit angusat aappaannut pingajuannullu ikinngutit anngussinnaaleqqullugit. Sumiiffinni anguniagaqarfiusuni nukittoreersuni, Upperisap inuiaqatigiit iluanni pilersitsisinnaassusiata kiminga takussaaleraluttuinnarpoq, Bahá’ítullu inooriaaseq nutaanngortitsisoq uummaarissorlu tarninit eqeersimaartunit amerliartuinnartunit atineqariartuinnarpoq.

Taamaanneranilu, inuiaqatigiit akornanni sunniiniarlutik suliniartunik peqateqartarneq malunnaatilimmik siuariarujussuarsimavoq. Najugaqarfinni timitaliinissamut siunniussimasat ilinniartitaanermut tunngassutillit sukkanerpaamik siuariarfiusimallutik, taamaattoq suliniutit allat aamma ineriartorsimapput, soorlu nunaateqarnermut tunngasut, peqqinnissaqarnerup iluani, avatangiisinut tunngasutillit, arnat oqartussaaqataalerneranni eqqumiitsuliornikkullu. Siuariartornerit taamaattut malunniuteqarnerpaapput sumiiffinni anguniagaqarfiusuni nukittunerpaani - nunaqarfinni eqqaamioriinnilu, allaat aqqusineqatigiittut illorsuarniluunniit inuttuujusuni - malunnartumik tassani najugaqartut Upperisap tunngaviisa tigussaasumik timitalerneqaraangata qiimmaallatsinneqartarmata. Sumiiffinni, pisortatigoortumik aqutsisut inuinnaallu akornanni meeqqat ilinniartinneqarnissaannut isumaginninnikkulluunniit ineriartortitsisut, Bahá’ínut saattalerput qanoq periuseqarnissamut ujartuiinnaratik aammattaaq suleqatiserinnittalerput aaqqiissutissanik ujaasillutik. Aammattaaq, nuannaarutigalugu takusinnaavarput nunagisami nunallu tamalaat akornanni oqallinnerup iluani Bahá’ít isiginnittaasiat isumaliuutigineqartaannalersoq nuannaartorineqariartuinnarlunilu.

Ukiunut Qulingiluanut Pilersaarutip toqqammavigaa ilinniarneq nunarsuarmut tamarmut atuuttoq isorartoqisorlu, allaat Boliviap qatsissortaani aamma Sydneyp illoqarfiata avataani atorluarsinnaasoq. Taamatut ilinniariaaseq periusissatut iliuusissatullu pilersaarusiornermik periarfissiisimavoq sumiikkaluaraanniluunniit tulluuttumik. Aaqqissuulluagaavoq; pisussanut tulluuttoq; tamanik pitarsisoq. Attaveqaqatigiinnermik pilersitsivoq, uummaarissumik susassareqatigiinnermik kinguneqartitsisoq, ilaqutariit akornanni, eqqaamioriit akornanni, inuusuttut akornanni, suliassamilu naalannartumi matumani siuarsaassallutik timitaliisut akornanni. Inooqatigiit ilippanaatinik ulikkaartut pilersittarpai. Siornatigut inuit peqatigiillutik qaffasissumik angusaqarusuttut, nunalli killingisigut, oqaatsitigut, kulturikkut atukkatigullu avissaangatinneqarsimagaluartut, Bahá’u’lláhp tamanut suaarutaanut “akornassinni ilungersoritsi pitsaanerusumik inuuneqalernissaq kipisuitsumik anguniaqqullugu” tusarsimasut qisuariarsimasullu akornanni angorusutaat naammassillugit eqquutitillugillu pisinnaatilersimavaat. Guutillu Oqaasianut nutaanngortitsillunilu tangeqaqisumut “kimittussusermut ataasiulersitsisumut”, “tarnerit aalaterneqaataannut inuiassuillu silarsuaannik ataqatigiissitsillunilu aaqqissugaanermik pilersitsisumut” attuumassuteqarluinnarpoq - taamatullu kipisuitsumik iliuuseqarnissamut isumassarsiffissatut toqqammavigisaanut.

Qilaap anorersuaruttulersup talornassusianut sanilliullugu tunniusimallusi iliuutsisi qanoq qaammaritsigalutik qillaritsiginnginnamik! Nunarsuarmi natsimanersuaqaleruttortoq, inuiassuit oqquiffissaat nunani, nunat immikkoortortaqarfiini sumiiffinnilu anguniagaqarfiusuni nappartiterneqaleruttorput. Taamaattoq suliassaqaqaaq. Pilersaarutip matuma aallartisarfiani nunat tamarmik immikkut ineriartornissaminnut isumalluaateqarput. Piffissaq ingerlavoq. Ikinngutit asasat, ilinniutinik guuterpaluttunik siammarterisut Kusanassutsillu Pilluaqqusaasup illersortai - ilungersuutisi maanna pisariaqartinneqarput. Pilersaarutip killiffiata aappaani angusariaqakkat pillugit, Riḍvánip tullissaanut qaammatit qaangiutilertortussat iluanni angusimasat suugaluartulluunniit Aqqip Annersaata malinnittaannut pitsaanerusumik sakkussaqalernissamik pilersuissapput. Angusaqarluarnermik tunineqarluarisitoq. Tamanna pillugu Naalagaq nalissaqanngitsoq qinnuigaarput Ikiuinerata kukkujuitsup najussagaasi; iluunngarlutalu Qinnuigaarput tamassi ataasiakkaarlusi Inngiliisa salliusut ikiorumaaraasi.